Lue keskustelun säännöt.
Kerro noloin nauru/itkukohtauksesi!!
25.07.2008 |
Joskushan tulee sellaisia tilnteita että saattaa alkaa naurattamaan jossain epäsopivassa tilnteessa ja sitten sitä ei saa loppumaan vaikka kuinka haluaisi,onko sinulle tullut koskaan tällaista?
Tai sit muuten vaan alkaa jossain kaupan kassajonossa naurattamaan joku mieleen tullut juttu ja kaikki kääntyy katsomaan että hulluko olet. :)
Tai oletko koskaan vastaavasti alkanut itkemään jossain epäsopivassa tilanteessa?
Itselläni on aika noloja naurukohtauksia,mut vielä pähkäilen että mikäs niistä olisi se noloin, kerro sä sillä välin omasi!
Kommentit (40)
Hän vain on niin sanoinkuvaamattoman hupaisa. Hänellä on tapana pyörittää bonus-korttia kädessä kuin länkkäri-elokuvissa cowboyt aseitaan :-D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pahin oli mielestäni se kun olin oman isäni hautajaisissa. mieheni istui mun vieressä ja kuiskas mulle jotain. kuulin ihan väärin ja aloin nauramaan ihan hysteerisenä. kaikki kattos mua. se oli kamalaa kun ei pystynyt naurua lopettamaan. loppujenlopuks itkin ja nauroin ja itku lopulta voitti. kyllä hävetti ja hävettää vieläkin.
Raskaana ollessa ostin levyn suklaata. Kuvittelin sen olevan Fazerinan Irish Cream -versiota ja panin palan suuhun. Purskahdin keskellä katua Stockan oven edessä itkuun kun suklaa ei ollutkaan Fazerinaa vaan tummaa suklaata. Itkin oikein katkerasti vaikka tajusin, miten älytöntä on itkeä suklaata, kun voin ihan hyvin mennä ostamaan uuden levyn.
Koko vihkitoimituksen ajan sain pidätellä naurua eikä edes onnistunut. En voinut naurulle mitään. Kyllä hävetti.
aikoinani luokan edessä esitelmää pidettäessä. Minä ja pari muuta likkaa esitelmöitiin aihetta taukoliikunta työpaikalla. Me vedettiin koko se juttu hatusta ja pistettiin koko luokka nostelemaan käsiään ja jalkojaan kuin jotkut idiootit.:) Minä en pystynyt tekemään mitään kuin nauraa hekottamaan!
No nyt tuli sit mieleen toinenkin kouluesitelmä, jonka aikana sain hepulin, minkä johdosta mua rupesi loppujen lopuksi pyörryttämään ja jouduin istumaan alas puhaltelemaan valkosena kuin lakana.:) Hetken päästä mun kaveri, jonka kanssa pidin sitä esitelmää, istui mun viereen puhaltelemaan, kun alkoi sitäkin pyörryttää.. Tais olla vähän huono ilmastointi luokkahuoneessa.:)
Noloin itkukohtaus oli, kun olin kaupan kassalla töissä ja mun silloinen poikaystävä kävi ostoksilla ja sanomassa heipat kun oli lähdössä parin päivän reissulle. Mulle tuli niin hirveän haikea olo, kun se siitä lähti, että rupesin itkemään. En vaan voinut sille mitään! Kyllä asiakkaat ihmetteli, kun itkin niin, että kyyneleet valui pitkin poskia ja hymyilin ystävällisesti yhtä aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun eräs työkaverini löi päänsä liikennemerkkiin. Toinen kaveri oli juuri mennyt
Saman merkin alta ( joka oli siis todella matalalla), läpsäytti mennessään kädellä siihen merkkiin ja sanoi, että kohta kalahtaa kun joku kopauttaa otsansa tähän. Perässä tuli sitten tämä toinen työkaveri,puhui puhelimeen,katsoi juuri taakseen ja SCHGLAAAAANNNG, otsa kopsahti todella kipeesti siihen merkkiin. -Ja vieressä täpötäysi bussilastillinen turisteja.....
Otsaan tuli iso jälki ja kaveria pyörrytti, mä repesin ihan täysillä, eikä saanu millään naurua lakkaamaan. Toista sattuu, ja ystävä nauraa.
oli lämmin päivä ja vastaan tuli mies ilman paitaa. Vaikutti, että 20 vuotta ja 40kg oli edellisestä lenkki kerrasta.
Valitettavasti näin surkean raahustajan jo kaukaa, vatsa roikkui liian pienten satiinishortsien päällä ja ilme anoi armoa. Jalat eivät tahtoneet nousta olleenkaan.
Minua nauratti niin, että kyyneleet valuivat. Yritin purra poskiani kun kohtasimme. Vielä monta kilometriä nikottelin pidätetystä naurusta.
Mies- parka, toivottavasti ei lopettanut lenkkeilyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on kai noita mullakin, ei vain nyt tule kaikki mieleen...
Yksi nolo itkukohtaus oli esikoista odottaessa, kun piti vielä töissäkin käydä. Raskaana ollessa tietty mielialat syöksähteli helpommin ylös ja alas... Eräänä aamuna sitten koin järkyttävän vääryyden, kun lyllertäessäni kohti bussipysäkkiä huomasin bussin olevankin jo tulossa (etuajassa mielestäni!). Lisäsin tietysti vauhtia, heilutin kättä ja ehdin kuin ehdinkin pysäkille, kun bussi oli siinä kohdalla. Silti se mulkero kuski ei ollut huomaavinaan, vaan kaasutti ohi ja jätti minut kuin nallin kalliolle!
Hypin tasajalkaa, kirosin ja viimein itkin. Toisten bussivuorojen odottelijat pysäkillä katselivat hiljaa, kun parkuen lähdin takaisin kotiin... Mieheni oli onneksi kotona sinä aamuna, ja niin ihana, että hali itkut pois ja vei minut omalla autolla työpaikan oven eteen. :)
tämäkin niinkuin monen muun sattui odotusaikana.
Olin takki ostoksilla ja sinäkin vuonna tuntui olevan vain mustia ja harmaita takkeja, kaupassa jo alkoivat kyyneleet valua, enhän minä voi hautajaistakkia ostaa kun odotan vauvaa.
Onneksi löysin kirkkaan punaisen takin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yleensä jos joku kaveri kaatuu tms. niin minä räkätän (ihan tahtomattani) vaikka toista sattuu.. Noloin itku tilanne oli kuopuksen ristiäisissä, jossa melkein koko suku (miehenikin suku) paikalla... jouduin täysin yllättäen lukemaan raamatusta jonkun kohdan (tästä ei oltu etukäteen sovittu), ja kun luin tekstiä pari sanaa niin en meinannut pystyä lukemaan sitä loppuun kun itku vain tuli... kai se kauhee stressi siinä sitten lähti purkautumaan.. (esikoisen ristiäisissä mies oli se, jolla kyyneleet valui enkä voinut katsoa miestä koko kasteen aikana ettei oma pokka petä). on jotenki tosi noloo pillittää vieraiden edessä...
koska olin niin 'liikuttunut'. Tyyppiä perhe juoksee autoon ja koira meinaa unohtua - minä alan parkua aivan täyttä kurkkua. Myös Lambi-mainos avasi hanat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuli tieto, ettei lisiä saada palkanmaksuun seuraavaan palkkapäivään mennessä palkanlaskijasta johtuvista syistä. Olin jäämässä lomalle, ja rahat oli jo etukäteen "käytetty", suunniteltu siis lomareissua. Silloin tuli itku. Jälkeenpäin hävettää... Mutta edelleen harmittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä meni semmonen 10 minuuttia ja hermot meni melkein toisessa päässä. Rupesin joka sanan jälkeen ulvomaan hysteerisenä naurusta. Oli vähän väsy kun kaverin kanssa oltiin tehty opiskeluhommia koko edellinen yö vai oltiinko viihteellä sitä en muista.
Väsyneenä saan hysteerisiä naurukohtauksia ja niistä ei meinaa tulla loppua. Jos tulee itku sitten naurun päälle niin kohta naurattaa, että miksi itken.
Meidät vihittiin mastraatissa ja jo ennen vihkimistä olin niin hermostunut että nauraa kätkätin odotushuoneessa mieheni ja todistajien kanssa. Kun vihkiminen lopulta alkoi, vilkaisin vain kerran vihkijää, jolla oli niin kierot silmät, että purskahdin raikuvaan nauruun. Mieheni pärskyi vieressä ja itse taivuin kaksinkerroin ja kyyneleet valuivat silmistä kun en saanut nauramista loppumaan. Hädin tuskin sain sanottua tahdon.
Vihkijä oli erittäin loukkaantunut käytöksestämme ja povasi meille kylmästi lyhyttä liittoa. Kummasti vain olemme yli 10 vuotta yhdessä kitkutelleet. Jälkeenpäin on harmittanut ettei vihkimistä otettu nauhalle. Kukaan ei nimittäin usko miten voi vakavassa tilanteessa hekottaa niin mielettömästi.
yhdessä kokouksessa, joita yksi miespuolinen työntekijä halusi välttämättä koko ajan ja jatkuvasti pitää. Tällä kertaa kokouksen aihe oli eräs toinen kokous, jota oltiin jo yhdessä aiemmassa kokouksessa käyty läpi, eli nyt oli kyseessä kokouksenkokouksenkokous...
No jossain vaiheessa mulla vaan meno jonkun rajan yli, aloin hysteerisenä nauramaan, ja kun muut kysyi mitä nauran, totesin että " sitä vaan, kun mä tajusin just, että mä olisin mieluummin synnyttämässä kuin täällä istumassa".
Ja en siis ollut raskaana, vaan nimenomaan tarkoitin, että olisin niissä synnytystuskissakin ennemmin kuin siinä taas kokoustelemassa itsetunto-ongelmista kärsivän pikkupomon kanssa. No voinette arvata ettei kyseinen henkilö arvostanut ihan hirveän korkealle pikku purkaustani.
häissä! aluksi jännitti ihan kauheasti mutta heti kun kirkon ovet aukaistiin ja marssi alkoi soida ja näin kaikki kaverit ensimmäisenä siinä seisomassa niin mua alkoi naurattaa ihan hullun mieletöntä hymyä vaan hymyilin ja pidättelin. tarkotus oli seistä siinä ovella tiettyyn kohtaan asti enne kun lähdemme kävelemään mutta kuiskasin että mä en voi seistä tässä että lähdetään nyt! vähän yli puolen välin kun oltiin kävelty niin huomastin että nyt ois vasta pitäny lähteä. no sitten kun käännyimme alttarilla vieraihin päin niin eiköhän veljeni iskenyt monta kertaa silmää ja minä huulta purren piättelin naurua!
itkukohtauksiakin odotusaikana riitti. mieleen tuli nyt jouluna kun olimme mieheni perheen tykönä ja minulla tuli vähän väliä vedet silmiin ku vähän oli herkistyneessä mielentilassa, ja kyllä mua hävetti sielä tuhertaa naurettavista asioista itkua :D
nauran täällä vedet silmissä...
Omani on varmaan se kun raskaana oleva serkkuni kaatui (liukastui) tietä ylittäessään. Oikeasti, se näytti tosi huvittavalta kun hän ison mahansa kanssa kaatui suorilta jaloiltaan selälleen! Yritin pidätellä naurua ja kysellä ettei vaan sattunut. Eihän se onnistunut ja serkkuni tietty suuttui mulle eikä puhunut vähään aikaan sanakaan mun kanssa. Onneksi sain lopulta anteeksi ja ollaan hyvissä väleissä ja vauvakin on jo iso koululainen.
oltiin opiskeluaikana kaverin kanssa tekemässä ovelta-ovelle tutkimusta sen alueen ihmisten kulutustottumuksista yms,siis ihan palkkatyötä.
Yhdellä ovella oli siinä oven edessä sellaiset satiiniset vaalenpunaiset hörhelöaamutossut ja sanoin kaverille et "noita ei VOI pitää kuin keski-ikäiset naiset" ja just samalla hetkellä oven avasi mitä komein ja suloisin n 30v mies punaisissa boksereissa
Repesin ihan totaalisesti ja yritin samalla sanoa että tää ei mitenkään johdu susta vaan haluttais tehdä markkinatutkimusta jne :D mut ei siitä mitään tullut... mies mulkoili meitä hyvin pahasti ja veti oven kiinni mutisten "s**tanan huuluista"
joka pisti mut nauraan vaan entistä enemmän :)
kun esikoinen puri hampaat kielensä läpi, ja kun kuopus löi otsansa pahasti terävään kulmaan.
Nauran siis aina silloin, kun jotain järkyttävää tapahtuu, ja se on aika karmeaa. Varmaan jos joskus tulisin ensimmäisenä kolaripaikalle, en pystyisi tekemään mitään järkevää kun vain nauraa hekottaisin autoa vasten. :/