Lue keskustelun säännöt.
Tämä ei ole sitä elämää, jota haluan elää
21.11.2019 |
Paperilla kaikki on hyvin: on mies, 4-vuotias poika, koira, omakotitalo ja työpaikka missä viihdyn. Mutta olen kuitenkin niin rikki. En halua olla äiti tai vaimo.
Ahdistaa tulla töistä kotiin, kun vastassa on kiukutteleva lapsi. Pää ei kestä jatkuvaa uhmaamista ja räjähdän hänelle ihan turhasta ja paiskon ovia kuin pahinkin kakara. Miehen kanssa ollaan oltu yhdessä 15 vuotta, mutta en muista milloin oltaisiin viimeksi sanottu rakastavamme toisiamme. Seksiä on välillä, mutta sekin on aina samaa.
Olen ihastunut toiseen mieheen, jonka kanssa olemme nähneet muutaman vuoden välein töihin liittyvässä tapahtumassa ja aina olemme päätyneet viettämään yön yhdessä. Yhdessä nukkumista ja suutelua enempää ei ole tapahtunut, vaikka halu siihen on ollut iso molemmilla. Kumpikin olemme varattuja. Tunnen tätä miestä kohtaan jotain niin suurta, että tuntuu, että sydän halkeaa kaipauksesta ja hän on mielessäni 24/7. Kunpa tuntisin omaa miestäni kohtaan joskus näin.
Olen välillä niin kateellinen lapsettomille ja sinkuille kavereilleni siitä vapaudesta mikä heillä on.
Kommentit (11)
"kuin pahinkin kakara"
Kuvasit tuossa henkisen kehitysasteesi. Miehesi ei ansaitse jotain noin huonoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, kivaahan sitä olisi vieraissa virkistyä, kun oma suhde ei ole enää uusi eikä jännä.
Ja tuohon paskaan piti lapsi tehdä. Mitä sinä ajattelit? Kurjuuden maksimointia kun hankit lapsen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei ap.
Kertomasi perusteella vaikuttaa, että tarvitsisit selkeän pysähtymisen: missä mennään? Parisuhteessa on sekä oikeus että velvollisuuskin katsoa ajoittain, mitä tälle suhteelle oikeasti kuuluu. Mitä kumpikin ajattelee, toivoo, tarvitsee, tuntee. Mikään parisuhde ei jatku sellaisenaan vuosikausia. Kumpikin muuttuu, elämä muuttuu. Myös parisuhdetta tarvitsee 'päivittää' ja siihen ainoa keino on avoin, kumpaakin osapuolta kuunteleva vuorovaikutus. Uskon, että hyötyisitte merkittävästi perheterapiasta. Lähes aina parisuhdeongelmat kilpistyvät tavalla tai toisella viestintään, kommunikaatioon. Olipa lopputulos se, että jatketaan yhdessä tai erotaan, on tärkeää, että asiat käydään läpi. Toiseen ihmiseen ihastuminen on usein merkki siitä, ettei ole osannut ilmaista tarpeitaan ja tunteitaan siinä omassa parisuhteessa, siksi ne heijastetaan (usein katteettomina) toiveina johonkuhun ulkopuoliseen, vaikka itse asiassa katse tulisi suunnata itseen ja omiin vuorovaikutustaitoihin. Jo lapsenkin takia on tärkeää, että äiti ja isä haluavat tulla kotiin, voivat hyvin ja haluavat olla hänen ja toistensa kanssaan. Lapsi ei saisi kokea olevansa jokin ongelma tai jarru. Toivottavasti saatte tilanteeseenne apua.
Kyae on sinun omasta keskeneräisyydestä. Sinä reagoit lapseen omien ongelmiesi vuokai ja se on surullisen yleistä. Ei kestä toisen tarvitsevuutta. Kyseessä on kuitenkin lapsen ainoa elämä. Hän ansaitsee parempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoh hoijaa, sulla on ap asiat liian hyvin ! Kaipaat jotain mitä et mieheltäsi saa, lapsi kiukuttelee, väsyt yms jne. Nyt ihminen ryhdistäydy ja ala nauttimaan niistä asioista mitä sinulla jo ON , älä mieti sitä mitä sinulla ei ole. Kyllä se läheisyys ja parisuhdekin siitä muuttuu vielä kun lapsi kasvaa ja saatte enempi sitä yhteistä aikaa. Ja oletko mitään itse tehnyt sen eteen että parisuhteenne olisi läheisempi ja seksi vaihtelevaa ja useammin ? Ja nyt lopetat sen kiiman varattuun mieheen , siitä ei seuraa mitään muuta kuin ikävyyksiä, ei kannata edes tapailla. Kohdista kiintymys mieheesi, lapsesi isään, saatat yllättyä miten mies ilahtuu kun alat panostamaan suhteeseenne. Ja tenava jonnekin yöhoitoon ja varaatte sitä yhteistä aikaa miehen kanssa, teette jotain ihan erilaista ja kivaa, varmasti kannattaa.
Sinulla on siis (velkarahalla rakennetut) kulissit, joissa näyttelet omaa elämääsi, ja nyt se on alkanut tuntumaan tylsältä. Kannattaisiko käydä juttelemassa pariterapeutin kanssa siitä, miten saisitte sitä oikeaa elämää nykyiseen suhteeseenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vali vali vali......voi v......un ikenet mitä valittamista ! Ihmisellä on kaikki hyvin silti on rikki ja hajalla. Voi voi sentään, on ihan kamalaa !
Voi nyyh, minä minä minä.