Lue keskustelun säännöt.
Lapsen yöheräilyt ja töissä käynti
15.11.2019 |
Lapsella on kai jokin kausi, koska heräilee keskellä yötä painavaksikin klo 2 jälkeen. Pari tuntia heräilee, huutaa, potkii. Monta kertaa saa käydä rauhoittelemassa.
Omat yöunet jää sitten vähiin. Molemmat ovat aamulla ihan väsyneitä.
Miten nämä lapsen yöheräilyt ja työssä käynti teillä toimii? Itse olen päivisin ihan nukkuneen rukous ja töistä ei tule mitään. Lapsi sentään saa päiväkodissa nukkua päiväunet.
Kyllä itsellä on vahvasti olo, että pienen lapsen molempien vanhempien käyminen täyspäiväisesti töissä ei vaan toimi. Ihmettelen heitä, jotka jaksaa esim 1-vuotiaan hoidon ohella töitä. Ainakaan oma lapsi ei alkanut kunnolla nukkua ennen kuin 3-vuotiaana.
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No näin kahden aikuisen lapsen isänä sanoisin, että eihän se tietysti kivaa ole, mutta sitä on lapset valvottaneet vanhempiaan maailman sivu, ja silti on käyty töissä ja muutenkin eletty elämää. Aika aikaansa kutakin, pian se menee ohi... ja sitten tulee seuraavan kasvuvaiheen ongelmat. :) Ja joku päivä ne lapset tulevat täysi-ikäisiksi, ja ajattelet että huh helpotusta, nyt ovat ongelmat ohi, ja pian tajuat että kattia kanssa! Siellä missä on ilonlähdettä on aina myös huolenaihetta.
Sekä molemmat Isoäitini että äitini olivat kotiäitejä. Minua ei pienenä revitty kesken unien päiväkotiin.
Isoisoäitini ja isoisoisäni olivat talonpoikia. He tekivät töitä kotipiirissä. Lapset saivat aamuisin jäädä nukkumaan, kun talon työt alkoivat. Luulenpa, että jos oli huonosti nukuttu yö, niin aamulypsyn jälkeen isoisovanhemnat pitivät päivälevon.
Talossa oli myös piikoja, renkejä, isovanhemmat,muuta sukua. Lapsia ei hoidettu yksin. Eikä talon töitä.
Eli sikäli verrauksesi edellisiin sukupolviin ontuu ja pahasti. Tilanne ei ole sama.
No voi hyvää päivää taas. Juu 1930-luvulta hypättiin nykypäivään ketterästi, unohtuiko sinulta, että siinä välissäkin elettiin. Omat vanhempani kävivät töissä, meillä oli milloin minkäkinlaista tyttöstä lapsenvahtina ja taatusti joutuivat vanhemmat valvomaan kanssamme. Olen syntynyt 1955, ja myös äitini oli työssä koko lapsuuteni ajan, äitiysloma lienee ollut hänellä kaksi kuukautta.
Minä tein lapset 24- ja 26-vuotiaana, äitiyslomaa pidin vuoden (osa palkatonta) ja sitten lapset päiväkotiin ja minä töihin, mieheni kävi tietysti töissä koko ajan. Esikoinen oli koliikkilapsi ja nukkui ensimmäisen vuoden huonosti, miehenikin valvoi joskus kun minä en enää pysynyt hereillä.
Sitä vaan selvittiin, yksi keino oli mennä nukkumaan lasten kanssa yhtäaikaa, siinä sai unta, vaikkakin katkonaista.
Äitini pesi pyykit käsin, meillä sentään oli jo pyykkikone. Muutoinkin vanhempani joutuivat tekemään kotityöt käsin, nykyihmisellä on vempaimet joka lähtöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päiväkodissa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin päiväunet.