Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi lapsia ja nuoria pakataan isoihin kouluihin, vaikka
21.11.2019 |
Evans ja muut ovat jo vuonna 2006 todistaneet sen, että lasten ja nuorten ongelmakäytökseen liittyvät ympäristötekijät, kuten melu, tilan ahtaus kotona ja päiväkodeissa, luontoympäristön puute ja koulun suuri koko. Nämä heikenteävät myös älyllisiä toimintoja, kuten tarkkaavaisuutta (ADHD?), muistia ja oppimista.
Tämä tiedetään, silti toimitaan lasten ja nuorten haittoja lisäävästi pakkamalla ihmisiä pieniin homekoppeihin ja isoihin kouluihin, kasvukeskuksiin melun ja saasteiden keskelle . Miksi?
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain riittävän isossa koulussa voidaan perustaa valinnaisten aineiden opetusryhmiä ja tarjota aidosti esim. kielivaihtoehtoja.
Suomalaisen tutkimuksen mukaan koulun koko tai luokkakoko eivät vaikuta oppimistuloksiin. Oppimistuloksiin vaikuttaa ennen kaikkea oppilaan kotitausta.
Ote tutkimusta käsittelevästä Ylen uutisesta:
"Myöskään luokkakoolla ei ole merkitystä oppimisen kannalta. Karjalaisen mukaan pienissä ryhmissä ei opita paremmin kuin isoissa luokissa. Osin jopa päinvastoin.
– Näyttää siltä, että varsinkin yläkoulun osalta isoissa ryhmissä on paremmat oppimistulokset. Tätä selittävät pitkälti selektiiviset luokat.
Karjalainen tarkoittaa sitä, että oppilaat erikseen hakevat tiettyihin ryhmiin tai luokkiin kuten musiikki- tai kuvaamataitoluokkiin. Nämä ovat usein isoja ryhmiä, mutta myös näiden ryhmien oppilaiden vanhempien koulutus ja sosioekonominen tausta on keskimääräistä korkeampi.
– Eli pelkkä ryhmän koko ei kerro riittävästi yhteydestä oppimistuloksiin. Ryhmien muodostamisen periaatteet ovat määrittävämpiä."
Tuossapa se tuli jo, eli usein isot luokat ovat noita erikoisluokkia. Niille hakeutuu muutenkin kouluun keskimääräistä positiivisemmin suhtautuvat oppilaat, jolloin tällaisen ison erikoisluokan opettaminen lienee helpompaa kuin saman kokoisen normaaliluokan. Hedelmällisempäää olisikin vertailla oppimista erikokoisissa normaaliluokissa eikä verrata 24 oppilaan tavallista luokkaa 30 oppilaan musiikkiluokkaan.
Eli peruskoulun ydinisea tasa-arvoisuudesta on murennettu ja tilalle on tullut eliittikoulut? Miksi sitten joku ihmettelee yhteiskunnan polarisoitumista? Näinhän kävi mm. ennen sisällissotaa, jonka jälkeen perustettiin kansakoulu siksi, että ihmiset oppisivat lukemaan ja kyseenalaistamaan agitaattoreiden tarinoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä toinen tutkimus:
Tarkastelemme pienten ja suurten koulujen oppimistuloksia lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa ja vertaamme niitä keskikokoisten koulujen tuloksiin. Lisäksi tarkastelemme erikokoisten koulujen oppilaiden keskeisiä taustamuuttujia. Tulosten mukaan pienet ja suuret koulut ovat erilaisia oppimisympäristöjä. Pienissä kouluissa työrauha äidinkielen tunneilla oli parempi kuin keskikokoisissa kouluissa, mutta oppimistulokset pääosin heikommat. Myös pienten koulujen oppilaiden sosioekonominen asema ja kulttuuriset taustatekijät olivat keskikokoisia kouluja heikompia. Suuremmissa kouluissa puolestaan suhteet opettajien ja oppilaiden välillä olivat paremmat kuin keskikokoisissa kouluissa sekä oppilaiden sosioekonomiset ja kulttuuriset taustatekijät parempia. Tulokset vahvistavat kuvaa pienten ja suurten koulujen erilaisuudesta, mutta myös paljastavat niiden eroavan toisistaan vain muutaman muuttujan osalta.
Vierailija kirjoitti:
Raha. Näin tulee kivasti valtiolle säästöä
Kunnille. Kunnat hoitaa perusopetuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa lapsista ei käy koulua pienessä tai isossa koulussa vaan ihan tavallisessa keskikokoisessa.
Lukuisat tutkimukset, kuten Cotton 1996, todistivat sen että mitä pienempi koulu, sitä paremmat oppimistulokset, oppilaiden ja vanhempien parempi sitoutuminen kouluun, vähemmän käytösongelmia. Näillä tiedetään olevan pitkäaikaisia vaikutuksia lapsen tulevaisuuteen.
Todella outoa, että tiede on tiennyt tämän jo pitkään, silti meillä toimitaan raha edellä, lasten tulevaisuus tuhoten.
Kummallista kuitenkin että esim. pääkaupunkiseudulla jossa kaikki käyvät isoja kouluja mennään lukioon enemmän kuin maalla jossa käydään pieniä kouluja. Eli missä ne hyvät oppimistulokset oikein näkyvät käytännössä?
Ei maalla ole enää vuosiin ollut pieniä kouluja, vaan oppilasmäärä on samaa luokkaa kuin Helsingissä eli 500-1000 oppilasta.
Ja maalla oppilaan päivälle tulee pituutta, kun lain mukaan kuljetukseen käytetty aika voi olla 2h + odotus koulupäivän päälle ja se on pitkä aika koululaiselle eli moni saattaa lähteä jo ennen klo 7.00 ja palata 17.00 jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Tässä toinen tutkimus:
Tarkastelemme pienten ja suurten koulujen oppimistuloksia lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa ja vertaamme niitä keskikokoisten koulujen tuloksiin. Lisäksi tarkastelemme erikokoisten koulujen oppilaiden keskeisiä taustamuuttujia. Tulosten mukaan pienet ja suuret koulut ovat erilaisia oppimisympäristöjä. Pienissä kouluissa työrauha äidinkielen tunneilla oli parempi kuin keskikokoisissa kouluissa, mutta oppimistulokset pääosin heikommat. Myös pienten koulujen oppilaiden sosioekonominen asema ja kulttuuriset taustatekijät olivat keskikokoisia kouluja heikompia. Suuremmissa kouluissa puolestaan suhteet opettajien ja oppilaiden välillä olivat paremmat kuin keskikokoisissa kouluissa sekä oppilaiden sosioekonomiset ja kulttuuriset taustatekijät parempia. Tulokset vahvistavat kuvaa pienten ja suurten koulujen erilaisuudesta, mutta myös paljastavat niiden eroavan toisistaan vain muutaman muuttujan osalta.
Kuka ja missä on tämän toteuttanut? Sosioekonominen asema haiskahtaa todella pahasti ja sillä selitetään nykyisin vaikka mitä ilmiöitä, mutta ne eivät kuitenkaan kestä tarkempaa analyysiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä mitä pitäisi ajatella siitä, miten oman lapsen matematiikan osaaminen on kehittynyt. Oli 2.-6. luokat isossa luokassa, 29-27 oppilasta (4. ja 5. luokalla tuo 29). Tuona aikana oli kolme eri opettajaa, ja matematiikan oppiminen takkusi. Jossain arviointikeskustelussa opettaja sanoi, että niin se takkuaa koko luokalla. Yläkoulussa sitten luokkakoko pieneni, ja matikka alkoi yhtäkkiä sujua.
Toki varmasti on eroa siinä, miten luokanopettaja vs. aineenopettaja osaa matematiikkaa opettaa, mutta varmasti myös pienemmässä luokassa ehtii saada henkilökohtaista opastusta paremmin. Alakoulussa kun tilanne oli se, että siitä huolimatta, että matikan kanssa oli jonkin moisia ongelmia, oli oma lapsi kuitenkin sitä luokan parhaimmistoa, joten opettajan resurssit taisivat kohdistua niihin heikoimpiin oppilaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain riittävän isossa koulussa voidaan perustaa valinnaisten aineiden opetusryhmiä ja tarjota aidosti esim. kielivaihtoehtoja.
Suomalaisen tutkimuksen mukaan koulun koko tai luokkakoko eivät vaikuta oppimistuloksiin. Oppimistuloksiin vaikuttaa ennen kaikkea oppilaan kotitausta.
Ote tutkimusta käsittelevästä Ylen uutisesta:
"Myöskään luokkakoolla ei ole merkitystä oppimisen kannalta. Karjalaisen mukaan pienissä ryhmissä ei opita paremmin kuin isoissa luokissa. Osin jopa päinvastoin.
– Näyttää siltä, että varsinkin yläkoulun osalta isoissa ryhmissä on paremmat oppimistulokset. Tätä selittävät pitkälti selektiiviset luokat.
Karjalainen tarkoittaa sitä, että oppilaat erikseen hakevat tiettyihin ryhmiin tai luokkiin kuten musiikki- tai kuvaamataitoluokkiin. Nämä ovat usein isoja ryhmiä, mutta myös näiden ryhmien oppilaiden vanhempien koulutus ja sosioekonominen tausta on keskimääräistä korkeampi.
– Eli pelkkä ryhmän koko ei kerro riittävästi yhteydestä oppimistuloksiin. Ryhmien muodostamisen periaatteet ovat määrittävämpiä."
Tuossapa se tuli jo, eli usein isot luokat ovat noita erikoisluokkia. Niille hakeutuu muutenkin kouluun keskimääräistä positiivisemmin suhtautuvat oppilaat, jolloin tällaisen ison erikoisluokan opettaminen lienee helpompaa kuin saman kokoisen normaaliluokan. Hedelmällisempäää olisikin vertailla oppimista erikokoisissa normaaliluokissa eikä verrata 24 oppilaan tavallista luokkaa 30 oppilaan musiikkiluokkaan.
Painotettu yläaste ja Hgissä riittää, ilmeisesti eka ja kolmasluokka jollain alueella ts pitää pyrkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain riittävän isossa koulussa voidaan perustaa valinnaisten aineiden opetusryhmiä ja tarjota aidosti esim. kielivaihtoehtoja.
Suomalaisen tutkimuksen mukaan koulun koko tai luokkakoko eivät vaikuta oppimistuloksiin. Oppimistuloksiin vaikuttaa ennen kaikkea oppilaan kotitausta.
Ote tutkimusta käsittelevästä Ylen uutisesta:
"Myöskään luokkakoolla ei ole merkitystä oppimisen kannalta. Karjalaisen mukaan pienissä ryhmissä ei opita paremmin kuin isoissa luokissa. Osin jopa päinvastoin.
– Näyttää siltä, että varsinkin yläkoulun osalta isoissa ryhmissä on paremmat oppimistulokset. Tätä selittävät pitkälti selektiiviset luokat.
Karjalainen tarkoittaa sitä, että oppilaat erikseen hakevat tiettyihin ryhmiin tai luokkiin kuten musiikki- tai kuvaamataitoluokkiin. Nämä ovat usein isoja ryhmiä, mutta myös näiden ryhmien oppilaiden vanhempien koulutus ja sosioekonominen tausta on keskimääräistä korkeampi.
– Eli pelkkä ryhmän koko ei kerro riittävästi yhteydestä oppimistuloksiin. Ryhmien muodostamisen periaatteet ovat määrittävämpiä."
Tuossapa se tuli jo, eli usein isot luokat ovat noita erikoisluokkia. Niille hakeutuu muutenkin kouluun keskimääräistä positiivisemmin suhtautuvat oppilaat, jolloin tällaisen ison erikoisluokan opettaminen lienee helpompaa kuin saman kokoisen normaaliluokan. Hedelmällisempäää olisikin vertailla oppimista erikokoisissa normaaliluokissa eikä verrata 24 oppilaan tavallista luokkaa 30 oppilaan musiikkiluokkaan.
Painotettu yläaste ja Hgissä riittää, ilmeisesti eka ja kolmasluokka jollain alueella ts pitää pyrkiä.
Syynä ovat säästöt.
Konsultit ja bisnes ovat päässeet luikertelemaan koulumaailmaan. Ulkopuolelta sanellaan päättäjille, millainen rakentaminen on järkevää. Opetusalan ammattilaisilta ei kysytä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa mieltä. Tämä on sairasta! Miltähän mahtaa niistä oppilaista tuntua joita ahdistaa ihmispaljous?
Vierailija kirjoitti:
Tässä toinen tutkimus:
Tarkastelemme pienten ja suurten koulujen oppimistuloksia lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa ja vertaamme niitä keskikokoisten koulujen tuloksiin. Lisäksi tarkastelemme erikokoisten koulujen oppilaiden keskeisiä taustamuuttujia. Tulosten mukaan pienet ja suuret koulut ovat erilaisia oppimisympäristöjä. Pienissä kouluissa työrauha äidinkielen tunneilla oli parempi kuin keskikokoisissa kouluissa, mutta oppimistulokset pääosin heikommat. Myös pienten koulujen oppilaiden sosioekonominen asema ja kulttuuriset taustatekijät olivat keskikokoisia kouluja heikompia. Suuremmissa kouluissa puolestaan suhteet opettajien ja oppilaiden välillä olivat paremmat kuin keskikokoisissa kouluissa sekä oppilaiden sosioekonomiset ja kulttuuriset taustatekijät parempia. Tulokset vahvistavat kuvaa pienten ja suurten koulujen erilaisuudesta, mutta myös paljastavat niiden eroavan toisistaan vain muutaman muuttujan osalta.
Vakavastiotettavissa tutkimuksissa sosioekonomiset muuttujat vakioidaan, ei mikään ihme että luottamus tieteeseen murenee kun tällaista sontaa kutsutaan tutkimukseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä mikä vika muka on isossa koulussa? Olen käynyt peruskoulun yli 1000 oppilaan koulussa. Hyvät muistot on. Luokkakoko vaikuttaa meluun ja oppimiseen paljon enemmän kuin koukun koko. Meillä oli yläasteella melko pieni luokka, 17 oppilasta. Ison koulun hyvä puoli oli että oli paljon valinnaisaineita ja musiikkiluokatkin oli.
Kyllä koulu voi olla iso, kunhan luokassa ei ole liikaa oppilaita eikä koulumatka ole liian pitkä. Eli kaupungeissa isot koulut on ihan ookoo, varsinkin yläkoulun puolella, kun oppilaat osaa jo kulkea yksin julkisilla liikennevälineillä.
Ongelma kai tämä on lähinnä maaseudulla, missä koulumatka voi olla kymmeniä kilometrejä ja lapset koulutaksin varassa. Koulupäivistä tulee liian pitkiä, ei jaksa liikuntaa eikä oikein läksyjäkään, ja painokin nousee.
Alue: Aihe vapaa
Ehkä niitä ei voi verrata, sillä maalla lapset ohjautuvat tekemään tilatöitä ja siinä ei lukiota tarvita? Eli pitäisi verrata silloin kaupungeissa olevia kouluja.