En halua olla isä enää..
3 viikkoa sitten saatiin muijan kanssa vauva. Ei tämä vaan ole mun juttu. En oo uskaltanu kertoa muijalle että oon loppu tän asian kanssa. Miten otan asian puheeksi? V*ttu.. töissäkin pitäisi muka jaksaa käydä.
Oon 20v, mulla pitäis olla vielä nuoruus edessä.. Oisinpa vaan tienny että isänä oleminen on näin raskasta ja perseestä.
Kommentit (31)
Turha enää tässä vaiheessa itkeä asiasta. Olisit avannut suun aikaisemmin.
Odota vähän aikaa ennenkuin panikoit, nuo tunteet on normaaleja tuossa vaiheessa. Vauva kasvaa ja muuttuu hirveää vauhtia, puolen vuoden päästä on jo paljon hauskempi. Ja ainakin osa miehistä alkaa kunnolla nauttia vasta pari kolmevuotiaan seurasta.
Ja järkätkää tavalla tai toisella niin että kumpikin vanhempi saa välillä nukkua pidemmän pätkän kunnolla!
Kokeile ottaa asia puheeksi. Ei sinulla ole minkään valtakunnan velvollisuutta kiduttaa itseäsi tuossa tilanteessa. Muijasi hoitaa lapsen, hänhän sen on tänne synnyttänyt.
Ota ja lähde, kun nuori vielä olet.
Sääliksi käy sun muijaa. Pska elämä edessä hänellä.
Vali vali! Vahinko on sattunut, joten hoida vastuusi penikka!
Adoptio on aina yksi kelpo vaihtoehto, jos tuntuu että ei vaan pärjää.
Mieti oletko yhtä vässykkä 10-20v päästä ja kaduttaako silloin nykyiset päätöksesi.
3 viikkoa ja heität jo kirveen kaivoon? Hei nyt kyllä ryhdistäydyt
Jälkikäteen huomaat, että tuo aika, kun lapsenne on pieni vauva on vain silmänräpäys. On sekä isälle, että äidille suuri muutos saada etenkin se ensimmäinen lapsi. Jospa nyt kuitenkin yrität jaksaa edes himppasen pidempään kuin vain muutaman hassun viikon sen lapsesi kanssa.
Ihan normaalia tuntea noin. Samassa tilanteessa olin 3 vuotta sitten(itsekkin isä) ja raskasta oli. Äkkiä se taapero kuitenkin siitä kasvaa ja eläminen helpottuu kyllä nopeammin kuin huomaatkaan. Älä luovut vielä
Myöhäistä se enää on katua. Nyt on vain pakko jaksaa!!!
Antakaa skidi hoitoon välillä jonnekkin, vaikka sukulaisten luokse. Niin saatte välillä hengähtää
Tämän takia en tee koskaan lapsia.
M30
Oisko kannattanut miettii ennenkö jätti kortsun pois
Eihän tässä enää halulla ole merkitystä. Olet isä loppuelämäsi tälle lapselle ja myöhemmin aikuiselle. Ja isoisä hänen lapsilleen. näitä asioita ei voi perua.
Ihan ensimmäisenä voisit opetella käyttämään kumppaniltasi vähän kunnioittavanpa termiä kuin muija.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensimmäisenä voisit opetella käyttämään kumppaniltasi vähän kunnioittavanpa termiä kuin muija.
Käytetäänhän me naisetkin miehistä nimitystä "mun äijä" "mun ukko". Mun mielestä muija sanassa ei ole mitään pahaa.
N35
Yleensä ottaen elämä on perseestä.