Mitä ajatuksia herättää ihminen, jolla on ollut psykoosi?

Noh, minulla se herättää negatiivisia tunteita. Minulla oli elämässäni vuosia ihminen, jolla oli psykooseja aina välillä. Hän ehti aiheuttaa paljon harmia minulle, ennen kuin leikkasin hänet elämästäni ulos. Sain tietenkin siitä paljon sontaa niskaani, sen tiesinkin jo etukäteen.

Minulla oli vaikea masennus, ja jännä kyllä, paljon on olo helpottunut kun pääsin tästä törttöilijästä eroon. Sittemmin masennukseni on parantunut, mutta olen varma, että jos ottaisin elämääni vaikean ihmisen, niin se palaisi varmasti. Hyvin suuri osa masennustani on johtunut juuri siitä, että en voi pelastaa sekoilevia ihmisiä. Ketään ei voi pakottaa lääkäriin, ketään ei voi pakottaa syömään lääkkeitään.

Ajattelisin, että hän on herkkä. Ja jos psykoosista on kulunut vasta vähän aikaa, ajattelisin, että hän saattaa olla hauraassa tilassa. Jos siitä taas on kulunut jo vuosia, ajattelisin, että hän on kokemuksen takia ehkä tavallista avaramielisempi ja nöyrempi.

Kaikki käytännössä riippuisi siitä, millainen se ihminen muuten olisi, miten käyttäytyisi jne., mutta jos en tietäisi hänestä mitään muuta kuin sairastetun psykoosin, niin tuollaisia ajatuksia heräisi.