Lue keskustelun säännöt.
Miesopettajia suositaan opettajakoulutuksessa.
04.12.2019 |
Hesarissa oli hyvä artikkeli opettajankoulutuksesta ja miehistä:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006331804.html
Näin miehenä, joka kävi pedagogiset viime vuonna, kyseinen väite kuulostaa oudolta. Omassa ryhmässä oli suurimmaksi osaksi naisia ja kuulemma kaikille esitettiin haastattelussa ihan samat kysymykset ( paitsi harrastuksista kysyttiin syvemmin joiltakin). Lisäksi haastattelutilanteessa on aina 2-3 didaktikkoa, joten olisi epätodennäköistä, että kaikki arvioisivat edes samoilla kriteereillä ja painotuksilla. Mielipiteitä?
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä. Työnhakutilanteessa miehillä on aina etulyöntiasema jos ei nyt ihan täysi tumpelo ole.
Lähteitä tai edes perusteluita kaipaisi tällainen väite.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikanaan oli miehille okl:ssa ihan oma kiintiökin. Aina on tavalla tai toisella suosittu.
Miesopettajia tarvitaan enemmän. Pojatkin tarvitsevat hyvän kasvumallin, unohtamatta miten (ikävä kyllä) miehellä on enemmän auktoriteettia häiriköihin.
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074216221/Mies+saa+opettajan+viran+T…
En nyt äkkä löytänyt tuoreempaa mutta ihan yleinen havainto tämä on opettajien keskuudessa muuallakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse ollut opettajakoulutuksen opiskelijavalintalautakunnassa (lähinnä kirjurina, en valitsijana), ja oli kyllä aivan selvää, että mieshakijat saivat valtavasti enemmän huomiota kuin naishakijat. Tämä siis varsinaisten valintakokeiden jälkeisissä keskustelutilaisuuksissa, joissa tehtiin pistotarkastuksia yms. Miehiä oli hakijoita huomattavasti vähemmän kuin naisia, mutta heistä puhuttiin paljon enemmän, heistä käytettiin tuttavallisesti etunimiä, ja heidän valintakoesuorituksista rupateltiin tyyliin ”sillä oli hyvä ote”, kun taas naishakijoita käsiteltiin sinänsä ihan asiallisesti, mutta myös etäisesti. Toki jostain yksittäisestä naisestakin saatettiin kysäistä vaikka että oliko se se jolla oli vahva murre tms., mutta pääsääntöisesti naisten valintakoetilanteista puhuttiin niiden yleisten valintakriteerien kautta, eikä jonkun epämääräisemmän hyvän fiiliksen kautta. Kaikki miehet eivät todellakaan päässeet koulutukseen, mutta prosentuaalisesti heistä kuitenkin pääsi aivan valtava joukko.
Opettajista nykyisin 1/6 on miehiä. Ihan hyvä, että lapset ja nuoret saavat vähän monimuotoisempia roolimalleja kasvatuksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://yle.fi/uutiset/3-11089448
Tuossa sama uutinen, mutta loppukaneetti: valintakokeessa annetut pisteet eivät ennustaneet menestystä pedagogisissa. Meillä kuitenkin kaikki kurssit ja työt arvioitiin hyv/hyl-asteikolla ( kuten varmaan muuallakin kuin Tampereella). Kiinnostaakin, että kuinka tuo menestyminen on mitattu? Tuskin ihminen, joka on päässyt pedagogisiin, merkittävästi hylsyjä vetelee. Silloinkin tämän luulisi johtuvan elämäntilanteesta eikä sukupuolesta esimerkiksi opiskelija on työelämässä samaan aikaan.
Mitä väliä. Työnhakutilanteessa miehillä on aina etulyöntiasema jos ei nyt ihan täysi tumpelo ole.