Voiko uskovainen olla narsisti?

ennemminkin ateistit on narsisteja, kosa eivät ALISTU Jumalan vallan alle. Kaikessa oma itse eli ego on määrääjä ja päättäjä siitä mikä on oikein ja väärin ja mitä hän saa tehdä! Uskovaisuus nimenomaan estää oman egon määräävän elämästään. Toisin on ateisteilla, tai niillä "uskon omalla tavallani" jotka eivät tottele Raamatun sanna ja kieltoa esim. avoliitoista ym! Oma itse on heille jumalan asemassa, koska "jos minä

 haluan tehdä jotain niin minä teen, eikä kukaan muu määrää" Siinä vasta narsismin peruskuvaus.

Vierailija kirjoitti:

ennemminkin ateistit on narsisteja, kosa eivät ALISTU Jumalan vallan alle. Kaikessa oma itse eli ego on määrääjä ja päättäjä siitä mikä on oikein ja väärin ja mitä hän saa tehdä! Uskovaisuus nimenomaan estää oman egon määräävän elämästään. Toisin on ateisteilla, tai niillä "uskon omalla tavallani" jotka eivät tottele Raamatun sanna ja kieltoa esim. avoliitoista ym! Oma itse on heille jumalan asemassa, koska "jos minä

 haluan tehdä jotain niin minä teen, eikä kukaan muu määrää" Siinä vasta narsismin peruskuvaus.

Miksei voisi tehdä niinkuin itse tekee, miksi pitäisi nöyristellä jotain, mitä ei ole?

Uskovainen sanoo tuon tähän tapaan: "Jos minä haluan tehdä jotain, niin minä teen, koska Raamatussa sanotaan näin ja minä saan kaiken anteeksi koska Jeesus on syntini anteeksi antanut" - Raamatulla on moni julmuus, alistaminen, narsismi, moniavioisuus, lapsiavioliitot ynnä muut oikeutettu, koska sieltä oikeasti löytyy "lupa" melkein mille tahansa, kunhan se tehdään Jumalan nimeen.

Vierailija kirjoitti:

ennemminkin ateistit on narsisteja, kosa eivät ALISTU Jumalan vallan alle. Kaikessa oma itse eli ego on määrääjä ja päättäjä siitä mikä on oikein ja väärin ja mitä hän saa tehdä! Uskovaisuus nimenomaan estää oman egon määräävän elämästään. Toisin on ateisteilla, tai niillä "uskon omalla tavallani" jotka eivät tottele Raamatun sanna ja kieltoa esim. avoliitoista ym! Oma itse on heille jumalan asemassa, koska "jos minä

 haluan tehdä jotain niin minä teen, eikä kukaan muu määrää" Siinä vasta narsismin peruskuvaus.

Kertoisitte nyt ensin, että minkä jumalan vallan alle niistä tuhansista jumalista minun pienen ateistin pitäisi alistua? Ei tässä mitää egoilua ole, vain tietämättömyyttä. Minulle ei riitä mikään uskomus, vaan minä tarvin tietoa, eli kylmää faktaa. Heti kun todistat minulle pitävien todisteiden kera jonkun jumalan olemassaolon ja tämä jumala minulle uksoani vastaan paratiisipaikan antaa, niin tottahan minä hänen vallan alleen alistun, jollei hän ole yhtä mulkvisti, kuin tämä kristittyjen taruolento, jota myös jumalaksi kutsuvat.

Olen itse uskovainen.

Kyllä voi. Tämä on monissa kulteissa ja lahkoissa hyvinkin yleistä, että johtajat keräävät itselleen valtaa hyvin narsistisella tavalla. Ja varmasti moni näistä johtajista uskoo tekevänsä oikein.

Uskon myös näin, että uskovainen joka ei voi sietää toista ihmistä (ihmistä joka ei usko/uskoo eri tavalla), on sisimmissään narsisti, jonka mielestä vain omalla maailmankatsomuksellaan on merkitystä. Monet ystäväni (mukaan lukien perheenjäseneitä) eivät usko ja se on ihan ok. Välimme eivät voisi olla paremmat.

t. uskovainen

Vierailija kirjoitti:

Oletko yksinkertainen vai provo? Hyvin tiedät että missään yhteisöissä ei niin paljon luonnevikaisia ja narsisteja olekaan kuin uskovissa.

Juuri tälläistä vastausta odotin, palsta ei petä koskaan!

Tottakai uskovaisissa on narsisteja kuten kaikissa. Johtajissa ehkä enemmänkin. Mutta noin yleisesti ei varmaan enempää kuin muissakaan.

Narsismi ja uskovaisuus on pahin mahdollinen yhdistelmä, ja voi kyllä, heitä on pilvin ja pimein. Pahimman siitä tekee sen, että he kuvittelevat todellakin olevansa Jumalan asialla. Että he ovat niin erinomaisia, että Jumala on just heille antanut erityisen vallan.

Niin surullista kuin se onkin.... Terv. uskova itsekin.

Vapaat ns karismaattiset seurakunnat vetävät sekä narsisteja että niitä hyväksikäytettäviä kuin hunaja puoleensa. Ainoan tapaamani psykopaatin ja sosiopaatin olen tavannut näissä piireissä. En käy enää, on niin sairasta touhua, ei pysty katsomaan miten ihmiset ihan haluaa tulla hyväksikäytetyiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen elämäni aikana törmännyt vain yhteen narsistiin, ja hän oli uskovainen. Hän itse korosti olevansa kristitty, vaikka Jeesus olisi kyllä ollut pöyristynyt tämän ihmisen käyttäytymisestä ja ilkeydestä muita ihmisiä kohtaan.

Kaikki tuntemani uskovaisiksi itseään tituleeraavat ovat ahneita ja itsekkäitä omaan napaan tuijottajia. En oikein jaksa uskoa, että pääsevät Pietarin portilla vippijonoon.

Onpas oudot piirit. Katselen täällä pikkupaikkakunnalla näitä uskovaisia mummoja, jotka uhraavat kaiken aikansa diakoniaan ja kaikenlaiseen vahustyöhön ja en heitä kyllä ahneiksi osaisi sanoa.

Katsopas peiliin ensin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko yksinkertainen vai provo? Hyvin tiedät että missään yhteisöissä ei niin paljon luonnevikaisia ja narsisteja olekaan kuin uskovissa.

Juuri tälläistä vastausta odotin, palsta ei petä koskaan!

Tottakai uskovaisissa on narsisteja kuten kaikissa. Johtajissa ehkä enemmänkin. Mutta noin yleisesti ei varmaan enempää kuin muissakaan.

Yhtä relevanttia on kysyä onko rakennusmestareissa, hammaslääkäreissä tai sähköasentajissa narsisteja. Aina sama vastaus: kyllä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ennemminkin ateistit on narsisteja, kosa eivät ALISTU Jumalan vallan alle. Kaikessa oma itse eli ego on määrääjä ja päättäjä siitä mikä on oikein ja väärin ja mitä hän saa tehdä! Uskovaisuus nimenomaan estää oman egon määräävän elämästään. Toisin on ateisteilla, tai niillä "uskon omalla tavallani" jotka eivät tottele Raamatun sanna ja kieltoa esim. avoliitoista ym! Oma itse on heille jumalan asemassa, koska "jos minä

 haluan tehdä jotain niin minä teen, eikä kukaan muu määrää" Siinä vasta narsismin peruskuvaus.

Kertoisitte nyt ensin, että minkä jumalan vallan alle niistä tuhansista jumalista minun pienen ateistin pitäisi alistua? Ei tässä mitää egoilua ole, vain tietämättömyyttä. Minulle ei riitä mikään uskomus, vaan minä tarvin tietoa, eli kylmää faktaa. Heti kun todistat minulle pitävien todisteiden kera jonkun jumalan olemassaolon ja tämä jumala minulle uksoani vastaan paratiisipaikan antaa, niin tottahan minä hänen vallan alleen alistun, jollei hän ole yhtä mulkvisti, kuin tämä kristittyjen taruolento, jota myös jumalaksi kutsuvat.

Onko ateistit tosiaan noin imbesillejä? Pahoittelen sana valintaa.

Uskovainen voi olla mitä vaan. Sehän on niin monta kertaa nähty. Kukaan ei tuomitse muita niin paljon kuin uskovaiset. Sepä vasta paradoksi onkin.

Narsismi on sisäänrakennettu useimpiin uskontoihin. Jumala seuraa juuri minun elämääni. Minä saan Jumalalta merkkejä. Vain me olemme Jumalan valittuja, muut joutavat tulimereen. Meidän yhteisömme on lain ulkopuolella, koska mehän olemme uskovaisia. Meidän johtajamme on aina oikeassa. Minä tiedän, miten asiat ovat ja voin tuomita muita.

Uskonto = oman edun tavoittelu

Kyllä uskovaistenkin keskuudessa on vaikka minkälaista tallaajaa. Eli kyllä, myös uskovainen voi osoittautua narsistiksi.

Yksi sukulainen on narsisti. Ennen ei ollut uskovainen, mutta sitten keksi että sillä saa kiillotettua kilpeään ja ihailua uskispiireissä. Mutta hänhän ei miksikään riviuskovaiseksi ja vaatimattomasti julistamatonta uskoa tunnustavaksi voinut jäädä. Ei, heti alkajaisiksi herätysliikkeen saarnaajaksi ja jeesus-hahmoksi jota seurakuntansa nyt palvoo.

"Kukaan ei tuomitse muita niin paljon kuin uskovaiset."

Kyllä ne muutkin osaavat.

Uskovaiset ovat erityisen narsistisia.

Karmaisevia kokemuksia uskovista narsisteista!

Up

Tiedän erään seurakunnalla työskentelävän narsistin. Hirvittävä ihminen.