Lue keskustelun säännöt.
Ahdistaa yksinäisyys
29.11.2019 |
Kaverit huitelee poikaystäviensä kanssa tai viihtyy kotona. Kävisin mielellään jonkun kanssa ihmisten ilmoilla. Baarista saa tuttuja, mutta on kiusallista mennä sinne yksin, jos minulla ei olekaan tuttuja mutta paikalla on ei-niin-kavereita puolituttuja joilla on kaverinsa mukana... Tulee luuseri olo.
Muutamaa vähemmän läheistä kaveria tai tuttua olen pyytänyt neutraalisti ja rennosti seurakseni viime aikoina, usein saanut joko ei vastausta ollenkaan tai sitten ei ole käynyt.
Jatkaisinko vaan yksin menemistä vai mitä tekisitte tilanteessani?
Kommentit (4)
Ja siis noilla puolitutuilla tarkoitan sellaisia ihmisiä, jotka tietää mut ja mä tiedän ne, mutta ei olla kavereita. Eli eivät kutsu mua pöytäänsä jos olen yksin, mutta puhuvat kyllä mahdollisesti selän takana. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja siis noilla puolitutuilla tarkoitan sellaisia ihmisiä, jotka tietää mut ja mä tiedän ne, mutta ei olla kavereita. Eli eivät kutsu mua pöytäänsä jos olen yksin, mutta puhuvat kyllä mahdollisesti selän takana. Ap
Itellä sama liikaa puolituttuja, liian vähän kavereita. jos yrittää puolituttujen pöytään niin lähinnä tulee sellasia katseita että miten kehtaat.
Vierailija kirjoitti:
Oon myös miettinyt, onko mussa jotain mikä työntää ihmiset pois luota. Jos joku juoru kulkee kaupungissa, mistä en vaan tiedä? Olen ihan nätti mutta en niin kaunis, että muiden tyttöjen pitäisi olla kateellisia. Ja keskustellessa kuuntelen toisia ja olen ihan hauska. Ehkä sosiaalisia kontakteja ei vaan ole tarpeeksi (tiheästi) että niistä syntyisi jotain. Arjessa ei pysty kauhean sosiaalista elämää järjestään.
Mulla kans joku outo "aura" kun ei tunnu muita kiinnostavan mun seura. ystävyyssuhteet yleensä kariutuu kun ei kehtaa jatkuvasti kysyä menoja, koska tulee sellainen tunne että olen vain taakkana. ehkä olen vain huonoa seuraa.
Oon myös miettinyt, onko mussa jotain mikä työntää ihmiset pois luota. Jos joku juoru kulkee kaupungissa, mistä en vaan tiedä? Olen ihan nätti mutta en niin kaunis, että muiden tyttöjen pitäisi olla kateellisia. Ja keskustellessa kuuntelen toisia ja olen ihan hauska. Ehkä sosiaalisia kontakteja ei vaan ole tarpeeksi (tiheästi) että niistä syntyisi jotain. Arjessa ei pysty kauhean sosiaalista elämää järjestään.