Voiko mies rakastaa, vaikkei hän koske tai huomioi minua?
Olen suhteessa ekaa kertaa sellaisen miehen kanssa, joka ei koe pusuttelua, halauksia, kädestä pitämistä tai mitään muutakaan minun mielestäni normaaliin suhteeseen kuuluvaa tarpeelliseksi. Olemme olleet muutaman vuoden suhteessa, ja nykyään huomaan katsovani kadehtien muiden miehiä, jotka tekevät naisilleen aiemmin mainitsemiani asioita.
Minä tietysti tunteellisena ihmisenä koen, ettei mies rakasta minua jos hän ei kaipaa lainkaan läheisyyttä kanssani. Onko teidän muiden miehet samanlaisia?
Kommentit (3)
Minun mieheni tekee noita kaikkia, mutta epäilen silti, ettei rakasta vaan on läheisyysriippuvainen. Tätä epäilen sen perusteella, ettei suhde ja perhe ole hänelle ykkösprioriteetti vaan työ ja työ ja työ, joka ei juuri edes tuota. Työnarkomaani varmasti, voiko riippuvainen rakastaa? Seksiä on harvoin, mutta kun on niin se on... ihan hyvää. Muttei mies sitäkään kaipaa. Ja tiedän, ettei petä, turha kysyä. Ihme, etten itse petä.
Eikö ensitreffit alttarilla ohjelmassa ollut se insinöörinainen joka samalla tavalla sanoi että kädestä pitäminen ei ole kivaa.. hänelle varmasti sopisi
Mutta aiheeseen, voi varmasti rakastaa, tapa näyttää se on vain erilainen. Kuten joku jo kirjoitti, jää sinun arvioitavaksi voitko elää toisen kanssa sellaisena kuin hän on vai kaipaatko kosketusta niin paljon että joku toinen mies sopisi paremmin.
Itse olen todella kosketusta tarvitseva ja mieskin onneksi. Edellinen suhde kariutui osittain siihen että kaipasin enemmän kosketusta, mistä aiheutui riitoja. Ymmärsin että ketään ei voi muuttaa, voi vain tehdä päätöksiä omien tarpeidensa pohjalta.
Tuo riippuu paljon siitä, missä määrin hän ei niitä tee. Olen itse nainen, enkä myöskään välitä mistään kiehnäämisestä. En esimerkiksi tykkää kävellä pitäen kädestä kiinni tai nukkua mitenkään yhteen kääriytyneenä. Olen mukavuudenhaluinen ja haluan määritellä oleskeluasentoni itse. Aina, kun on yrittänyt jonkun kanssa jotenkin köllötellä yhdessä, niin huomaan vain ajattelevani, että miten kauan tässä pitää olla, että kehtaa sitten vetäytyä mukavampaan asentoon. Tämä on ollut minun ominaisuuteni aina eli ei riipu miehestä lainkaan.
Nykyisen miehen kanssa ollaan oltu yli kymmenen vuotta yhdessä ja hän on samanlainen, mikä on todella hienoa. Kyllä me kuitenkin pusutellaan lähtöpusut ja petitouhuissa tietenkin. Ja nopeita haluaksia on päivittäin. Mutta ei esimerkiksi katsota telkkaria mitenkään yhteen kääriytyneenä. Ajatuskin jo ahdistaa.
Ei se siis välttämättä tarkoita, että mies ei rakasta sinua. Hän vain saattaa olla tuollainen, jos hän on siis ollut tuollainen aina. Sinun mietittäväksesi sitten jää, haluatko olla tuollaisessa suhteessa: kuinka tärkeäksi koet kiehnäyksen ja voitko elää ilman sitä.