Lue keskustelun säännöt.
Ei erota, mutta muutetaan erillemme. Kokemusta tällaisesta päätöksestä?
16.11.2019 |
Ollaan oltu yhdessä 15v josta naimisissa 10v. Lapset aikuisia (ei yhteisiä). Vuoden verran on jo tuntunut siltä, että ollaan enemmän kämppiksiä kuin aviopari. Seksiä ollut viimeksi toukokuussa. Halitaan ja pussaillaan kyllä päivittäin.
Itseäni on alkanut ärsyttää toisessa ihan mitättömätkin asiat ja kyllästyttää muutenkin. En kuitenkaan haluaisi heti heittää erokorttia pöytään vaan haluaisin muuttaa erilleen ja alkaa kaikki alusta jos vaikka se kipinä sieltä vielä löytyisikin.
Meillä jäi suhteen alusta se treffailuvaihe kokonaan pois kun muutettiin ihan supernopeasti yhteen olosuhteiden pakosta. Miten mahtaisi toimia kun tiedän että miehelleni tämä olisi kova paikka. Hän rakastaa minua todella paljon. En siis halua erota ennen kun olen yrittänyt kaikkeni, mutta saman katon alle jääminen veisi vääjäämättä eroon.
Kommentit (9)
Kuulostaa ihan hyvältä idealta. Etäisyys antaa perspektiiviä, ja auttaa näkemään onko yksinolo aidosti parempi vaihtoehto sinulle. Kuulostaa myös siltä että olet ajatellut asiaa kunnolla, joten harkittu liike on siis kyseessä.
Toivottavasti asiat ratkeavat suuntaan tai toiseen.
t. vastikään eronnut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hankkikaa mieluummin vaikka yksiö rinnalle ens alkuun, mihin voi mennä ottamaan omaa aikaa. Katsokaa miltä tuntuu.
Kauhee rumba alkaa jakamaan kotia kahdeksi. En lähtis siihen ellei se ole 100% se mitä MOLEMMAT haluaa. Sille vähemmän haluavalle tuo voi olla hyvin raskas kuvio.
T. Eronnut
Olisko tosiaan mahdollista hankkia kakkoskoti johon pakenet pitemmäksi aikaa? Ilman sellasta virallista "molemmille oma asunto"-systeemiä?
Mutta kannatan kyllä erilleen muuttoa, ei ole oikein sitä puolisoakaan kohtaan että toinen on kiukkuinen kun ei saa tarpeeksi omaa aikaa ja tilaa. Ja tosiaan kun ei koko ajan törmäillä toisiinsa saattaa muistua mieleen miksi aikoinaan rakastuttiin. Ihmiset yleensäkin joutuvat asumaan liian ahtaasti.
Taloudellinen asia tuo kai enemmän on. Niin kauan kuin omaisuus on yhteistä, on riskaabelia toisen vaikka ostaa pitkään himoitsemansa mökki.
Avioero olisi paras ratkaisu jotta voitte selvittää talouden ja laittaa pisteen alle. Avioero ei tarkoita sitä, että olisi pakko muuttaa erilleen tai treffailla muita, se vaan vetää viivan muodollisuuksien alle. Sen jälkeen voitte asua yhdessä tai erillään, mikä vaan toimii teille.
Tuskin toimii pidempään ilman että johtaa eroon, mä ehkä ottaisin sitä omaa aikaa molemmille, vaikka vuorotellen viikonloppu omien kavereiden kanssa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kokemusta varhaisaikuisuudesta, poikaystävälläni treffit toisen kanssa heti seuraavana päivänä kun muuttoiltana vielä sanoi että nyt on kyllä tosi kova ikävä. Eli tuo johtaa eroon. Kanssa samaa mieltä muiden kirjoittajien kanssa että mieluummin kakkosasunto jonne voi mennä rauhoittumaan ja nauttimaan yksinolosta
Kyllähän se asumusero antaa tilaa ajatuksille ja kaipaamiselle. Kannattaa sopia selkeät säännöt uskollisuuden suhteen, ettei tule toiselle yllätyksenä jos toinen alkaakin tapailla muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä tuo toimisi, mutta liian kallista.
Tulee konflikteja, kun eletään erilaista rytmiä. Myös kotityöt meinaa kasautua ja jäädä minulle.
Väsymys ja se että kaikesta pitää tehdä suunitelma rasittaa.
Toisaalta seksi toimii.
Ne menot joita on yhdessä olisi helppo sopia. Seksitreffit takais sen, että molemmat olisi valmistautunut. Muuten voisi elää ja olla kotona kuten tahtoo ja kutsua ketä haluaa. Olisi mahtavaa olla itsekäs loukkaamatta muita.
Erilleen muutto, ei eroaminen oli itsensä huijausta. Oikea ero seurasi pian. Ei takaisin päin voi mennä.