Ei ole sattumaa, että Suomi ja Viro ovat PISA-tutkimusten kärjessä Euroopassa - itämerensuomalaisilla on korkeampi keskimääräinen ÄO kuin muilla eurooppalaisilla.

Suomenkieliset suomalaiset ovat pohjolan yli-ihmisiä!

"SUOMENSUOMALAISILLA on uuden tutkimuksen mukaan 3,9 pistettä korkeampi älykkyysosamäärä kuin suomenruotsalaisilla. Suomenruotsalaisilla taas on riikinruotsalaisia korkeampi älykkyysosamäärä."

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001139149.html

Olen usein miettinyt, mistä se johtuu, että Suomessa on niin korkea elintaso. Kuitenkin pieni maa, vähän asukkaita, vain vähän hyödynnettäviä luonnonvaroja. Ollut 1917 vuoteen asti muuden maiden siirtomaana ja ikeen alla.

Täällä on kylmää ja pimeää puolet vuodesta. Ei ole öljyä, ei kultaa, ei timantteja. Silti meillä maailman alhaisin lapsikuolleisuus, väestö hyvin koulutettua, jne.

Miksi jossain etelämmässä asiat on huonommin, vaikka on valoa, lämpöä, pitkä kasvukausi, luonnonvaroja...?

Suomalaisten ja virolaisten keskimääräinen ÄO on luultavasti > 100, kun muilla se on 100.

Johtuuko silakasta?

Virolaiset ei ole geneettisesti mitään sukua suomalaisille.

Vierailija kirjoitti:

Olen usein miettinyt, mistä se johtuu, että Suomessa on niin korkea elintaso. Kuitenkin pieni maa, vähän asukkaita, vain vähän hyödynnettäviä luonnonvaroja. Ollut 1917 vuoteen asti muuden maiden siirtomaana ja ikeen alla.

Täällä on kylmää ja pimeää puolet vuodesta. Ei ole öljyä, ei kultaa, ei timantteja. Silti meillä maailman alhaisin lapsikuolleisuus, väestö hyvin koulutettua, jne.

Miksi jossain etelämmässä asiat on huonommin, vaikka on valoa, lämpöä, pitkä kasvukausi, luonnonvaroja...?

Luonnnonvalintahan tuossa on taustalla. Ne, jotka eivät ole pärjänneet ankeissa oloissa, ovat kuolleet pois. Ne, jotka ovat keksineet että esim. talven varalle kannattaa säilöä ruokaa, ovat jääneet henkiin ja lisääntyneet.

Vierailija kirjoitti:

Olen usein miettinyt, mistä se johtuu, että Suomessa on niin korkea elintaso. Kuitenkin pieni maa, vähän asukkaita, vain vähän hyödynnettäviä luonnonvaroja. Ollut 1917 vuoteen asti muuden maiden siirtomaana ja ikeen alla.

Täällä on kylmää ja pimeää puolet vuodesta. Ei ole öljyä, ei kultaa, ei timantteja. Silti meillä maailman alhaisin lapsikuolleisuus, väestö hyvin koulutettua, jne.

Miksi jossain etelämmässä asiat on huonommin, vaikka on valoa, lämpöä, pitkä kasvukausi, luonnonvaroja...?

Kannattaa lukea historiaa. Noista maista, joissa on lämpöä, luonnonvaroja ja rikkauksia on ollut aina kilpailuja, taisteluita ja riistoa. Tämä pohjoinen peräkorpi ei ole kiinnostanut kun luonnonvaratkin ovat olleet harvassa tai niiden korjaaminen on ollut turhan hidasta. On eri asia kaivaa timantteja ja viedä ne pois kuin kasvattaa metsää ja myydä sellua.

Kannattaa pitää mielessä, että ÄO ei ole mikään absoluuttinen suure, jota voi mitata. Ne mittarit ovat länsimaisen kulttuurin tuotetta ja siten ÄO-tuloskin on kulttuurisidonnainen asia.

Lisäksi ÄO:ään vaikuttaa lapsena saatu ravintoa, virikkeet, koulutus. Eli toisissa oloissa kasvaneen matalampi ÄO ei tarkoita, että hän ei olisi omassa kulttuurissaan, sen mittapuulla älykäs. Tai etteikö esim hänen geeneillään varustetut lapset voisi olla älykkäitä, kun heillä on hyvä ravitsemus, virikkeitä, mahdollisuus oppimiseen.

Miten tämä asia on niin vaikea ihmisten ymmärtää... Suomen ja viron kieli on morfologisesti todella yksinkertaista ja käytössä on lähes sataprosenttisen foneettinen kirjoitustapa, jossa yhtä äännettä vastaa yksi kirjain. Tällainen kieli on merkittävästi helpompi oppia ja käyttää kuin muut maailman kielet.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa pitää mielessä, että ÄO ei ole mikään absoluuttinen suure, jota voi mitata. Ne mittarit ovat länsimaisen kulttuurin tuotetta ja siten ÄO-tuloskin on kulttuurisidonnainen asia.

Lisäksi ÄO:ään vaikuttaa lapsena saatu ravintoa, virikkeet, koulutus. Eli toisissa oloissa kasvaneen matalampi ÄO ei tarkoita, että hän ei olisi omassa kulttuurissaan, sen mittapuulla älykäs. Tai etteikö esim hänen geeneillään varustetut lapset voisi olla älykkäitä, kun heillä on hyvä ravitsemus, virikkeitä, mahdollisuus oppimiseen.

Jos näin on, niin miksi aasialaiset, esim. japanilaiset ja kiinalaiset, pärjäävät hyvin näissä testeissä?

Ja miksi tulijat ovat nyt tiputtaneet Suomen pisa-tuloksia, vaikka heillä on hyvä ravitsemus, virikkeitä ja mahdollisuus oppimiseen?

Olisiko vaan niin, ettei kannettu vesi kaivossa pysy?

Näillä koulujärjestelmän uudistuksilla, joita nyt on tehty, pääsemme kohta häntäpäähän PISA -tutkimuksissa. Sitten on turha enää hehkuttaa mitään suomalaisten oletettua älykkyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä asia on niin vaikea ihmisten ymmärtää... Suomen ja viron kieli on morfologisesti todella yksinkertaista ja käytössä on lähes sataprosenttisen foneettinen kirjoitustapa, jossa yhtä äännettä vastaa yksi kirjain. Tällainen kieli on merkittävästi helpompi oppia ja käyttää kuin muut maailman kielet.

Kirjoitustapa on helppo, kokska kirjakieli laadittiin verrattain myöhään (miksi laatia vaikeaa, kun voi tehdä helpon!).

Mutta kielet itsessään ovat hyvin vanhoja, eikä mitenkään poikkeuksellisen yksinkertaisia. Ilmaisuvoimaltaanhan suomi on paljon parempi kuin esim. yksinkertainen ruotsi (joka on saksasta yksinkertaisettu murre).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen usein miettinyt, mistä se johtuu, että Suomessa on niin korkea elintaso. Kuitenkin pieni maa, vähän asukkaita, vain vähän hyödynnettäviä luonnonvaroja. Ollut 1917 vuoteen asti muuden maiden siirtomaana ja ikeen alla.

Täällä on kylmää ja pimeää puolet vuodesta. Ei ole öljyä, ei kultaa, ei timantteja. Silti meillä maailman alhaisin lapsikuolleisuus, väestö hyvin koulutettua, jne.

Miksi jossain etelämmässä asiat on huonommin, vaikka on valoa, lämpöä, pitkä kasvukausi, luonnonvaroja...?

Luonnnonvalintahan tuossa on taustalla. Ne, jotka eivät ole pärjänneet ankeissa oloissa, ovat kuolleet pois. Ne, jotka ovat keksineet että esim. talven varalle kannattaa säilöä ruokaa, ovat jääneet henkiin ja lisääntyneet.

Siksi kai Suomessa on myös tämä hyvinvointiyhteiskunta-ajatus niin syvässä. Yksin ei näissä oloissa pärjää, ja jokaista tarvitaan. Helppo on larpata "yksilöä" jossain lämpimässä missä ei ole ryssää naapurissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen usein miettinyt, mistä se johtuu, että Suomessa on niin korkea elintaso. Kuitenkin pieni maa, vähän asukkaita, vain vähän hyödynnettäviä luonnonvaroja. Ollut 1917 vuoteen asti muuden maiden siirtomaana ja ikeen alla.

Täällä on kylmää ja pimeää puolet vuodesta. Ei ole öljyä, ei kultaa, ei timantteja. Silti meillä maailman alhaisin lapsikuolleisuus, väestö hyvin koulutettua, jne.

Miksi jossain etelämmässä asiat on huonommin, vaikka on valoa, lämpöä, pitkä kasvukausi, luonnonvaroja...?

Luonnnonvalintahan tuossa on taustalla. Ne, jotka eivät ole pärjänneet ankeissa oloissa, ovat kuolleet pois. Ne, jotka ovat keksineet että esim. talven varalle kannattaa säilöä ruokaa, ovat jääneet henkiin ja lisääntyneet.

Tämähän pätee myös eläimiin. Taannoin oli dokumentti linnuista (sama laji), jotka asuvat pohjoisessa vaikeissa olosuhteissa ja toiset edustajat lämpimissä maissa. 

Selvähän se, että vain nokkelat yksilöt selviytyvät ravinnonhankinnassa karuissa ja kylmissä olosuhteissa. Siispä nämä pohjoisen linnut kehittävät populaation älykkäämäksi sukupolvien saatossa. Laiskat etelän visertäjät pärjäävät vähemmilläkin älynlahjoilla. 

Koulumenestys ei kerro mitään ÄO:stä. Yliopistot ovat täynnä ÄO 80 tyyppejä.

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä asia on niin vaikea ihmisten ymmärtää... Suomen ja viron kieli on morfologisesti todella yksinkertaista ja käytössä on lähes sataprosenttisen foneettinen kirjoitustapa, jossa yhtä äännettä vastaa yksi kirjain. Tällainen kieli on merkittävästi helpompi oppia ja käyttää kuin muut maailman kielet.

Suomi on kyllä pärjännyt Euroopan parhaiten myös matematiikassa ja luonnontieteissä. Myös arjen ongelmaratkaisukyvyssä Suomi keikkiui kärkisijalla vielä 2000-luvun alussa. 

Ja jos suomen kieli onkin kirjoitusasultaan "helppo", on se muulta osin vaikea. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa pitää mielessä, että ÄO ei ole mikään absoluuttinen suure, jota voi mitata. Ne mittarit ovat länsimaisen kulttuurin tuotetta ja siten ÄO-tuloskin on kulttuurisidonnainen asia.

Lisäksi ÄO:ään vaikuttaa lapsena saatu ravintoa, virikkeet, koulutus. Eli toisissa oloissa kasvaneen matalampi ÄO ei tarkoita, että hän ei olisi omassa kulttuurissaan, sen mittapuulla älykäs. Tai etteikö esim hänen geeneillään varustetut lapset voisi olla älykkäitä, kun heillä on hyvä ravitsemus, virikkeitä, mahdollisuus oppimiseen.

Jos näin on, niin miksi aasialaiset, esim. japanilaiset ja kiinalaiset, pärjäävät hyvin näissä testeissä?

Ja miksi tulijat ovat nyt tiputtaneet Suomen pisa-tuloksia, vaikka heillä on hyvä ravitsemus, virikkeitä ja mahdollisuus oppimiseen?

Olisiko vaan niin, ettei kannettu vesi kaivossa pysy?

Nämä eroavaisuudet näkyvät myös ihan maailmaa havainnoimalla. Mutta zuljetaan zilmämme ja toivotaan parasta.

Ihmiskunnan keskimääräninen ÄO on noussut paljon vaikka näin ei pitäisi olla. Koulutus ja harjaannus vaikuttaa, vaikka ÄO muka on kulttuuri- ja koulutusriippumaton.  

Eli Suomessa ja Virossa on hyvät ÄO tulokset, koska täällä on (ollut) hyvät koulut.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiskunnan keskimääräninen ÄO on noussut paljon vaikka näin ei pitäisi olla. Koulutus ja harjaannus vaikuttaa, vaikka ÄO muka on kulttuuri- ja koulutusriippumaton.  

Eli Suomessa ja Virossa on hyvät ÄO tulokset, koska täällä on (ollut) hyvät koulut.

Miksi on ja on ollut? 

Eivätkö älykkäät juuri rakenna toimivaa yhteiskuntaa ja koulutus on sen ydin. Eli muna- ja kanakysymys. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmiskunnan keskimääräninen ÄO on noussut paljon vaikka näin ei pitäisi olla. Koulutus ja harjaannus vaikuttaa, vaikka ÄO muka on kulttuuri- ja koulutusriippumaton.  

Eli Suomessa ja Virossa on hyvät ÄO tulokset, koska täällä on (ollut) hyvät koulut.

Tälle ilmiölle on itseasiassa nimikin: Flynnin ilmiö

https://fi.wikipedia.org/wiki/Flynnin_ilmi%C3%B6

"Flynnin ilmiö tarkoittaa älykkyyttä mitattaessa esiintyvää pitkän aikavälin kehitystä, jossa tulosten keskiarvo väestötasolla nousee ajan myötä. Havainto on nimetty uusiseelantilaisen filosofin ja älykkyystutkijan James R. Flynnin mukaan.

Ilmiön selitysyrityksiä ovat olleet muun muassa pienempi perhekoko, tehokkaampi koulutus, ravinnon kehittyminen, elinympäristön monimutkaistuminen ja heteroosi eli alleelien sekoittumisen tuomat hyödyt yksilönkehityksessä. Havainto saattaa ihmetyttää varsinkin ihmisiä, jotka uskovat älykkyystestien mittaavan ihmisyksilön absoluuttista, muuttumatonta älykkyyttä, koska se tarkoittaisi, että uudet sukupolvet ovat aina aiempia älykkäämpiä. Flynn itse ei usko tähän."