Käyttääkö teidän kissat eri intonaatioita maukuessaan?

Jokaisella meidän kissalla on oma tapansa jutella meille ihmisille ja tosiaan he puhuu ihan selkeää kissaa. Siitä maukumisesta yleensä ymmärtää, mikä on.

Tyttökissa ilmoittaa oksentamisesta huutamalla MAAOLIOLIOLIOLIUUUUUMAOOOOO! Jos ne luulevat olevansa vain keskenään, niin eivät huuda ennen oksentamista.

Tuo tyttökissa myös pitää usein pitkiä puheita keittiössä (ÄÄÄÄÄÄ MÄÄÄÄÄÄÖÖÖÖYYY MÄÄÄÄ ÄÄÄÄ), kun sillä on nälkä ja hellyydenkipeänä se pitää pientä määähhhh-maukunaa tai sanoo hennolla äänellä miuuuuuh ja hyppää viereen.

Vanha terapiakissani, joka on mun hyvä ystäväni, juttelee mun kanssa usein semmoisilla lyhyillä brut- ja mrruh -äännähdyksillä, joissa on ihan selvä äänensävy. Se ei useinkaan mau'u varsinaisesti, ellei se haista jotain superherkkua. Joskus mietittiin, osaako se edes maukua.

Kyllähän noita ymmärtää. Aivan selkokieltä puhuvat.

Vierailija kirjoitti:

On selkeästi erilaisia äännähdyksiä. Kun kissat rupattelevat keskenään, vanhempi käskyttää nuorempaa sellaisella käreällä vanhan ukon kätinällä, nuorempi vastailee kaikuvammalla ja puhtaammalla mourulla. Meille ihmisille niillä on myös omat äänensä, ja "sanansa". Jos vanhempi kissa haluaa jotakin, on äänessä selvästikin sellainen vaatimisen ja kinuamisen sävy, nuoremmalla taas enemmän kysyvä. Kummallekin on myös kehittynyt vakionaukaisu karvapallo-oksulle ja ruualle. Kun karvapallo uhkaa, kumpikin kuulostaa siltä kuin ne sanoisivat "vauva", jos taas ruokaa ovat vailla, kuulostaa kuin ne sanoisivat "nanna".

Kissat eivät suurimmaksi osaksi "rupattele" keskenään. Kissa ei ole laumaeläin eikä se juurikaan piittaa muista kissoista. Toki nykyinen kotikissa voi hakea lämpöä ja leikkiä lajitoverilta, mutta lähtökohtaisesti ne ei sitä kiinnosta. Ihminen tyydyttää kissan tarpeet, joten kissa kommunikoi ihmiselle. Ei kissaeläimet luonnossa mau'u yhtään kenellekään, varoittavasti sihisevät lähinnä, jos joku tulee liian liki. Kissa maukuu viestiäkseen ihmisen kanssa, toisilla kissoilla ei ole sille juurikaan annettavaa. Siksi ääniäkin on erilaisia - asioita, joista viestiä, on erilaisia.

Tästä syystä kidutetut ja rääkätyt kissat tai muuten vaan peloissaan olevat kissat ovat lähinnä hiljaa tai sitten sihisevät. Ne eivät luota ihmiseen, että ihmiseltä voisi saada jotakin, joten ei sen kanssa kannata kommunikoida. Kotikissa kommunikoi ja enemmän omalle perheelleen kuin vaikkapa vieraille.