Kestikö raskaudet ennen vanhaan vähemmän aikaa?
Luin sukupuuta, joka juonsi 1700-luvulle. Jokaisen ihmisen kohdalla oli merkitty naimisiinmenopäivämäärä, sekä tietysti syntyneiden päivämäärät.
Vihkimisestä oli hyvin usein 8 kk, kun esikoinen syntyi. Ensin ajattelin, että jaha, pakkoavioliitto, eivätpä ihmiset ole ennekään osanneet pitää näppejään erossa.
Mutta tuo 8 kk oli niin johdonmukainen, että voisiko syynä olla se, että elämä oli rankemaa ja siksi vauvat syntyivät ennenaikaisesti? Onko tietoa?
Kommentit (8)
silloin oli myös tapana, että jos ollaan raskaana niin mennään naimisiin tai vaihtoehtoisesti adoptoidaan lapsi/annetaan naapurin tädille. (lapsi salattiin) harvassa olivat yksinhuoltajat, ellei sitten ollut leski.
Tuskin nyt sentään pakkoavioliitto, kun eihän nykyäänkään (vaikka on tehokkaat raskaustestit) tiedetä sen aiemmin raskaudesta kuin n. 8 kk ennen la:ta ( eli n. rv 4-5 lähtien). Eli tuskinpa on morsian ollut tietoinen raskaudestaan avioliiton solmimisen aikaan, varsinkin kun tuolloin huonomman ravitsemuksen vuoksi kuukutiskierto oli useimmilla epäsäännöllinen. Silloin jos lapsi olisi syntynyt n. 5-6 kk häiden jälkeen voisi kyseeseen tulla pakkoavioliittokin.
Toisaalta taas monta viikkoa ennenaikainen ei useinkaan olisi edes selviytynyt mm. ravitsemuksen heikkouden vuoksi.
Itse veikkaan, että konkreettinen naimalupa tuli jo avioliittolupauksen jälkeen eli jos häät olivat tiedossa vaikkapa parin kuukauden päästä, aitan/neidonkammarin ovi aukesi jo tuolloin sulholle ;)
Mutta en kuollaksenikaan muista mitä :) Muistan kuitenkin myös jonkun tutkijan tms huomanneen ton säännönmukaisuuden ja sitten sitä selitelleen. Toivottavasti joku muu muistaa mikä selitys oli.
asia oli sovittu. Joissain vaiheessa taidettiin jopa kihlalapset laskea avioliitossa syntyneiksi, jos isälle esim. ehti sattua jotain kihlauksen ja avioliiton välissä.
muista syistä kuin rakkaudesta. (taloudelliset syyt, " vahinkolapsi" , järjestetty avioliitto...) ja varmaan harrastivat siveetöntä elämää ennen avioliittolupauksia. luolamiehilläkin oli jo himot. kyllähän ne kaikenlaisia siansuoli- ja nahkapusseja yrittivät käyttää ehkäisynä, mutta eivät olleet kovin luotettavia.
heinät vaan pöllysivät...
Eli kihloihin meno tarkoitti sitä että haettiin kuulutukset ja ne luettiin kirkossa ja kirkonmenojen jälkeen oli morsiamen kotona kihlajaiskahvit. Häät seurasivat sitten nopsaan perässä. Kihloissa oltiin vain muutamia viikkoja.
Toinen heistä tosin sanoi aina papille tulleen kirjoitusvirheen, kun perheraamatun sivuilta lapset päivämääriä ihmettelivät.
pakkoavioliittojakin syntyi runsaasti, mutta yleensähän nämä avioliiton satamaan purjehtijat olivat jo rakastavaisia, joten ei se varmaan mikään rakkaudeton liitto ollut pääsääntöisesti.