Minkälaisia pihaleikkejä leikit lapsuudessasi (kerro myös vuosikymmen)?

Meillä hypittiin narua (kaksi pyöritti narua ja 1-2 hyppäsi; joskus pyöritettiin kahtakin narua samaan aikaan eri suuntiin), twistattiin, pelattiin polttopalloa ja kinkattiin. Nämä olivat yleisimmät.

Oli sellainenkin leikki, jossa maahan piirrettiin esim. 9 ruudun ruudukko, ja sitten jokainen vuorollaan hyppi sen läpi nopeaan tahtiin sanoen jokaisen ruudun kohdalla edellisen lapsen valitsemaan teemaan kuuluvan sanan, esim. vesieläimiä, kukkia, tyttöjen nimiä, pääkaupunkeja. Haaste oli siis siinä, että piti nopsaan keksiä siinä hyppiessään vaikka 9 vesieläintä. En muista millä nimellä kutsuimme leikkiä, mutta se oli hauska.

Tämä oli 80-luvun loppupuolella.

Juu meilläkin oli vistaamista, ensin hypättiin nollat (kuminauha ihan lähellä maata), sitten nilkoissa ykköset, puolisäärissä kakkoset, polvissa kolmoset jne. aina kainaloihin asti. Kun pääsi koko sarjan läpi, piti tehdä sama pomppien ja siinäkin oli ensin ykköspomput ja sitten kakkospomput (pompittiin 2 tai 3 pomppua). Sitten oli vuorossa sama sarja silmät kiinni ja mitähän sitä muita olikaan. Ruutua hypättiin myös paljon ja tuota kymppistä oltiin. Sitten oltiin isommalla porukalla kirkonrottaa, vinkkistä, tervapataa, hailiihailoota, 10 tikkua laudalla, pallo paikalla, mustaa miestä, poliisia ja rosvoa (näitä kahta viimeksi mainittua myös luistellen), munasta, väristä, peilistä, kuvaajaa, viimeinen pari uunista ulos, polttopalloa ja kuningaspalloa. Myös kukkotappelua ja vuorenkuningasta oltiin. 

Kaikki iltapäivät ja illat, viikonloput ja lomat oltiin lähinnä ulkona. Käytiin myös hiihtämässä, luistelemassa, mäkeä laskemassa, uimassa, retkeiltiin ja pyöräiltiin, usein oli eväät mukana. Pihalla leikittiin leikkimökissä, lähimetsään rakenneltiin majoja ja leikittiin alkuasukkaita ja inkkareita. Käytiin myös puhuttelemassa naapuruston lehmät ja vasikat, mummot ja papat, katsomassa kissojen ja koirien pennut ja harjaamassa naapurin heppa ja syöttämässä lampaille leipää. Se mitä sisällä oltiin kului nukke- tai barbileikeissä. Tällaista oli meillä maaseudulla 70-luvulla ja 80-luvun alussa. Oli se onnellinen ja ihana lapsuus. Samantyylistä lapsuutta halusin omille lapsillekin ja kohtuudella onnistuinkin. 

Noiden edellä mainittujen kuminauhahyppelyjen lomassa minä leikin naapurilapsien ja myös kansakoulun alaluokkakavereiden kanssa ruutuhyppelyä eli hiekkaan piirrettiin risulla ruudukku, jonka päällä sitten ruudusta ruutuun hypättiin yhdellä jalalla pomppien.  Ensin hypättiin ekaan ruutuun ja sitten koko ruudukko läpi jne.

Kuminauhahyppelyssä vaikeusastetta nostettiin aina nostamalla kuminauhaa nilkoista ylöspäin, ja yksi hyppasi aina sen kuvion läpi vuorollaan. 

Että kyllähän sitä 60-luvulla ja osittain vielä 70-luvun puoleisena aikana lapsuuteni viettäneenä liikuimme monin tavoin ja esim. pyöräily oli keväästä syksyyn liikkumismuotona pop.  Uiminen oli myös kesällä ykkösharrastus, ja sitten talvisin hiihto, luistelu ja mäen laskua pulkalla/puisella kelkalla, ja jos ei muuta keksitty, niin sitten lumisotaa eli lumipalloa lenteli ilmassa ja sitten niitä lumipalloja heittelimme puhelinpylväisiinkin ja lipputankoon.  Kotitalojen pihoilla leikimme lumikasoissa "Vuorten kunkkua" talvisin, ja kesäisin olimme valopiiloa, nurkkajussia talon ympäri,  kymmenen tikkua laudalta, krokettia, sulkapalloa, pöytätennistä, lentopalloa, tikanheittokisoja, jne. jne.

Muistatteko sellaiset jäätelötötterön malliset muoviset "tuutit", joissa oli päällä superlon-pallo, jonka tötterö laukaisi ilmaan nappia painamalla? Se pallo piti sitten saada kiinni sillä tötteröllä. Olisivatko ne olleet vielä narulla kiinni? 80-luvun alusta tämä muisto.

Vierailija kirjoitti:

Noiden edellä mainittujen kuminauhahyppelyjen lomassa minä leikin naapurilapsien ja myös kansakoulun alaluokkakavereiden kanssa ruutuhyppelyä eli hiekkaan piirrettiin risulla ruudukku, jonka päällä sitten ruudusta ruutuun hypättiin yhdellä jalalla pomppien.  Ensin hypättiin ekaan ruutuun ja sitten koko ruudukko läpi jne.

Kuminauhahyppelyssä vaikeusastetta nostettiin aina nostamalla kuminauhaa nilkoista ylöspäin, ja yksi hyppasi aina sen kuvion läpi vuorollaan. 

Että kyllähän sitä 60-luvulla ja osittain vielä 70-luvun puoleisena aikana lapsuuteni viettäneenä liikuimme monin tavoin ja esim. pyöräily oli keväästä syksyyn liikkumismuotona pop.  Uiminen oli myös kesällä ykkösharrastus, ja sitten talvisin hiihto, luistelu ja mäen laskua pulkalla/puisella kelkalla, ja jos ei muuta keksitty, niin sitten lumisotaa eli lumipalloa lenteli ilmassa ja sitten niitä lumipalloja heittelimme puhelinpylväisiinkin ja lipputankoon.  Kotitalojen pihoilla leikimme lumikasoissa "Vuorten kunkkua" talvisin, ja kesäisin olimme valopiiloa, nurkkajussia talon ympäri,  kymmenen tikkua laudalta, krokettia, sulkapalloa, pöytätennistä, lentopalloa, tikanheittokisoja, jne. jne.

Korjaan tuon valopiiloleikin ajankohtaa, että syksypimeillä iltaisin leikimme taskulamppujen kera valopiilosta, se jos mikä oli jännää kylän naapuruston lasten kera, hauskat muistot

Mikä se oli kun ympyrässä piirretään seisojalle ympyrä. Yksi kulkee ympyrää tikku kädessä ja yrittää huomaamattomasti saada sen jätettyä jonkun taakse. Mikäli onnistuu kulkemaan koko ympyrän, siirtyy tikku kenelle se on jätetty. Mikäli huomaa tikun niin se kumpi on nopeammin henkilökohtaisessa ympyrässä kierrettyään koko ympyrän, voittaa ja häviäjä kiertää isoa ympyrää ja yrittää jättää tikun huomaamatta seuraavalle ja siitä seuraava kierros.

Vilkkis. Pimeydessä piiloa. Ja ne joilla taskulamput, etsi.

Kumpaankin kaipaan. 1984 tai jotain semmoista. Yöltä oli just ilmestynyt Särkynyt enkeli. Hanoit oli kova juttu... Savossa

Meillä tuo vuorten kuningas oli kukkulan kuningas. Etenkin talvella lumikasojen päällä tosi hauskaa remuamista. :-)

Ainiin. Käveltiin niillä kepeillä joissa oli askeleet. Mitkä niiden nimet oli?

Vierailija kirjoitti:

Mikä se oli kun ympyrässä piirretään seisojalle ympyrä. Yksi kulkee ympyrää tikku kädessä ja yrittää huomaamattomasti saada sen jätettyä jonkun taakse. Mikäli onnistuu kulkemaan koko ympyrän, siirtyy tikku kenelle se on jätetty. Mikäli huomaa tikun niin se kumpi on nopeammin henkilökohtaisessa ympyrässä kierrettyään koko ympyrän, voittaa ja häviäjä kiertää isoa ympyrää ja yrittää jättää tikun huomaamatta seuraavalle ja siitä seuraava kierros.

Vilkkis. Pimeydessä piiloa. Ja ne joilla taskulamput, etsi.

Kumpaankin kaipaan. 1984 tai jotain semmoista. Yöltä oli just ilmestynyt Särkynyt enkeli. Hanoit oli kova juttu... Savossa

Ensimmäinen tervapata?

Voi ihania muistoja. Me mentiin ympäri Bagdadia ja kun jossain oli nainen niin taharrus gamaeta leikittiin, ra.is.kattiin ja heiteltiin kivillä. Oli monesti parikin poikaa ja miestä naisen kimpussa, iällä ei väliä

Vierailija kirjoitti:

Ainiin. Käveltiin niillä kepeillä joissa oli askeleet. Mitkä niiden nimet oli?

Puujaloilla? :-D

Vierailija kirjoitti:

Voi ihania muistoja. Me mentiin ympäri Bagdadia ja kun jossain oli nainen niin taharrus gamaeta leikittiin, ra.is.kattiin ja heiteltiin kivillä. Oli monesti parikin poikaa ja miestä naisen kimpussa, iällä ei väliä

Siis parikinKYMMENTÄ oli tietysti tarkoitus sanoa mutta kyllähän tietty suomalainen sen jo ymmärtää kun ir.aki.lainen kertoo

Tvistiä ja hyppynarulla hypittiin, 60-70-luvun puoliväliin. Talvella lumilinnoja yms.

Vierailija kirjoitti:

Sellainen pallopeli, jossa heitettiin myös "sarjaa" tennispallolla seinään. Ykkönen oli muistaakseni se, että heitettiin pallo seinään ja se piti ottaa suoraan kiinni. Kakkonen taisi olla yhdestä pompusta kiinni tms. Lopussa oli tosi vaikeita juttuja, piti heittää pallo seinään ja pyörähtää ympäri tai jostain jalan alta heittää? En enää muista kunnolla. Tämä 80-luvun puolivälissä/lopussa pk-seudulla.

Meillä tämä oli nimellä seinäpallo eli "seinis". Vantaalla 80-luvun ja 90-luvun taitteessa.

Sitten oltiin kirkkistä, keinupeffistä ja monta muuta ihanaa ulkoleikkiä millä ei kai edes ollut nimeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellainen pallopeli, jossa heitettiin myös "sarjaa" tennispallolla seinään. Ykkönen oli muistaakseni se, että heitettiin pallo seinään ja se piti ottaa suoraan kiinni. Kakkonen taisi olla yhdestä pompusta kiinni tms. Lopussa oli tosi vaikeita juttuja, piti heittää pallo seinään ja pyörähtää ympäri tai jostain jalan alta heittää? En enää muista kunnolla. Tämä 80-luvun puolivälissä/lopussa pk-seudulla.

Meillä tämä oli nimellä seinäpallo eli "seinis". Vantaalla 80-luvun ja 90-luvun taitteessa.

Sitten oltiin kirkkistä, keinupeffistä ja monta muuta ihanaa ulkoleikkiä millä ei kai edes ollut nimeä.

Joo, sehän se oli! 

T: Tuon lainatun tekstin kirjoittaja

Leikimme pihapiirin lasten kanssa ja kaveriporukalla kirkonrottaa, kymmentä tikkua laudalla, peiliä, väriä, keinupalloa, tervapataa... Hypimme hyppynaruilla, ja siihen liittyi loru, jonka tahtiin hypittiin. Leikimme myös hiirenhäntää, jossa yksi pyöritti narua ja muut hyppivät sen yli. Meillä oli taputusleikkejäkin. Meillä oli myös joku peilin tai hipan tyylinen leikki, jossa piti keksiä sanoja. 

Koulussa suosikkivälituntileikki oli 10 tikkua laudalla.

Halon tms. Päällä oli lauta, jonka toiseen päähän pinottiin 10 tikkua.

1 lapsi oli etsijä.

Tikut polkastiin ilmaan ja etsijä kokosi tikut takaisin laudalle muiden juostessa piiloon.

Kun tikut olivat paikoillaan, etsijä kuulutti "kymnenen tikkua laudalla!" Ja alkoi etsiä piiloutuneita, etsijä kosketti lautaa jalalla kuuluttaen löytynyneen nimen, löytyneiden oli kokoonnuttava laudan luokse.

Löytynyt saattoi pelastua juoksemalla ennen etsijää laudalle ja polkaisemalla tikut ilmaan ja samalla muutkin löytyneet olivat vapaat piiloutumaan uudestaan.

Löydetyt saattoi piileskelijä pelastaa myös hiipimällä näköesteitä hyväksikäyttäen polkaisemaan laudan.

Assburger kirjoitti:

Koulussa suosikkivälituntileikki oli 10 tikkua laudalla.

Halon tms. Päällä oli lauta, jonka toiseen päähän pinottiin 10 tikkua.

1 lapsi oli etsijä.

Tikut polkastiin ilmaan ja etsijä kokosi tikut takaisin laudalle muiden juostessa piiloon.

Kun tikut olivat paikoillaan, etsijä kuulutti "kymnenen tikkua laudalla!" Ja alkoi etsiä piiloutuneita, etsijä kosketti lautaa jalalla kuuluttaen löytynyneen nimen, löytyneiden oli kokoonnuttava laudan luokse.

Löytynyt saattoi pelastua juoksemalla ennen etsijää laudalle ja polkaisemalla tikut ilmaan ja samalla muutkin löytyneet olivat vapaat piiloutumaan uudestaan.

Löydetyt saattoi piileskelijä pelastaa myös hiipimällä näköesteitä hyväksikäyttäen polkaisemaan laudan.

70-luvun loppu, 80-luvun alku, pieni kyläkoulu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noiden edellä mainittujen kuminauhahyppelyjen lomassa minä leikin naapurilapsien ja myös kansakoulun alaluokkakavereiden kanssa ruutuhyppelyä eli hiekkaan piirrettiin risulla ruudukku, jonka päällä sitten ruudusta ruutuun hypättiin yhdellä jalalla pomppien.  Ensin hypättiin ekaan ruutuun ja sitten koko ruudukko läpi jne.

Kuminauhahyppelyssä vaikeusastetta nostettiin aina nostamalla kuminauhaa nilkoista ylöspäin, ja yksi hyppasi aina sen kuvion läpi vuorollaan. 

Että kyllähän sitä 60-luvulla ja osittain vielä 70-luvun puoleisena aikana lapsuuteni viettäneenä liikuimme monin tavoin ja esim. pyöräily oli keväästä syksyyn liikkumismuotona pop.  Uiminen oli myös kesällä ykkösharrastus, ja sitten talvisin hiihto, luistelu ja mäen laskua pulkalla/puisella kelkalla, ja jos ei muuta keksitty, niin sitten lumisotaa eli lumipalloa lenteli ilmassa ja sitten niitä lumipalloja heittelimme puhelinpylväisiinkin ja lipputankoon.  Kotitalojen pihoilla leikimme lumikasoissa "Vuorten kunkkua" talvisin, ja kesäisin olimme valopiiloa, nurkkajussia talon ympäri,  kymmenen tikkua laudalta, krokettia, sulkapalloa, pöytätennistä, lentopalloa, tikanheittokisoja, jne. jne.

Korjaan tuon valopiiloleikin ajankohtaa, että syksypimeillä iltaisin leikimme taskulamppujen kera valopiilosta, se jos mikä oli jännää kylän naapuruston lasten kera, hauskat muistot

Meillä tuota kutsuttiin tuikkuseksi. Kaikilla oli lamput ja aika isolla alueella naapurustossa tuota pelattiin, etsijä jos ei alkanut mitään löytää niin huusi valomerkkiä ja silloin jokaisen piti väläyttää lamppua

Mm. kirkonrotta, poliisia ja rosvoa, 10 tikkua laudalla, hyppynarua ja twistiä.. Siinä 2000 luvun taitteessa. Ja lähiön kaikki lapset ottivat osaa leikkeihin. Oi aikoja <3