Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi lapsia ja nuoria pakataan isoihin kouluihin, vaikka
21.11.2019 |
Evans ja muut ovat jo vuonna 2006 todistaneet sen, että lasten ja nuorten ongelmakäytökseen liittyvät ympäristötekijät, kuten melu, tilan ahtaus kotona ja päiväkodeissa, luontoympäristön puute ja koulun suuri koko. Nämä heikenteävät myös älyllisiä toimintoja, kuten tarkkaavaisuutta (ADHD?), muistia ja oppimista.
Tämä tiedetään, silti toimitaan lasten ja nuorten haittoja lisäävästi pakkamalla ihmisiä pieniin homekoppeihin ja isoihin kouluihin, kasvukeskuksiin melun ja saasteiden keskelle . Miksi?
Kommentit (34)
Raha. Näin tulee kivasti valtiolle säästöä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu ja oppilasmäärät tuplattu "luokissa". Aiemmin oli 25, nykyisin 50 oppilasta samassa tilassa ja kaksi opea häärää. Voi halleluja!
Vierailija kirjoitti:
Raha. Näin tulee kivasti valtiolle säästöä
Hetkellistä säästöä. Todellisuudessa kulut kasvavat pahoinvoinnin, syrjäytymisen yms. myötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raha. Näin tulee kivasti valtiolle säästöä
Hetkellistä säästöä. Todellisuudessa kulut kasvavat pahoinvoinnin, syrjäytymisen yms. myötä.
Vaan nepä ei mene sitten opetustoimen määrärahoista, eikä näitä siten kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tälläkin palstalla kaikki hehkuttaa isoja kouluja koska niissä ei mukamas kiusata, ja pikkukoulut on kuulemma pahimpia. Omat kokemukset täysin päinvastaiset... Omassa kyläkoulussani ei kiusattu ollenkaan ja jos jotain kähinää tai pahoinvointia oli, niin siihen puututtiin heti. Kun koulu lakkautettiin ja jouduin tuhannen oppilaan kolhoosiin niin hlvetti repesi ja sairastuin ahdistuneisuushäiriöön. Näin 2000-luvun alussa.
Niin parempi lapselle olla pienessä kyläkoulussa.
Vaikka se olisi miten homeessa, sitä puolustetaan kynsin ja hampain.
Kyläkoulujen home ei ole vahingollista.
2 opettajaa 30:n eritasoisen ja eri ikäisen valvojina ja kasvattajina, on ok.
Kyläkouluissa kiusaaminen on mahdotonta, koska kaikki tuntevat kaikki.
Jos jotain kiusataan, se on hänen oma vikansa ja ansaitsee sen, sitäpaitsi meidän koulussa ei kiusata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tälläkin palstalla kaikki hehkuttaa isoja kouluja koska niissä ei mukamas kiusata, ja pikkukoulut on kuulemma pahimpia. Omat kokemukset täysin päinvastaiset... Omassa kyläkoulussani ei kiusattu ollenkaan ja jos jotain kähinää tai pahoinvointia oli, niin siihen puututtiin heti. Kun koulu lakkautettiin ja jouduin tuhannen oppilaan kolhoosiin niin hlvetti repesi ja sairastuin ahdistuneisuushäiriöön. Näin 2000-luvun alussa.
En ole nähnyt täällä yhtäkään isoa koulua puolustavaa kirjoitusta koko täälläoloaikanani.
Seuraan aivan kaikki koulukeskustelut.
Suurin osa lapsista ei käy koulua pienessä tai isossa koulussa vaan ihan tavallisessa keskikokoisessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilokseni luin Yle Kajaanin sivuilta, että kaksi pientä koulua ( Vuolijoki ja Jormua) saavat jatkaa siellä. Hienoa lukea tällaisia uutisia vielä näinä päivinä.
Kasvattaahan se työllisyyttä kun koulumatkalle tarvitsee taksin tai bussin, isompaan kouluun ja keskuskeittiöön enemmän henkilökuntaa, kouluajan ukopuolelle terapeutteja, poliiseja, palo- ja pelastustoimen väkeä...
Syntyneet säästöt lienevät lähinnä teoreettisia haavekuvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tälläkin palstalla kaikki hehkuttaa isoja kouluja koska niissä ei mukamas kiusata, ja pikkukoulut on kuulemma pahimpia. Omat kokemukset täysin päinvastaiset... Omassa kyläkoulussani ei kiusattu ollenkaan ja jos jotain kähinää tai pahoinvointia oli, niin siihen puututtiin heti. Kun koulu lakkautettiin ja jouduin tuhannen oppilaan kolhoosiin niin hlvetti repesi ja sairastuin ahdistuneisuushäiriöön. Näin 2000-luvun alussa.
Kiusaamista voi olla missä vain.
Itselläni on päinvastaiset kokemukset kuin sinulla.
70-80- luvuilla kävin peruskoulun, minua kiusattiin pienessä kyläkoulussa.
Vuosituhannen vaihteessa tilanne ko. pikkukoulussa oli vielä pahempi, estäväni lapset olivat kaikki huojentuneita, kun pääsivät pois sieltä.
Kiusatut ja heidän vanhempansa eivät uskaltaneet puhua, koska ko. koulu oli lakkautusuhan alla ja yksi argomentti koulun puolesta oli "kyläkoulussa ei kiusata" ja idyllin rikkova olisi joutunut yhteisön silmätikuksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raha. Näin tulee kivasti valtiolle säästöä
Hetkellistä säästöä. Todellisuudessa kulut kasvavat pahoinvoinnin, syrjäytymisen yms. myötä.
Tästä sitten syytetään vanhempia, tottakai!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa lapsista ei käy koulua pienessä tai isossa koulussa vaan ihan tavallisessa keskikokoisessa.
Lukuisat tutkimukset, kuten Cotton 1996, todistivat sen että mitä pienempi koulu, sitä paremmat oppimistulokset, oppilaiden ja vanhempien parempi sitoutuminen kouluun, vähemmän käytösongelmia. Näillä tiedetään olevan pitkäaikaisia vaikutuksia lapsen tulevaisuuteen.
Todella outoa, että tiede on tiennyt tämän jo pitkään, silti meillä toimitaan raha edellä, lasten tulevaisuus tuhoten.
Koska seinät eivät opeta, ja on kustannustehokkaampaa, kun on vähemmän rakennuksia koulukäytössä. Näin ainakin Oulussa.
(Huolimatta siitä, mitä ongelmia tulee isoista kouluista, isoista opetusryhmistä, kuinka kalliiksi tulee koulukuljetukset jne)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa lapsista ei käy koulua pienessä tai isossa koulussa vaan ihan tavallisessa keskikokoisessa.
Lukuisat tutkimukset, kuten Cotton 1996, todistivat sen että mitä pienempi koulu, sitä paremmat oppimistulokset, oppilaiden ja vanhempien parempi sitoutuminen kouluun, vähemmän käytösongelmia. Näillä tiedetään olevan pitkäaikaisia vaikutuksia lapsen tulevaisuuteen.
Todella outoa, että tiede on tiennyt tämän jo pitkään, silti meillä toimitaan raha edellä, lasten tulevaisuus tuhoten.
Kummallista kuitenkin että esim. pääkaupunkiseudulla jossa kaikki käyvät isoja kouluja mennään lukioon enemmän kuin maalla jossa käydään pieniä kouluja. Eli missä ne hyvät oppimistulokset oikein näkyvät käytännössä?
Säästöt.
Ja mainitsemasi ongelmien lisäksi koulupäivät pitenevät jopa kahdella tunnilla ja monella lapsella on pitempi koulupäivä kuin aikuisilla työpäivä, jopa pienellä koululaisella, kun lapset kuljetetaan jopa 50km päästä ja kouluauto kiertää jokaisen niemen ja notkon. Ei ihme jos lapset ovat väsyneitä.
Ja vielä läksyt, kun koulun opetusta on siirretty yhä enemmän kotiin.
Vain riittävän isossa koulussa voidaan perustaa valinnaisten aineiden opetusryhmiä ja tarjota aidosti esim. kielivaihtoehtoja.
Suomalaisen tutkimuksen mukaan koulun koko tai luokkakoko eivät vaikuta oppimistuloksiin. Oppimistuloksiin vaikuttaa ennen kaikkea oppilaan kotitausta.
Ote tutkimusta käsittelevästä Ylen uutisesta:
"Myöskään luokkakoolla ei ole merkitystä oppimisen kannalta. Karjalaisen mukaan pienissä ryhmissä ei opita paremmin kuin isoissa luokissa. Osin jopa päinvastoin.
– Näyttää siltä, että varsinkin yläkoulun osalta isoissa ryhmissä on paremmat oppimistulokset. Tätä selittävät pitkälti selektiiviset luokat.
Karjalainen tarkoittaa sitä, että oppilaat erikseen hakevat tiettyihin ryhmiin tai luokkiin kuten musiikki- tai kuvaamataitoluokkiin. Nämä ovat usein isoja ryhmiä, mutta myös näiden ryhmien oppilaiden vanhempien koulutus ja sosioekonominen tausta on keskimääräistä korkeampi.
– Eli pelkkä ryhmän koko ei kerro riittävästi yhteydestä oppimistuloksiin. Ryhmien muodostamisen periaatteet ovat määrittävämpiä."
Vierailija kirjoitti:
Vain riittävän isossa koulussa voidaan perustaa valinnaisten aineiden opetusryhmiä ja tarjota aidosti esim. kielivaihtoehtoja.
Suomalaisen tutkimuksen mukaan koulun koko tai luokkakoko eivät vaikuta oppimistuloksiin. Oppimistuloksiin vaikuttaa ennen kaikkea oppilaan kotitausta.
Ote tutkimusta käsittelevästä Ylen uutisesta:
"Myöskään luokkakoolla ei ole merkitystä oppimisen kannalta. Karjalaisen mukaan pienissä ryhmissä ei opita paremmin kuin isoissa luokissa. Osin jopa päinvastoin.
– Näyttää siltä, että varsinkin yläkoulun osalta isoissa ryhmissä on paremmat oppimistulokset. Tätä selittävät pitkälti selektiiviset luokat.
Karjalainen tarkoittaa sitä, että oppilaat erikseen hakevat tiettyihin ryhmiin tai luokkiin kuten musiikki- tai kuvaamataitoluokkiin. Nämä ovat usein isoja ryhmiä, mutta myös näiden ryhmien oppilaiden vanhempien koulutus ja sosioekonominen tausta on keskimääräistä korkeampi.
– Eli pelkkä ryhmän koko ei kerro riittävästi yhteydestä oppimistuloksiin. Ryhmien muodostamisen periaatteet ovat määrittävämpiä."
Tuossapa se tuli jo, eli usein isot luokat ovat noita erikoisluokkia. Niille hakeutuu muutenkin kouluun keskimääräistä positiivisemmin suhtautuvat oppilaat, jolloin tällaisen ison erikoisluokan opettaminen lienee helpompaa kuin saman kokoisen normaaliluokan. Hedelmällisempäää olisikin vertailla oppimista erikokoisissa normaaliluokissa eikä verrata 24 oppilaan tavallista luokkaa 30 oppilaan musiikkiluokkaan.
Alue: Aihe vapaa
Niinpä. Ei mitään järkeä. Rahalla perustellaan, mutta kalliimmaksi tulee.