Lue keskustelun säännöt.
Mies aikoo tehdä tulevalle lapselle isyystestin vaikkei edes epäile mitään, sanoo että vain varmuudeksi että tietää ennen kuin investoi koko...
27.11.2019 |
Onko tällainen tilanne epäluottamuslause vai pitäisikö tätä ymmärtää miehen kantilta ja astua miehen saappaisiin ennen kuin reagoi ikävästi?
Naisenahan tietää aina, että se on oma lapsi kun se itsestä pullahtaa ulos. Mies kuitenkaan ei koskaan voi olla varma, ei koskaan. Pitääkö miehen kantaa ymmärtää tässä ja antaa hänen tehdä se testi, että hän voi olla sitten hyvillä mielin ja investoida loppuelämänsä VARMUUDELLA omaan lapseen?
Kommentit (7876)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yltä sinun tai jonkun aateveljesi hengentuotetta lainaten:
” Tarkoitin sitä että loukkaantumisen syy realisoituu loukkaantumisen tunteeksi vasta siinä vaiheessa kun puoliso saa tietää puolisonsa epäluottamuksesta.”Nainen saa tiedon luottamuspulasta, jota mies yrittää kieroilemalla piilotella. Mikä tässä on mielestäsi väärin?
No se, että jos nainen saa tiedon luottamuspulasta, välittömästi vedetään tämä: ”etkö luota!? Sitten otan sinusta eron!!”-kortti esiin...
Eli edelleen tuo ”panttivanki”Edelleen: Miksi haluat olla parisuhteessa sellaisen henkilön kanssa, johon et luota näin isossa asiassa? Miksi nainen haluaisi olla parisuhteessa sellaisen henkilön kanssa, joka ei luota häneen näin isossa asiassa?
Luuletko, ettei tuo luottamuspula realisoidu jossain vaiheessa kuitenkin? Jälki on sitä rumempaa, mitä kauemmin näytteleminen on kestänyt.
Koska haluan olla parisuhteessa, mutta en luota 100% keheenkään
Etkä halua antaa naiselle mahdollisuutta päättää (ajoissa), haluaako hän tuhlata elämänsä parisuhteessa jossa ei ole luottamusta? En näe mitään syytä pitää sinua yhtään sen parempana kuin isyydellä huijaavia naisia.
Millä tavalla hän tuhlaa elämäänsä?
Hän nauttii seurastani, enkä tuo mitenkään ilmein, elein, sanoin taikka teoin ilmi tuota vajaata (vähemmän kuin 100%) luottamustani.
Tämä "vajavainen" luottamukseni ei siis luo mitään jännitteitä eikä konflikteja suhteeseemme, koska peitän sen niin hyvin (lue: käyttäydyn samoin kuin aidosti 100% kumppaniinsa luottavat)
Where's the problem?
OK, oliisko sullekin, jos nainen nauttiikin seurastasi vähemmän, mutta näyttelee nauttivansa 100%? Rakastaa vähemmän kuin 100 %, mutta näyttelee toki koko satasella? Teeskentelee vain 10 % orgasmeista? Nauraa vitseillesi, vaikka oikeasti ne eivät todellakaan 100 % naurata?
Toisin sanoen: mitkä muut parisuhteet elementit ovat sellaisia, joista sinusta on ok teeskennellä ja "käyttäytyä kuten näin olisi"?
Ja ennen kaikkea, onko sulle ok, että sä olet se, kenelle teeskennellään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä parisuhde, johon ei hankita lapsia?
Miten mies testaa, että nainen, johon hän satsaa aikansa ja elämänsä, laittaa yhteisiin hankkeisiin rahaa ja niin poispäin, on uskollinen hänelle?
Miten yleensä uskollisuus pystytään testaamaan? Kyttäämällä, vahtimalla, vaatimalla toista selvittämään kellontarkasti jokaisen menonsa yksityiskohdat, tutkimalla puhelinta, tutkimalla naisen auton, sen penkkien mahdolliset tahrat ja pitämällä kirjaa kilometrimittarista, tsekkaamalla tämän postit ja vaatimalla saada tietää tämän sähköpostitunnukset jne.?
Ja sittenkään ei vielä voi tietää ihan varmasti. Miten tällainen kyttääjämies voi elää elämänsä epävarmuudessa? Vastaus: ei voikaan. Siksi hänen on panostettava aina vaan enemmän ja enemmän siihen tutkimustyöhön. Epävarmuus kalvaa joka hetki, jolloin nainen ei ole hänen näköpiirissään ja vaikka olisikin, niin ei voi tietää tämän ajatuksia.
Ahdistus vain lisääntyy.
Ja vaikka testaisikin mahdollisen syntyvän lapsen isyyden,. ei voi silti tietää, onko nainen uskollinen joka hetki vai ei. Eihän joka yhdynnästä synny lapsi. Oi voi.
Se että nainen pettää joskus, ei ole lainkaan verrannollinen siihen asiaan että kasvattaisin tietämättäni toisen miehen lasta...olettaen sitä omakseni.
Olen melko vapaamielinen sielu, ja minulle kävisi esim. avoin suhde jos kemiat siihen sopivat. Siksi se ei olisi mikään maailmanloppu vaikka nainen olisikin joskus pettänyt. Mutta se olisi, jos kasvattaisin toisen miehen lasta.
Eli tuo isyys on siis paljon isompi juttu kuin hetken pano jonkun kanssa.
Jotenkin tuntuu jätkillä nyt olevan tuo isyys-käsite hukassa. Siittiöistä ja biologiasta vaahdotaan hullun lailla, mutta puolella sanalla ei ole yksikään mies täällä valottanut, mitä se isyys heille muuta on kuin omien sukusolujen ujuttamista eteenpäin. Lapsi on ihan sivuseikka näissä vouhotuksissa, lapsella itsessään ei tunnu olevan yhtään mitään merkitystä.
Tällaisten miesten ei missään tapauksesa pitäisi päätyä isän asemaan, ei omien eikä muiden lasten. Ei ole tarve kasvuympäristä lapselle eikä terve parisuhde naiselle.
Katsotaan tätä asiaa sitten kun naisille lätkitään sokkona laitoksella ties ketä lapsia. Teillekö ei ole tärkeää onko lapsi oma vai naapurin juoppoåmmån?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä parisuhde, johon ei hankita lapsia?
Miten mies testaa, että nainen, johon hän satsaa aikansa ja elämänsä, laittaa yhteisiin hankkeisiin rahaa ja niin poispäin, on uskollinen hänelle?
Miten yleensä uskollisuus pystytään testaamaan? Kyttäämällä, vahtimalla, vaatimalla toista selvittämään kellontarkasti jokaisen menonsa yksityiskohdat, tutkimalla puhelinta, tutkimalla naisen auton, sen penkkien mahdolliset tahrat ja pitämällä kirjaa kilometrimittarista, tsekkaamalla tämän postit ja vaatimalla saada tietää tämän sähköpostitunnukset jne.?
Ja sittenkään ei vielä voi tietää ihan varmasti. Miten tällainen kyttääjämies voi elää elämänsä epävarmuudessa? Vastaus: ei voikaan. Siksi hänen on panostettava aina vaan enemmän ja enemmän siihen tutkimustyöhön. Epävarmuus kalvaa joka hetki, jolloin nainen ei ole hänen näköpiirissään ja vaikka olisikin, niin ei voi tietää tämän ajatuksia.
Ahdistus vain lisääntyy.
Ja vaikka testaisikin mahdollisen syntyvän lapsen isyyden,. ei voi silti tietää, onko nainen uskollinen joka hetki vai ei. Eihän joka yhdynnästä synny lapsi. Oi voi.
Se että nainen pettää joskus, ei ole lainkaan verrannollinen siihen asiaan että kasvattaisin tietämättäni toisen miehen lasta...olettaen sitä omakseni.
Olen melko vapaamielinen sielu, ja minulle kävisi esim. avoin suhde jos kemiat siihen sopivat. Siksi se ei olisi mikään maailmanloppu vaikka nainen olisikin joskus pettänyt. Mutta se olisi, jos kasvattaisin toisen miehen lasta.
Eli tuo isyys on siis paljon isompi juttu kuin hetken pano jonkun kanssa.
Jotenkin tuntuu jätkillä nyt olevan tuo isyys-käsite hukassa. Siittiöistä ja biologiasta vaahdotaan hullun lailla, mutta puolella sanalla ei ole yksikään mies täällä valottanut, mitä se isyys heille muuta on kuin omien sukusolujen ujuttamista eteenpäin. Lapsi on ihan sivuseikka näissä vouhotuksissa, lapsella itsessään ei tunnu olevan yhtään mitään merkitystä.
Tällaisten miesten ei missään tapauksesa pitäisi päätyä isän asemaan, ei omien eikä muiden lasten. Ei ole tarve kasvuympäristä lapselle eikä terve parisuhde naiselle.
Katsotaan tätä asiaa sitten kun naisille lätkitään sokkona laitoksella ties ketä lapsia. Teillekö ei ole tärkeää onko lapsi oma vai naapurin juoppoåmmån?
Joko ne naiset taas pannaan synnyttämään pussi päässä? Ja mies sopertelee jotain epämääräistä?
On sulla oudot fantasiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä parisuhde, johon ei hankita lapsia?
Miten mies testaa, että nainen, johon hän satsaa aikansa ja elämänsä, laittaa yhteisiin hankkeisiin rahaa ja niin poispäin, on uskollinen hänelle?
Miten yleensä uskollisuus pystytään testaamaan? Kyttäämällä, vahtimalla, vaatimalla toista selvittämään kellontarkasti jokaisen menonsa yksityiskohdat, tutkimalla puhelinta, tutkimalla naisen auton, sen penkkien mahdolliset tahrat ja pitämällä kirjaa kilometrimittarista, tsekkaamalla tämän postit ja vaatimalla saada tietää tämän sähköpostitunnukset jne.?
Ja sittenkään ei vielä voi tietää ihan varmasti. Miten tällainen kyttääjämies voi elää elämänsä epävarmuudessa? Vastaus: ei voikaan. Siksi hänen on panostettava aina vaan enemmän ja enemmän siihen tutkimustyöhön. Epävarmuus kalvaa joka hetki, jolloin nainen ei ole hänen näköpiirissään ja vaikka olisikin, niin ei voi tietää tämän ajatuksia.
Ahdistus vain lisääntyy.
Ja vaikka testaisikin mahdollisen syntyvän lapsen isyyden,. ei voi silti tietää, onko nainen uskollinen joka hetki vai ei. Eihän joka yhdynnästä synny lapsi. Oi voi.
Se että nainen pettää joskus, ei ole lainkaan verrannollinen siihen asiaan että kasvattaisin tietämättäni toisen miehen lasta...olettaen sitä omakseni.
Olen melko vapaamielinen sielu, ja minulle kävisi esim. avoin suhde jos kemiat siihen sopivat. Siksi se ei olisi mikään maailmanloppu vaikka nainen olisikin joskus pettänyt. Mutta se olisi, jos kasvattaisin toisen miehen lasta.
Eli tuo isyys on siis paljon isompi juttu kuin hetken pano jonkun kanssa.
Kiitos, tässä tuli muuten hyvä pointti. Naiset pikkusieluisuudessaan ajattelevat kai niin, että miehille jopa omaa lasta tärkeämpää olisi Vaimon uskollisuus/olemassaolo ylipäätään. Naiset raivostuvat kun miehelle jokin muu asia kuin Vaimo on tärkein.
Lapsi siis on iso juttu, isompi kuin hetken pano jonkun kanssa?
No tässähän tämä palstaurveloiden ajatusmaailma näkyy kristallinkirkkaana: ei ole mitään rakasta kumppania, vaimoa jonka kanssa jaetaan elämä, on vain ”joku nainen”. Mikäs ihme tuo nyt sitten on, että isyydestään ei voi olla varma ja että sitä voi perätä toisen tunteista välittämättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syyn pitää olla tähän parisuhteeseen tai tämän nimenomaisen naisen käyttäytymiseen liittyvä, ei jokin naisvihasivustoilta bongattu huuhaaväite naisista yleensä.
Miksi pitää???
Miksi tämä ajatus pakollisesta, automaattisesta isyystestistä on teille naisille näin iso "mörkö" ja punainen vaate?
Ainoa tässä ketjussa nähty argumentointi on tämä "...se loukkaa..."
Eikös tästä puolison suunnasta tulevasta "loukkauksesta" päästä eroon juuri siten, että "epäilijä" on puolison sijasta yhteiskunnallinen toimija (lue: terveydenhuolto).
Lukutaitosi on kovin ohutta.
Taajan esitetty perustelu on se, että pakkotestaaminen MAKASAA varsin paljon.
Lisäksi se KUORMITTAA jo ennestään liiankin sinkeälle vedettyä yhteiskunnallista toimijaa (lue: terveydenhuoltoa).
Ja vielä: jos uskoisit valtaosan miehistä olevan tuon ajatuksen takana, olisit varmasti jo tehnyt asiasta aloitteen. Kuten sinä tai joku kaltaisesi tuolla edellä jo mainitsi: aloite ei etenisi, koska siihen ei kertyisi lähellekään riittävästi nimiä. Miehiä on Suomessa aika paljon enemmän kuin 50 000, joten et usko edes itse että kovinkaan moni aloitettasi kannattaisi. Etenkään ne miehet, jotka pelko ahterissa saisivat odotella jälkikasvun yhteydenottoja.
Totta helvetissä moinen hullutus myös loukkaisi. Jos suostuisin kehoni kustannuksella kantamaan ja synnyttämään rakastamalleni miehelle hänen hartaasti toivomansa lapsen, eipä hän voisi pahemmin loukata vaikka ihan tosissaan yrittäisi.
Palstatussukan sairaita ajatuksia vol 1000.
Miesten isyyttä ei tarvitse edes ajatella koska testaaminen maksaa!! Senkin rahan voisi syytää naisten hyvinvointiin!
Senkin rahan voisi syytää siihen, että etsittäisiin häntäheikkien hylkäämille lapsille se biologinen isä maksamaan elatus veronmaksajien sijaan. Saataisiin rahalle jotain vastinettakin.
Palstalssukan osallistuminen tällaiseen ketjuun on aina yhtä naurettavaa, sama kuin reppana taittaisi peistä miesten oikeudesta olla maksamatta miljoonatuoloistaan veroa - yhtä teoreettista ja kaukana asianomaisen reaalielämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä parisuhde, johon ei hankita lapsia?
Miten mies testaa, että nainen, johon hän satsaa aikansa ja elämänsä, laittaa yhteisiin hankkeisiin rahaa ja niin poispäin, on uskollinen hänelle?
Miten yleensä uskollisuus pystytään testaamaan? Kyttäämällä, vahtimalla, vaatimalla toista selvittämään kellontarkasti jokaisen menonsa yksityiskohdat, tutkimalla puhelinta, tutkimalla naisen auton, sen penkkien mahdolliset tahrat ja pitämällä kirjaa kilometrimittarista, tsekkaamalla tämän postit ja vaatimalla saada tietää tämän sähköpostitunnukset jne.?
Ja sittenkään ei vielä voi tietää ihan varmasti. Miten tällainen kyttääjämies voi elää elämänsä epävarmuudessa? Vastaus: ei voikaan. Siksi hänen on panostettava aina vaan enemmän ja enemmän siihen tutkimustyöhön. Epävarmuus kalvaa joka hetki, jolloin nainen ei ole hänen näköpiirissään ja vaikka olisikin, niin ei voi tietää tämän ajatuksia.
Ahdistus vain lisääntyy.
Ja vaikka testaisikin mahdollisen syntyvän lapsen isyyden,. ei voi silti tietää, onko nainen uskollinen joka hetki vai ei. Eihän joka yhdynnästä synny lapsi. Oi voi.
Se että nainen pettää joskus, ei ole lainkaan verrannollinen siihen asiaan että kasvattaisin tietämättäni toisen miehen lasta...olettaen sitä omakseni.
Olen melko vapaamielinen sielu, ja minulle kävisi esim. avoin suhde jos kemiat siihen sopivat. Siksi se ei olisi mikään maailmanloppu vaikka nainen olisikin joskus pettänyt. Mutta se olisi, jos kasvattaisin toisen miehen lasta.
Eli tuo isyys on siis paljon isompi juttu kuin hetken pano jonkun kanssa.
Jotenkin tuntuu jätkillä nyt olevan tuo isyys-käsite hukassa. Siittiöistä ja biologiasta vaahdotaan hullun lailla, mutta puolella sanalla ei ole yksikään mies täällä valottanut, mitä se isyys heille muuta on kuin omien sukusolujen ujuttamista eteenpäin. Lapsi on ihan sivuseikka näissä vouhotuksissa, lapsella itsessään ei tunnu olevan yhtään mitään merkitystä.
Tällaisten miesten ei missään tapauksesa pitäisi päätyä isän asemaan, ei omien eikä muiden lasten. Ei ole tarve kasvuympäristä lapselle eikä terve parisuhde naiselle.
Katsotaan tätä asiaa sitten kun naisille lätkitään sokkona laitoksella ties ketä lapsia. Teillekö ei ole tärkeää onko lapsi oma vai naapurin juoppoåmmån?
Tämä mahdollisuushan on olemassa, ja varmaan yhtä realistinen kuin vakaassa parisuhteessa yhdessä harkiten haaveillun, yrittämällä yritetyn lapsen mahdollisuus olla naapurin juoppoukon.
Kuinka monen naisen tiedät huutaneen äitiystutkimusten perään tällä perusteella? Vaativan, että äitiystutkimuksista pitää tehdä kaikille pakollisia? Että tähän pitää riittää rahaa koska naisilla on oikeus TIETÄÄ?????!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä parisuhde, johon ei hankita lapsia?
Miten mies testaa, että nainen, johon hän satsaa aikansa ja elämänsä, laittaa yhteisiin hankkeisiin rahaa ja niin poispäin, on uskollinen hänelle?
Miten yleensä uskollisuus pystytään testaamaan? Kyttäämällä, vahtimalla, vaatimalla toista selvittämään kellontarkasti jokaisen menonsa yksityiskohdat, tutkimalla puhelinta, tutkimalla naisen auton, sen penkkien mahdolliset tahrat ja pitämällä kirjaa kilometrimittarista, tsekkaamalla tämän postit ja vaatimalla saada tietää tämän sähköpostitunnukset jne.?
Ja sittenkään ei vielä voi tietää ihan varmasti. Miten tällainen kyttääjämies voi elää elämänsä epävarmuudessa? Vastaus: ei voikaan. Siksi hänen on panostettava aina vaan enemmän ja enemmän siihen tutkimustyöhön. Epävarmuus kalvaa joka hetki, jolloin nainen ei ole hänen näköpiirissään ja vaikka olisikin, niin ei voi tietää tämän ajatuksia.
Ahdistus vain lisääntyy.
Ja vaikka testaisikin mahdollisen syntyvän lapsen isyyden,. ei voi silti tietää, onko nainen uskollinen joka hetki vai ei. Eihän joka yhdynnästä synny lapsi. Oi voi.
Se että nainen pettää joskus, ei ole lainkaan verrannollinen siihen asiaan että kasvattaisin tietämättäni toisen miehen lasta...olettaen sitä omakseni.
Olen melko vapaamielinen sielu, ja minulle kävisi esim. avoin suhde jos kemiat siihen sopivat. Siksi se ei olisi mikään maailmanloppu vaikka nainen olisikin joskus pettänyt. Mutta se olisi, jos kasvattaisin toisen miehen lasta.
Eli tuo isyys on siis paljon isompi juttu kuin hetken pano jonkun kanssa.
Niin me ihmiset ollaan erilaisia. Minulle avoin suhde olisi ehdoton ei. En harrasta irtosuhteita, en ole koskaan edes kuvitellut sellaista enkä ikinä sellaista tee. Seksi kuuluu minusta vain vakiintuneeseen seurustelusuhteeseen. En ole koskaan aiemmin seurustellut eli olen naimisissa ensimmäisen poikaystäväni kanssa. Joten jos mies olisi epäillyt isyyttään ja ehdottanut isyystestejä, niin se olisi loukannut minua hyvin paljon. Sillä olisi ollut todella paljon vaikutusta meidän parisuhteeseen, ehkä ihan eroon asti. Entiselleen suhde ei olisi palannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä parisuhde, johon ei hankita lapsia?
Miten mies testaa, että nainen, johon hän satsaa aikansa ja elämänsä, laittaa yhteisiin hankkeisiin rahaa ja niin poispäin, on uskollinen hänelle?
Miten yleensä uskollisuus pystytään testaamaan? Kyttäämällä, vahtimalla, vaatimalla toista selvittämään kellontarkasti jokaisen menonsa yksityiskohdat, tutkimalla puhelinta, tutkimalla naisen auton, sen penkkien mahdolliset tahrat ja pitämällä kirjaa kilometrimittarista, tsekkaamalla tämän postit ja vaatimalla saada tietää tämän sähköpostitunnukset jne.?
Ja sittenkään ei vielä voi tietää ihan varmasti. Miten tällainen kyttääjämies voi elää elämänsä epävarmuudessa? Vastaus: ei voikaan. Siksi hänen on panostettava aina vaan enemmän ja enemmän siihen tutkimustyöhön. Epävarmuus kalvaa joka hetki, jolloin nainen ei ole hänen näköpiirissään ja vaikka olisikin, niin ei voi tietää tämän ajatuksia.
Ahdistus vain lisääntyy.
Ja vaikka testaisikin mahdollisen syntyvän lapsen isyyden,. ei voi silti tietää, onko nainen uskollinen joka hetki vai ei. Eihän joka yhdynnästä synny lapsi. Oi voi.
Se että nainen pettää joskus, ei ole lainkaan verrannollinen siihen asiaan että kasvattaisin tietämättäni toisen miehen lasta...olettaen sitä omakseni.
Olen melko vapaamielinen sielu, ja minulle kävisi esim. avoin suhde jos kemiat siihen sopivat. Siksi se ei olisi mikään maailmanloppu vaikka nainen olisikin joskus pettänyt. Mutta se olisi, jos kasvattaisin toisen miehen lasta.
Eli tuo isyys on siis paljon isompi juttu kuin hetken pano jonkun kanssa.
Jotenkin tuntuu jätkillä nyt olevan tuo isyys-käsite hukassa. Siittiöistä ja biologiasta vaahdotaan hullun lailla, mutta puolella sanalla ei ole yksikään mies täällä valottanut, mitä se isyys heille muuta on kuin omien sukusolujen ujuttamista eteenpäin. Lapsi on ihan sivuseikka näissä vouhotuksissa, lapsella itsessään ei tunnu olevan yhtään mitään merkitystä.
Tällaisten miesten ei missään tapauksesa pitäisi päätyä isän asemaan, ei omien eikä muiden lasten. Ei ole tarve kasvuympäristä lapselle eikä terve parisuhde naiselle.
Katsotaan tätä asiaa sitten kun naisille lätkitään sokkona laitoksella ties ketä lapsia. Teillekö ei ole tärkeää onko lapsi oma vai naapurin juoppoåmmån?
Eihän ne lapset ole toistensa klooneja syntyessään, herranen aika. Jos lapsi nyt syntyessään onkin naamaltaan murjottu, niin turvotus ja mustelmat paranevat parissa päivässä. Kyllä niistä vauvoista lähes kaikista erotti kenen lapsia siinä on. Mutta sinähän et ole nähnyt yhtään vastasyntynyttä?
Vierailija kirjoitti:
... Jos tästä päättymättömästä oravanpyörästä mikä tässä keskustelussa velloo päästään joskus ulos
(epäilen suuresti), olisi ihan mielenkiintoista keskustella kuinka yleistä tämä "isyyshuijauksen" astetta lievempi muoto on?
Eli siis tämä "pillerit petti"-syndrooma.
Ottaen huomioon että hormonaalisen ehkäisyn varmuus on >99% , on näitä vahinkoraskauksia hämmästyttävän paljon omassa kaveripiirissänikin.
Kun e-pillerit on vielä pakattu siten kuin ne ovat (päivä-tagit pillerin kohdalla), on vahingossa unohtaminenkin lähes mahdotonta.
Epäilen että aika monta "vahinkoraskautta" on saanut alkunsa siten, että ne pillerit on jätetty tahallaan syömättä, ja miehelle vaan uskotellaan että niitä on säntillisesti syöty.
Nyt en ihan käsitä, miten se päivien nimen painaminen pillereiden kohdalle tekisi unohtamisesta "lähes mahdotonta". Niiden avulla voi toki myöhemmin todeta, että ahaa, olen tainnut unohtaa jossain vaiheessa pillerin, koska päivät eivät enää mätsää. Ei se pillerilista kuitenkaan huutele minulle kaapin kätköistä, että HEI, maanantain pilleri on ottamatta! Nyt on maanantai!
Sehän riittää jo ehkäisytehon heikkenemiseen, että pilleri otetaan yli 12 tuntia myöhässä. Eli jos tänä aamuna olen menossa ottamaan pilleriä aikataulussa (eli tunnilleen samaan aikaan kuin yleensä), mutta harhaudun vaikka ylikiehuvasta puurokattilasta, voi seuraavana aamuna olla liian myöhäistä korjata virhe muutoin kuin jälkiehkäisyllä. Itsekin olen syönyt pillereitä yli 10 vuotta, eli sen ottaminen ei jää erikseen mieleen muutenkaan. Joskus (harvoin) huomaan vasta useamman päivän jälkeen, että joltain päivältä on jäänyt pilleri välistä, kun niitä syö niin ajatuksissaan.
Mutta ei, meillä ei ole lapsia, enkä ole koskaan ollut raskaanakaan :p Ja olen kieltämättä muutenkin hajamielinen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
OK, oliisko sullekin, jos nainen nauttiikin seurastasi vähemmän, mutta näyttelee nauttivansa 100%? Rakastaa vähemmän kuin 100 %, mutta näyttelee toki koko satasella? Teeskentelee vain 10 % orgasmeista? Nauraa vitseillesi, vaikka oikeasti ne eivät todellakaan 100 % naurata?
Toisin sanoen: mitkä muut parisuhteet elementit ovat sellaisia, joista sinusta on ok teeskennellä ja "käyttäytyä kuten näin olisi"?
Ja ennen kaikkea, onko sulle ok, että sä olet se, kenelle teeskennellään?
Teeskennelköön vaikka kaikki orgasminsa jos siltä tuntuu, ei se ole multa pois...
Sama pätee noihin muihin antamiisi esimerkkeihin. (sait nyt vastauksen myös viimeiseen kysymykseesi)
On vain yksi asia missä odotan 100% totuutta ja aitoutta: USKOLLISUUS
(ja ennenkuin joku kysyy, kyllä, olen ehdottoman uskollinen parisuhteessa myös itse)
Jos mieheni vaatisi isyystestiä, olisi suhteen jatkon ehtona terapiajakso. Joko miehelle yksilönä tai yhdessä pariterapiana, riippuen ihan siitä, mistä moinen yleinen paranoia tai epäluottamus minua kohtaan johtuu. Sen voin vielä ymmärtää, jos mies on yleisesti sitä mieltä, että kaikille pitäisi tehdä isyystestit. Kokonaan eri asia olisi ehdottaa sitä meidän suhteessamme omasta tahdosta tehtäväksi, koska eihän yhteiskunta siitä mitenkään hyödy.
Vauvojen vaihtuminen synnärillä muuten olisi ikävää siksi, että olisin erossa omasta vauvasta, jota olisin sen 9 kk kantanut ja odottanut. Ei suinkaan siksi, että mukaan tullut vauva olisi jonkun toisen. Vauvan äidin asuinpaikka tai päihdetottumukset eivät myöskään liittyisi tuntemuksiini. Nämä "väärän vanhemmuuden" kokemukset eivät siis ole rinnastettavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OK, oliisko sullekin, jos nainen nauttiikin seurastasi vähemmän, mutta näyttelee nauttivansa 100%? Rakastaa vähemmän kuin 100 %, mutta näyttelee toki koko satasella? Teeskentelee vain 10 % orgasmeista? Nauraa vitseillesi, vaikka oikeasti ne eivät todellakaan 100 % naurata?
Toisin sanoen: mitkä muut parisuhteet elementit ovat sellaisia, joista sinusta on ok teeskennellä ja "käyttäytyä kuten näin olisi"?
Ja ennen kaikkea, onko sulle ok, että sä olet se, kenelle teeskennellään?
Teeskennelköön vaikka kaikki orgasminsa jos siltä tuntuu, ei se ole multa pois...
Sama pätee noihin muihin antamiisi esimerkkeihin. (sait nyt vastauksen myös viimeiseen kysymykseesi)On vain yksi asia missä odotan 100% totuutta ja aitoutta: USKOLLISUUS
(ja ennenkuin joku kysyy, kyllä, olen ehdottoman uskollinen parisuhteessa myös itse)
Kuulostaa varsin isl•milaiselta arvomaailmalta: millään muulla ei ole väliä kuin seksillä. Tunteet ovat jotain, mitä ei edes ymmärretä (paitsi omaa pahaa mieltä ja raivoa). Oletko syntyjäsi suomalainen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OK, oliisko sullekin, jos nainen nauttiikin seurastasi vähemmän, mutta näyttelee nauttivansa 100%? Rakastaa vähemmän kuin 100 %, mutta näyttelee toki koko satasella? Teeskentelee vain 10 % orgasmeista? Nauraa vitseillesi, vaikka oikeasti ne eivät todellakaan 100 % naurata?
Toisin sanoen: mitkä muut parisuhteet elementit ovat sellaisia, joista sinusta on ok teeskennellä ja "käyttäytyä kuten näin olisi"?
Ja ennen kaikkea, onko sulle ok, että sä olet se, kenelle teeskennellään?
Teeskennelköön vaikka kaikki orgasminsa jos siltä tuntuu, ei se ole multa pois...
Pisto-veto-ravistus-tyyppi imoittautui. 😬
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä parisuhde, johon ei hankita lapsia?
Miten mies testaa, että nainen, johon hän satsaa aikansa ja elämänsä, laittaa yhteisiin hankkeisiin rahaa ja niin poispäin, on uskollinen hänelle?
Miten yleensä uskollisuus pystytään testaamaan? Kyttäämällä, vahtimalla, vaatimalla toista selvittämään kellontarkasti jokaisen menonsa yksityiskohdat, tutkimalla puhelinta, tutkimalla naisen auton, sen penkkien mahdolliset tahrat ja pitämällä kirjaa kilometrimittarista, tsekkaamalla tämän postit ja vaatimalla saada tietää tämän sähköpostitunnukset jne.?
Ja sittenkään ei vielä voi tietää ihan varmasti. Miten tällainen kyttääjämies voi elää elämänsä epävarmuudessa? Vastaus: ei voikaan. Siksi hänen on panostettava aina vaan enemmän ja enemmän siihen tutkimustyöhön. Epävarmuus kalvaa joka hetki, jolloin nainen ei ole hänen näköpiirissään ja vaikka olisikin, niin ei voi tietää tämän ajatuksia.
Ahdistus vain lisääntyy.
Ja vaikka testaisikin mahdollisen syntyvän lapsen isyyden,. ei voi silti tietää, onko nainen uskollinen joka hetki vai ei. Eihän joka yhdynnästä synny lapsi. Oi voi.
Se että nainen pettää joskus, ei ole lainkaan verrannollinen siihen asiaan että kasvattaisin tietämättäni toisen miehen lasta...olettaen sitä omakseni.
Olen melko vapaamielinen sielu, ja minulle kävisi esim. avoin suhde jos kemiat siihen sopivat. Siksi se ei olisi mikään maailmanloppu vaikka nainen olisikin joskus pettänyt. Mutta se olisi, jos kasvattaisin toisen miehen lasta.
Eli tuo isyys on siis paljon isompi juttu kuin hetken pano jonkun kanssa.
Jotenkin tuntuu jätkillä nyt olevan tuo isyys-käsite hukassa. Siittiöistä ja biologiasta vaahdotaan hullun lailla, mutta puolella sanalla ei ole yksikään mies täällä valottanut, mitä se isyys heille muuta on kuin omien sukusolujen ujuttamista eteenpäin. Lapsi on ihan sivuseikka näissä vouhotuksissa, lapsella itsessään ei tunnu olevan yhtään mitään merkitystä.
Tällaisten miesten ei missään tapauksesa pitäisi päätyä isän asemaan, ei omien eikä muiden lasten. Ei ole tarve kasvuympäristä lapselle eikä terve parisuhde naiselle.
Katsotaan tätä asiaa sitten kun naisille lätkitään sokkona laitoksella ties ketä lapsia. Teillekö ei ole tärkeää onko lapsi oma vai naapurin juoppoåmmån?
Joko ne naiset taas pannaan synnyttämään pussi päässä? Ja mies sopertelee jotain epämääräistä?
On sulla oudot fantasiat.
Laitetaan jos ei muu auta. Kyse on katsos seurauksesta, ei toteutustavasta.
Vai osaatko edelleenkään kertoa miksi miehelle ei kuulu varmuus lapsen vanhemmuudesta kuten naiselle kuuluu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä parisuhde, johon ei hankita lapsia?
Miten mies testaa, että nainen, johon hän satsaa aikansa ja elämänsä, laittaa yhteisiin hankkeisiin rahaa ja niin poispäin, on uskollinen hänelle?
Miten yleensä uskollisuus pystytään testaamaan? Kyttäämällä, vahtimalla, vaatimalla toista selvittämään kellontarkasti jokaisen menonsa yksityiskohdat, tutkimalla puhelinta, tutkimalla naisen auton, sen penkkien mahdolliset tahrat ja pitämällä kirjaa kilometrimittarista, tsekkaamalla tämän postit ja vaatimalla saada tietää tämän sähköpostitunnukset jne.?
Ja sittenkään ei vielä voi tietää ihan varmasti. Miten tällainen kyttääjämies voi elää elämänsä epävarmuudessa? Vastaus: ei voikaan. Siksi hänen on panostettava aina vaan enemmän ja enemmän siihen tutkimustyöhön. Epävarmuus kalvaa joka hetki, jolloin nainen ei ole hänen näköpiirissään ja vaikka olisikin, niin ei voi tietää tämän ajatuksia.
Ahdistus vain lisääntyy.
Ja vaikka testaisikin mahdollisen syntyvän lapsen isyyden,. ei voi silti tietää, onko nainen uskollinen joka hetki vai ei. Eihän joka yhdynnästä synny lapsi. Oi voi.
Se että nainen pettää joskus, ei ole lainkaan verrannollinen siihen asiaan että kasvattaisin tietämättäni toisen miehen lasta...olettaen sitä omakseni.
Olen melko vapaamielinen sielu, ja minulle kävisi esim. avoin suhde jos kemiat siihen sopivat. Siksi se ei olisi mikään maailmanloppu vaikka nainen olisikin joskus pettänyt. Mutta se olisi, jos kasvattaisin toisen miehen lasta.
Eli tuo isyys on siis paljon isompi juttu kuin hetken pano jonkun kanssa.
Jotenkin tuntuu jätkillä nyt olevan tuo isyys-käsite hukassa. Siittiöistä ja biologiasta vaahdotaan hullun lailla, mutta puolella sanalla ei ole yksikään mies täällä valottanut, mitä se isyys heille muuta on kuin omien sukusolujen ujuttamista eteenpäin. Lapsi on ihan sivuseikka näissä vouhotuksissa, lapsella itsessään ei tunnu olevan yhtään mitään merkitystä.
Tällaisten miesten ei missään tapauksesa pitäisi päätyä isän asemaan, ei omien eikä muiden lasten. Ei ole tarve kasvuympäristä lapselle eikä terve parisuhde naiselle.
Katsotaan tätä asiaa sitten kun naisille lätkitään sokkona laitoksella ties ketä lapsia. Teillekö ei ole tärkeää onko lapsi oma vai naapurin juoppoåmmån?
Joko ne naiset taas pannaan synnyttämään pussi päässä? Ja mies sopertelee jotain epämääräistä?
On sulla oudot fantasiat.
Laitetaan jos ei muu auta. Kyse on katsos seurauksesta, ei toteutustavasta.
Vai osaatko edelleenkään kertoa miksi miehelle ei kuulu varmuus lapsen vanhemmuudesta kuten naiselle kuuluu?
Sinullekin taas vaihteeksi tiedoksi, että kerro sille naiselle ensitreffeillä vaatimuksesi teettää syntyville lapsille isyystesti, niin naiselle ei tule se yllätyksenä. Nainen tietää myös, että siinä suhteessa luottamus ei toimi kumpaankaan suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä parisuhde, johon ei hankita lapsia?
Miten mies testaa, että nainen, johon hän satsaa aikansa ja elämänsä, laittaa yhteisiin hankkeisiin rahaa ja niin poispäin, on uskollinen hänelle?
Miten yleensä uskollisuus pystytään testaamaan? Kyttäämällä, vahtimalla, vaatimalla toista selvittämään kellontarkasti jokaisen menonsa yksityiskohdat, tutkimalla puhelinta, tutkimalla naisen auton, sen penkkien mahdolliset tahrat ja pitämällä kirjaa kilometrimittarista, tsekkaamalla tämän postit ja vaatimalla saada tietää tämän sähköpostitunnukset jne.?
Ja sittenkään ei vielä voi tietää ihan varmasti. Miten tällainen kyttääjämies voi elää elämänsä epävarmuudessa? Vastaus: ei voikaan. Siksi hänen on panostettava aina vaan enemmän ja enemmän siihen tutkimustyöhön. Epävarmuus kalvaa joka hetki, jolloin nainen ei ole hänen näköpiirissään ja vaikka olisikin, niin ei voi tietää tämän ajatuksia.
Ahdistus vain lisääntyy.
Ja vaikka testaisikin mahdollisen syntyvän lapsen isyyden,. ei voi silti tietää, onko nainen uskollinen joka hetki vai ei. Eihän joka yhdynnästä synny lapsi. Oi voi.
Se että nainen pettää joskus, ei ole lainkaan verrannollinen siihen asiaan että kasvattaisin tietämättäni toisen miehen lasta...olettaen sitä omakseni.
Olen melko vapaamielinen sielu, ja minulle kävisi esim. avoin suhde jos kemiat siihen sopivat. Siksi se ei olisi mikään maailmanloppu vaikka nainen olisikin joskus pettänyt. Mutta se olisi, jos kasvattaisin toisen miehen lasta.
Eli tuo isyys on siis paljon isompi juttu kuin hetken pano jonkun kanssa.
Jotenkin tuntuu jätkillä nyt olevan tuo isyys-käsite hukassa. Siittiöistä ja biologiasta vaahdotaan hullun lailla, mutta puolella sanalla ei ole yksikään mies täällä valottanut, mitä se isyys heille muuta on kuin omien sukusolujen ujuttamista eteenpäin. Lapsi on ihan sivuseikka näissä vouhotuksissa, lapsella itsessään ei tunnu olevan yhtään mitään merkitystä.
Tällaisten miesten ei missään tapauksesa pitäisi päätyä isän asemaan, ei omien eikä muiden lasten. Ei ole tarve kasvuympäristä lapselle eikä terve parisuhde naiselle.
Katsotaan tätä asiaa sitten kun naisille lätkitään sokkona laitoksella ties ketä lapsia. Teillekö ei ole tärkeää onko lapsi oma vai naapurin juoppoåmmån?
Joko ne naiset taas pannaan synnyttämään pussi päässä? Ja mies sopertelee jotain epämääräistä?
On sulla oudot fantasiat.
Laitetaan jos ei muu auta. Kyse on katsos seurauksesta, ei toteutustavasta.
Vai osaatko edelleenkään kertoa miksi miehelle ei kuulu varmuus lapsen vanhemmuudesta kuten naiselle kuuluu?Sinullekin taas vaihteeksi tiedoksi, että kerro sille naiselle ensitreffeillä vaatimuksesi teettää syntyville lapsille isyystesti, niin naiselle ei tule se yllätyksenä. Nainen tietää myös, että siinä suhteessa luottamus ei toimi kumpaankaan suuntaan.
Mutta kun se ”panttivanki”...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä parisuhde, johon ei hankita lapsia?
Miten mies testaa, että nainen, johon hän satsaa aikansa ja elämänsä, laittaa yhteisiin hankkeisiin rahaa ja niin poispäin, on uskollinen hänelle?
Miten yleensä uskollisuus pystytään testaamaan? Kyttäämällä, vahtimalla, vaatimalla toista selvittämään kellontarkasti jokaisen menonsa yksityiskohdat, tutkimalla puhelinta, tutkimalla naisen auton, sen penkkien mahdolliset tahrat ja pitämällä kirjaa kilometrimittarista, tsekkaamalla tämän postit ja vaatimalla saada tietää tämän sähköpostitunnukset jne.?
Ja sittenkään ei vielä voi tietää ihan varmasti. Miten tällainen kyttääjämies voi elää elämänsä epävarmuudessa? Vastaus: ei voikaan. Siksi hänen on panostettava aina vaan enemmän ja enemmän siihen tutkimustyöhön. Epävarmuus kalvaa joka hetki, jolloin nainen ei ole hänen näköpiirissään ja vaikka olisikin, niin ei voi tietää tämän ajatuksia.
Ahdistus vain lisääntyy.
Ja vaikka testaisikin mahdollisen syntyvän lapsen isyyden,. ei voi silti tietää, onko nainen uskollinen joka hetki vai ei. Eihän joka yhdynnästä synny lapsi. Oi voi.
Se että nainen pettää joskus, ei ole lainkaan verrannollinen siihen asiaan että kasvattaisin tietämättäni toisen miehen lasta...olettaen sitä omakseni.
Olen melko vapaamielinen sielu, ja minulle kävisi esim. avoin suhde jos kemiat siihen sopivat. Siksi se ei olisi mikään maailmanloppu vaikka nainen olisikin joskus pettänyt. Mutta se olisi, jos kasvattaisin toisen miehen lasta.
Eli tuo isyys on siis paljon isompi juttu kuin hetken pano jonkun kanssa.
Jotenkin tuntuu jätkillä nyt olevan tuo isyys-käsite hukassa. Siittiöistä ja biologiasta vaahdotaan hullun lailla, mutta puolella sanalla ei ole yksikään mies täällä valottanut, mitä se isyys heille muuta on kuin omien sukusolujen ujuttamista eteenpäin. Lapsi on ihan sivuseikka näissä vouhotuksissa, lapsella itsessään ei tunnu olevan yhtään mitään merkitystä.
Tällaisten miesten ei missään tapauksesa pitäisi päätyä isän asemaan, ei omien eikä muiden lasten. Ei ole tarve kasvuympäristä lapselle eikä terve parisuhde naiselle.
Katsotaan tätä asiaa sitten kun naisille lätkitään sokkona laitoksella ties ketä lapsia. Teillekö ei ole tärkeää onko lapsi oma vai naapurin juoppoåmmån?
Vinkki. Älä tee lapsia sellaisen naisen kanssa, jonka kanssa koet lapsenteon olevan sokeaa lätkimistä, missä isää ei voi tietää.
Minun mieheni tietää olevansa ainoa mies, jonka kanssa olen koskaan ollut. Hänelle tuo ei ole ongelma.
Täällä on kerrottu jo vaikka mitä tapoja, miten mies voi olla varma isyydestään, mutta ne eivät tunnu kelpaavan. Pitäisi valita lasten äidiksi sellainen nainen, johon voi ihan oikeasti luottaa. Tai pitäisi valita nainen, jolle isyystesti oletuksena on ihan ok. Tai pitäisi alkaa isäksi ja olla isä lapselle, vaikkei biologisesta sukulaisuudesta olekaan varmuutta. Tai pitäisi vain uskaltaa sanoa, että haluaa isyystestin, vaikka nainen siitä loukkaantuisikin. Mutta mikään ratkaisu ei kelpaa. Miehen pitää ilmeisesti saada tehdä lapsia miten tahansa urpon ja/tai epäluotettavan naisen kanssa, mutta ei tarvitsisi hyväksyä sen seurauksia, eikä nainen saisi loukkaantua ja lopettaa suhdetta. Onko homman pointtina jotenkin, että miehen pitää vaan saada pitää nainen, vaikka itse olisi (omalta kannaltaan) huonon naisen valinnut?
Kuten jo todettiinkin, lapsi tuntuu olevan sivuseikka. Jos tärkeää olisi vain varmuus biologisesta isyydestä, mitä se haittaisi jos nainen lopettaa suhteen, jäähän se biologinen isyys. Jos tärkeää olisi lapsi, niin tärkeää olisi lapsi. Yleensä ihmiset ovat ihan tyytyväisiä 98 % varmuuteen (harva ehkäisymenetelmäkään tarjoaa parempaa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä parisuhde, johon ei hankita lapsia?
Miten mies testaa, että nainen, johon hän satsaa aikansa ja elämänsä, laittaa yhteisiin hankkeisiin rahaa ja niin poispäin, on uskollinen hänelle?
Miten yleensä uskollisuus pystytään testaamaan? Kyttäämällä, vahtimalla, vaatimalla toista selvittämään kellontarkasti jokaisen menonsa yksityiskohdat, tutkimalla puhelinta, tutkimalla naisen auton, sen penkkien mahdolliset tahrat ja pitämällä kirjaa kilometrimittarista, tsekkaamalla tämän postit ja vaatimalla saada tietää tämän sähköpostitunnukset jne.?
Ja sittenkään ei vielä voi tietää ihan varmasti. Miten tällainen kyttääjämies voi elää elämänsä epävarmuudessa? Vastaus: ei voikaan. Siksi hänen on panostettava aina vaan enemmän ja enemmän siihen tutkimustyöhön. Epävarmuus kalvaa joka hetki, jolloin nainen ei ole hänen näköpiirissään ja vaikka olisikin, niin ei voi tietää tämän ajatuksia.
Ahdistus vain lisääntyy.
Ja vaikka testaisikin mahdollisen syntyvän lapsen isyyden,. ei voi silti tietää, onko nainen uskollinen joka hetki vai ei. Eihän joka yhdynnästä synny lapsi. Oi voi.
Se että nainen pettää joskus, ei ole lainkaan verrannollinen siihen asiaan että kasvattaisin tietämättäni toisen miehen lasta...olettaen sitä omakseni.
Olen melko vapaamielinen sielu, ja minulle kävisi esim. avoin suhde jos kemiat siihen sopivat. Siksi se ei olisi mikään maailmanloppu vaikka nainen olisikin joskus pettänyt. Mutta se olisi, jos kasvattaisin toisen miehen lasta.
Eli tuo isyys on siis paljon isompi juttu kuin hetken pano jonkun kanssa.
Jotenkin tuntuu jätkillä nyt olevan tuo isyys-käsite hukassa. Siittiöistä ja biologiasta vaahdotaan hullun lailla, mutta puolella sanalla ei ole yksikään mies täällä valottanut, mitä se isyys heille muuta on kuin omien sukusolujen ujuttamista eteenpäin. Lapsi on ihan sivuseikka näissä vouhotuksissa, lapsella itsessään ei tunnu olevan yhtään mitään merkitystä.
Tällaisten miesten ei missään tapauksesa pitäisi päätyä isän asemaan, ei omien eikä muiden lasten. Ei ole tarve kasvuympäristä lapselle eikä terve parisuhde naiselle.
Katsotaan tätä asiaa sitten kun naisille lätkitään sokkona laitoksella ties ketä lapsia. Teillekö ei ole tärkeää onko lapsi oma vai naapurin juoppoåmmån?
No eihän niitä lapsia kenellekään sokkona lätkitä.
Meilläkin kaikki lapset on miehen. Siis ihan tämän aviomiehen.
Harva perheenäiti ehtii/jaksaa/haluaa ruuhkavuosissa vieraissa hypellä. Eiköhän se aviomies ole valittu juuri sen takia, että juuri sen ihmisen kanssa halutaan perhe ja ne lapset. Ei naapurin Erkin kanssa.
Kiitos, tässä tuli muuten hyvä pointti. Naiset pikkusieluisuudessaan ajattelevat kai niin, että miehille jopa omaa lasta tärkeämpää olisi Vaimon uskollisuus/olemassaolo ylipäätään. Naiset raivostuvat kun miehelle jokin muu asia kuin Vaimo on tärkein.