Mitä koulutetut alle nelikymppiset sinkkunaiset tekee viikonloppuisin?

Uikuttavat jannamiehen karvaisten pakaroiden alla tietenkin.

Vierailija kirjoitti:

Salilla pumppaa pyllyänsä ja sitten syövät kanaa ja broccolia. Sitten illalla vakipano "Tinder-Chad" panee heiltä aivot pihalle.

Heh, eipä ihme ettet näe heitä.

En tietenkään voi kuin toivoa minkä pystyn, että nämä kyseiset naiset eivät olisi Tinderissä etsimässä chadia. Ainakaan he eivät vaikuttaneet yhtään tindernaisilta. Täysin varmaksi en pysty sanomaan, mutta uskon ja toivon ettei ole kyse tuosta mitä sanot.

t. AP

Olen kotona, muualla en käy kuin kaupoilla ja töissä. Ei musta oo vieraiden ihmisten tapaamiseen, saati että joisin alkoholia..

Miksi ap kuvittelet että tämän ikäiset sinkkunaiset erityisesti haluaisi parisuhteen? Elämä on helpompaa ilman miestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vetäydyn kotiini rentoutumaan työviikosta (ja keräämään voimia, että jaksaisin tehdä kasaantuneet kotityöt).

Iltariekkumiset ovat aika vähissä, enemmän sitä tulee viikonloppuna päiväsaikaan liikuttua ihmisten ilmoilla.

Miten luulet, että kukaan mies voi sinuun tutustua, jos et edes ammatillisen tilaisuuden jälkeen voi jäädä lasilliselle tutustumaan?

t. AP

Teen sellaista työtä, että joudun päivät pitkät kommunikoimaan ystävällisesti ventovieraiden ihmisten kanssa. Varsinkin viikon loppupuolella olen todella väsynyt seurustelemaan ja olemaan iloinen & innostunut.

Paremmin sitä saa uusia tuttavuuksia esimerkiksi harrastusten kautta, joissa tunnelma on huomattavasti rentoutuneempi kuin jossain työtilaisuudessa, vaikka olisikin ns. vapaamuotoisempi tilaisuus.

Näen varmaan parikymppistä kaveripoikaani. En etsi parisuhdetta tällä hetkellä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap kuvittelet että tämän ikäiset sinkkunaiset erityisesti haluaisi parisuhteen? Elämä on helpompaa ilman miestä.

Koska uskon, että naiset on nykyään vähän kuin pakotettuja pitämään "itsenäisen sinkkunaisen joka ei tarvi miehiltä muuta kuin munaa" -roolia yllä. Naiset siis pakottavat toisiaan. En kuitenkaan usko, että lähellekään kaikki tuolta kuvaukselta ulospäin vaikuttavat naiset loppujen lopuksi ovat todella tyytyväisiä rooliinsa.

t. A´P

Vierailija kirjoitti:

Minä käyn perjantaisin töitten jälkeen kirjastossa. Ajan kanssa haahuilen ja tutkin ja etsin lukemista. Sitten lainaan pari kirjaa, menen kotiin ja vietän mukavan viikonlopun nenä kiinni kirjassa. Ihan yksin nauttien.

Ihana :) pitäisi minunkin kokeilla.

Mitä muuta miehiltä sitten tarvitsisi? Jos sitä munaakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vetäydyn kotiini rentoutumaan työviikosta (ja keräämään voimia, että jaksaisin tehdä kasaantuneet kotityöt).

Iltariekkumiset ovat aika vähissä, enemmän sitä tulee viikonloppuna päiväsaikaan liikuttua ihmisten ilmoilla.

Miten luulet, että kukaan mies voi sinuun tutustua, jos et edes ammatillisen tilaisuuden jälkeen voi jäädä lasilliselle tutustumaan?

t. AP

Saanko tähän miehenä kysyä, että miksi ilm. kuvitele, että kaikki sinkut (sukupuoleen katsomatta) jaksaisivat käyttää aikaansa tai edes huomattavaa osaa aikaansa siihen, että voisivat löytää ja kohdata itselleen mahdollisen kumppanin? Tai olisivat ylipääään alati kiinnostuneita tutustumaan uusiin ihmisiin, jossain pönöttaen. - Voi olla, että tässä osaksi syy omaan sinkkuutenikin, kun en yksinkertaisesti jaksa tai viitsi käyttää juurikaan aikaani kumppanin / seuran hakemiseen ja etsimiseen. Toki toisinaan on mukava rupatella niiä näitä ja kohdaa uusia ihmiä mutta varsin mona kertaa valitsen oman seurani ja näin mm. suunnaten itsekseni lenkille nauttiakseni raikkaasta ulkoilmasta, lueskellen jotain tai puuhastellen kotonani erilaisia askareia.  

Kotona lepäämässä, lukemassa hyvää kirjaa, ulkona lenkillä, punttisalilla (women only -sali), käymässä teatterissa/oopperassa/baletissa/museossa/taidemuseossa (Helsingissä on hyvä kulttuuritarjonta), ystävien luona, sukulaisten luona (rakastan sisarentytärtäni ja sisarenpoikaani enemmän kuin MITÄÄN muuta maailmassa). 

Miksi tuhlaisin aikaa siihen, että jäisin johonkin epämääräiseen tilaisuuteen ryystämään ilmaista alkoholia? Ei minun tarvitse verkostoitua eikä etsiä kumppania tuollaisista tapahtumista. Kyllä ne paremmat miehet tulevat vastaan siellä kulttuuriharrastusten parissa (teatteri, ooppera, baletti, taidemuseo). Ja jos eivät tule vastaan, niin viihdyn sinkkuna. Tai otan kumppaniksi naisen, jolla on samanlaiset harrastukset kuin itselläni.

Ei parisuhde ole sukupuolielimistä kiinni vaan aivoista. 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä käyn perjantaisin töitten jälkeen kirjastossa. Ajan kanssa haahuilen ja tutkin ja etsin lukemista. Sitten lainaan pari kirjaa, menen kotiin ja vietän mukavan viikonlopun nenä kiinni kirjassa. Ihan yksin nauttien.

Miksei sinulle kelpaa mies, joka arvostaa lukevaa naista? 

t. AP

Noh, ensin katsoin yhtä miestä 20 vuotta, hoidin työn ja kodin ja lapsen. Kun lapsi lähti maailmalle, lähdin minäkin. Orjana olo sai loppua ja halusin elää vain itselleni. Se oli ihanaa! Kukaan ei enää märise yhtään mistään, ei tarvitse siivota koko ajan toisen sotkuja tai jakaa rahojaan sellaisen ihmisen kanssa, jolta kaikki rahat hupenevat kuin vesi hanhen selästä. Elämäni paras päätös suorastaan.

Kyllähän välillä olisi mukava saada juttuseuraakin tai vaikka sellainen eri osoitteessa asuva kumppani. Minä pidän yksinolosta mutta en yksinäisyydestä. Olen ihan älykäs ihminen mutta luonteeltani hiljainen ja arka enkä mikään räiskyvä luonne, joka helposti tutustuu muihin. Ei ole tuolla kirjastossa tullut vielä vastaan sitä lukevaa naista arvostavaa miestä, joka haluaisi tutustua. Seksiäkään en ole saanut vuosiin, mutta onneksi mitä vähemmän saa, sitä vähemmän sitä tarvitsee. Ei ole enää mielessä joka päivä eikä edes joka viikko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap kuvittelet että tämän ikäiset sinkkunaiset erityisesti haluaisi parisuhteen? Elämä on helpompaa ilman miestä.

Koska uskon, että naiset on nykyään vähän kuin pakotettuja pitämään "itsenäisen sinkkunaisen joka ei tarvi miehiltä muuta kuin munaa" -roolia yllä. Naiset siis pakottavat toisiaan. En kuitenkaan usko, että lähellekään kaikki tuolta kuvaukselta ulospäin vaikuttavat naiset loppujen lopuksi ovat todella tyytyväisiä rooliinsa.

t. A´P

Tällaisesta joukkopainostuksesta en olekaan tietoinen. Taitaa olla miesten mielikuvitusta.

Elämä on ihan mukavaa ilman miehiä. Tähän ikään mennessä niistä on jo saanut huonojakin kokemuksia. Tinder ym on lisännyt karkkikauppailua ja monisuhteilua, se vähentää entisestään kiinnostusta parisuhteeseen. eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap kuvittelet että tämän ikäiset sinkkunaiset erityisesti haluaisi parisuhteen? Elämä on helpompaa ilman miestä.

Koska uskon, että naiset on nykyään vähän kuin pakotettuja pitämään "itsenäisen sinkkunaisen joka ei tarvi miehiltä muuta kuin munaa" -roolia yllä. Naiset siis pakottavat toisiaan. En kuitenkaan usko, että lähellekään kaikki tuolta kuvaukselta ulospäin vaikuttavat naiset loppujen lopuksi ovat todella tyytyväisiä rooliinsa.

t. A´P

Olet kyllä ihan kujalla tästä jutusta. Kyse on siitä että 35+ -ikäisenä on ehtinyt olla takana useampi parisuhde ja mieskokemus. Ja kun ne kokemukset on voittopuolisesti miinusmerkkisiä, niin sitä ei enää jaksa yrittää. Ei jaksa enää pettyä uudelleen, ei jaksa enää ottaa riesakseen taas yhtä miestä, joka haluaa naisen tekevän kaikki kotityöt. Ja joo, ei kaikki miehet ole huonoja miehiä, mutta niin moni on, että ei jaksa enää etsiä sitä hyvää neulaa isosta huonojen heinien heinäsuovasta. Ihan oikeasti haluaa olla yksin siinä vaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Salilla pumppaa pyllyänsä ja sitten syövät kanaa ja broccolia. Sitten illalla vakipano "Tinder-Chad" panee heiltä aivot pihalle.

Heh, eipä ihme ettet näe heitä.

En tietenkään voi kuin toivoa minkä pystyn, että nämä kyseiset naiset eivät olisi Tinderissä etsimässä chadia. Ainakaan he eivät vaikuttaneet yhtään tindernaisilta. Täysin varmaksi en pysty sanomaan, mutta uskon ja toivon ettei ole kyse tuosta mitä sanot.

t. AP

Sinuna, ja yleisesti miehenä olettaisin että 100% naisista on tinderissä.

Koska se yleisesti ottaen on näin. Lähes kaikki naiset harrastaa tinderpanoja sen top 5% miesten kanssa, ja ylläri ylläri taudit leviää.

Älä nyt naurata. Kaikki eivät todellakaan ole tinderissä tai harrasta irtopanoja yllätys yllätys _ollenkaan_ hahhah. Miten voit luulla tietäväsi vieraiden ihmisten yksityisasiat noin hyvin?

Puolitoista vuotta sitten olin sinkku ja kävin paljon työporukan illanvietoissa ja kavereiden kanssa kilistelemässä. Sitten toisaalta kävin salilla, koiran kanssa lenkillä tai ihan lueskelin kirjaa kotona. Ekstroverttinä en kuitenkaan paljon viihdy yksin, joten en oikeastaan ikinä ollut kokonaista viikonloppua yksikseen, koska tuli tarve sosialisoida.

Sitten löytyi samanhenkinen mies sattumalta ja tehdään noita juttuja yhdessä. Moni omanikäinen kaveri tuntuu melko mummoutuneelta kotinyhvääjältä.

Vierailija kirjoitti:

Kotona lepäämässä, lukemassa hyvää kirjaa, ulkona lenkillä, punttisalilla (women only -sali), käymässä teatterissa/oopperassa/baletissa/museossa/taidemuseossa (Helsingissä on hyvä kulttuuritarjonta), ystävien luona, sukulaisten luona (rakastan sisarentytärtäni ja sisarenpoikaani enemmän kuin MITÄÄN muuta maailmassa). 

Miksi tuhlaisin aikaa siihen, että jäisin johonkin epämääräiseen tilaisuuteen ryystämään ilmaista alkoholia? Ei minun tarvitse verkostoitua eikä etsiä kumppania tuollaisista tapahtumista. Kyllä ne paremmat miehet tulevat vastaan siellä kulttuuriharrastusten parissa (teatteri, ooppera, baletti, taidemuseo). Ja jos eivät tule vastaan, niin viihdyn sinkkuna. Tai otan kumppaniksi naisen, jolla on samanlaiset harrastukset kuin itselläni.

Ei parisuhde ole sukupuolielimistä kiinni vaan aivoista. 

 

Käyn taidemuseoissa suht usein, vähintään kerran pariin kuukauteen. Välillä useamminkin. En silti ymmärrä miten voisin tutustua naiseen taidemuseosta. Tarkennatko vähän miten se tapahtuu?

t. AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap kuvittelet että tämän ikäiset sinkkunaiset erityisesti haluaisi parisuhteen? Elämä on helpompaa ilman miestä.

Koska uskon, että naiset on nykyään vähän kuin pakotettuja pitämään "itsenäisen sinkkunaisen joka ei tarvi miehiltä muuta kuin munaa" -roolia yllä. Naiset siis pakottavat toisiaan. En kuitenkaan usko, että lähellekään kaikki tuolta kuvaukselta ulospäin vaikuttavat naiset loppujen lopuksi ovat todella tyytyväisiä rooliinsa.

t. A´P

Olet kyllä ihan kujalla tästä jutusta. Kyse on siitä että 35+ -ikäisenä on ehtinyt olla takana useampi parisuhde ja mieskokemus. Ja kun ne kokemukset on voittopuolisesti miinusmerkkisiä, niin sitä ei enää jaksa yrittää. Ei jaksa enää pettyä uudelleen, ei jaksa enää ottaa riesakseen taas yhtä miestä, joka haluaa naisen tekevän kaikki kotityöt. Ja joo, ei kaikki miehet ole huonoja miehiä, mutta niin moni on, että ei jaksa enää etsiä sitä hyvää neulaa isosta huonojen heinien heinäsuovasta. Ihan oikeasti haluaa olla yksin siinä vaiheessa.

Kerrotko sitten miksi parikin (sormuksetonta) naista katseli minua vaivihkaa useaan otteeseen päivällä siellä seminaarissa, mutta eivät tulleet juomaan ilmaista viinaa?

t. AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä käyn perjantaisin töitten jälkeen kirjastossa. Ajan kanssa haahuilen ja tutkin ja etsin lukemista. Sitten lainaan pari kirjaa, menen kotiin ja vietän mukavan viikonlopun nenä kiinni kirjassa. Ihan yksin nauttien.

Miksei sinulle kelpaa mies, joka arvostaa lukevaa naista? 

t. AP

Todennäköisemmin se lukevaa naista arvostava mies löytyy kirjastosta kuin jostain viinanhuuruisesta verkostoitumistilaisuudesta.

Koska ap kävit muuten viimeksi kirjastossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä käyn perjantaisin töitten jälkeen kirjastossa. Ajan kanssa haahuilen ja tutkin ja etsin lukemista. Sitten lainaan pari kirjaa, menen kotiin ja vietän mukavan viikonlopun nenä kiinni kirjassa. Ihan yksin nauttien.

Miksei sinulle kelpaa mies, joka arvostaa lukevaa naista? 

t. AP

Noh, ensin katsoin yhtä miestä 20 vuotta, hoidin työn ja kodin ja lapsen. Kun lapsi lähti maailmalle, lähdin minäkin. Orjana olo sai loppua ja halusin elää vain itselleni. Se oli ihanaa! Kukaan ei enää märise yhtään mistään, ei tarvitse siivota koko ajan toisen sotkuja tai jakaa rahojaan sellaisen ihmisen kanssa, jolta kaikki rahat hupenevat kuin vesi hanhen selästä. Elämäni paras päätös suorastaan.

Kyllähän välillä olisi mukava saada juttuseuraakin tai vaikka sellainen eri osoitteessa asuva kumppani. Minä pidän yksinolosta mutta en yksinäisyydestä. Olen ihan älykäs ihminen mutta luonteeltani hiljainen ja arka enkä mikään räiskyvä luonne, joka helposti tutustuu muihin. Ei ole tuolla kirjastossa tullut vielä vastaan sitä lukevaa naista arvostavaa miestä, joka haluaisi tutustua. Seksiäkään en ole saanut vuosiin, mutta onneksi mitä vähemmän saa, sitä vähemmän sitä tarvitsee. Ei ole enää mielessä joka päivä eikä edes joka viikko.

Onko tällä palstalla yhtään muita naisia kuin niitä, jotka on olleet liitossa jonkun teininä valitun komean juntin kanssa, ja nyttemmin erottuaan kieltäytyvät tutustumasta miehiin, kun epäilevät että kaikki miehet on samanlaisia juntteja kuin se komistus-ex?

t. AP