Lue keskustelun säännöt.
Kaveri, joka sössii kaikki asiansa
12.11.2019 |
Mitä ihmettä voi tehdä ihmisen kanssa, jolle niin pientä asiaa ei olekaan, etteikö sitä saisi jotenkin munattua.
Jos ei ole vuokraan rahaa, niin ei ilmoita vuokranantajalle, vaan jättää vain maksamatta. Jos haluaa vaihtaa työpaikkaa, niin ei ilmoita työnantajalle, vaan antaa työnantajan kuulla siitä huhujen kautta. Jos joku tarvitsee hänen allekirjoituksensa, niin ei avaa ovea, koska ei huvita. Jos on syntynyt väärinkäsitys, niin ei oikaise sitä, jolloin syntyy ongelma. Jos on mikä tahansa ongelma, niin ei selvitä sitä, vaan antaa sen paisua ja paisua, kunnes se on ainakin kymmenkertainen ja siinä vaiheessa asiaa on selvittämässä jo koko työpaikka tai viranomaiset.
Minulle on jotenkin aivan käsittämätöntä, että sama tapahtuu kerta toisensa jälkeen. Ihan mitättömistä asioista paisuu aina massiivinen katastrofi vain siksi, kun kaveria ei huvittanut vaikkapa vastata viestiin.
Miksi joku haluaa elää vaikeampaa elämää kuin mitä olisi tarpeen? Ja mahtaako oppia tuosta koskaan, että kannattaisi hoitaa ne mitättömät jutut heti, niin elämä ei olisi jatkuvaa katastrofista toiseen menemistä?
Kommentit (26)
Kaverisi on varmasti oppinut jo lapsena siihen, että aina joku muu kantaa vastuun hänen puolestaan. Korjattu niin ympäriinsä heitetyt lelut kuin selitetty koululle luvattomat poissaolot parhain päin. Hän ei hahmota, missä menee raja ja milloin hänen pitäisi tehdä asioille jotakin.
Kaverillasi on aika huono ennuste elämässään. Mitä enemmän vuosia tulee sen vähemmän kenenkään ymmärrys enää hänelle riittää.
Ei kannata neuvoa tai opettaa häntä enää. Anna sössiä.
Äläkä sovi hänen tyyppisensä kanssa mitään. Jos olisin sinä en olisi edes tekemisissä. Saat hänestä vielä ongelmia omaan elämääsi.
Tai sitten hänellä on jokin vaikea oireyhtymä, jota ei ole tutkittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen samanlaisen. Ei voi auttaa. Mitä nyt sitte jos ajoissa kerkeää potkia perseelle
Kenen oven takana soitellaan ovikelloa, että saataisiin tämän allekirjoitus? Johonkin kansalaisadressiinko?
Ai että "kaverin" puolesta niikus kyselet??
Mulla on tälläinen samanlainen kaveri. Ei ymmärrä mitään mitä hänelle yrittää kertoa, aina vaikeuksissa tukien ja ties minkä laskujen kanssa, syyttää aina muita omista mokistaan, lisäksi karkottanut kaikki kaverinsa.
Juokse ja lujaa, ap! Tälläiset ihmiset myrkyttävät ympäristönsä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaverisi on varmasti oppinut jo lapsena siihen, että aina joku muu kantaa vastuun hänen puolestaan. Korjattu niin ympäriinsä heitetyt lelut kuin selitetty koululle luvattomat poissaolot parhain päin. Hän ei hahmota, missä menee raja ja milloin hänen pitäisi tehdä asioille jotakin.
Kaverillasi on aika huono ennuste elämässään. Mitä enemmän vuosia tulee sen vähemmän kenenkään ymmärrys enää hänelle riittää.
Ei kannata neuvoa tai opettaa häntä enää. Anna sössiä.
Äläkä sovi hänen tyyppisensä kanssa mitään. Jos olisin sinä en olisi edes tekemisissä. Saat hänestä vielä ongelmia omaan elämääsi.
Tai sitten hänellä on jokin vaikea oireyhtymä, jota ei ole tutkittu.
Tällaisia ajatuksia minullakin on tuosta ollut. Kiva kuulla asiat jonkun toisen sanoin, se selkeyttää omaa ajatteluakin. Mutta juuri tuo, että ymmärrys alkaa minullakin loppumaan.
Joku sanoi, ettei kannata tehdä hänen puolestaan enää mitään. Sen lopetin jokin aika sitten. Mutta nyt en jaksa enää edes selittää miksi taas meni pieleen. Kun ei ne selitykset tunnu menevän jakeluun millään. Jääräpäinen.
Yritän ottaa taas aiempaa isompaa etäisyyttä. Mutta vaivaa se mieltä vielä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kenen oven takana soitellaan ovikelloa, että saataisiin tämän allekirjoitus? Johonkin kansalaisadressiinko?
Vaikkapa järjestötoiminnassa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai että "kaverin" puolesta niikus kyselet??
Siltäkö se kuulosti! :-)
Siis onko kaveri sössinyt raha-asiansa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tälläinen samanlainen kaveri. Ei ymmärrä mitään mitä hänelle yrittää kertoa, aina vaikeuksissa tukien ja ties minkä laskujen kanssa, syyttää aina muita omista mokistaan, lisäksi karkottanut kaikki kaverinsa.
Juokse ja lujaa, ap! Tälläiset ihmiset myrkyttävät ympäristönsä!
Ei ole kavereita enää tuollakaan. Ja ymmärrän kyllä miksi. Kun aikuinen ihminen käyttäytyy kuin pahanteosta yllätetty pikkulapsi, niin ei tässä enää tiedä itkeäkö vai nauraa. Minä olen muutaman vuoden sinnitellyt rinnallakulkijana, mutta en enää oikein saa perusteltua itselleni miksi jatkaisin. Säälistä ja inhimillisyydestä harkitsen. Mutta riskinä on tuo yllä oleva, että myrkyttää minutkin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai että "kaverin" puolesta niikus kyselet??
Siltäkö se kuulosti! :-)
No en nyt tiedä että miltä tuo kuulosti, mutta jotkuu ihmiset vaan on sellaisia sössimisen mestareita. Minä esim. Tuntuu että kaikki vaan lähtee lapasesta, pitäis vissiin ajatella ensin ennenkuin tekee mitään;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään kerro työnantajalle että olen vaihtamassa työpaikka. Oletko hullu? En myöskään aina oikaise typeriä väärinkäsityksiä koska selittelystä on usein enemmän haittaa kuin hyötyä. Älä ole selittäjä.
Piilevä masennus tmv? Voi aiheuttaa juuri tuollaista välinpitämättömyyttä ja muiden syyttelyä omista ongelmistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä vähän levottomatkin ihmiset oppivat kantapäänkautta, niin oma aikuinen poikanikin, mutta kyllähän se vieläkin joitain asioitaan sössii, ok, ei sentään aina samoja asioita, eli oppii kyllä, mutta tulee uusia asioita, niin osan niistä sössii ihan huolella. Mutta puolesta en tee, en enää juuri neuvokaan, ellei käy niin mukavasti, että kysyy. Kun kysyy, autan mielelläni. Joten ap, et sinä voi tehdä mitään kaverillesi, anna sössiä ja oppia.
Tutustu aiheeseen kaksisuuntainen mielialahäiriö, voisi olla juuri tätä ja ystävinä nämä tyypit ovat raskaita ja vaatii tietynlaista otetta siihen tukemiseen, eli et voi vaikuttaa käytökseen mitenkään, voit ymmärtää, mutta toisaalta taas ei pidä olla liian läheinen, sillä tää tyyppi ripustautuu suhun...
Vierailija kirjoitti:
Kaverisi on varmasti oppinut jo lapsena siihen, että aina joku muu kantaa vastuun hänen puolestaan. Korjattu niin ympäriinsä heitetyt lelut kuin selitetty koululle luvattomat poissaolot parhain päin. Hän ei hahmota, missä menee raja ja milloin hänen pitäisi tehdä asioille jotakin - - -
Lisäisin, että varmaan käsi kädessä tämän kanssa kulkee myös vahva kokemus siitä, että oma ääni ei kuulu, eikä millään, mitä itse teet, ole todellista merkitystä.
Tuli myös mieleen, että sosiaalisten tilanteiden pelko, masennus, adhd tai add voivat esimerkiksi myös olla taustalla käytöksessä. Onkohan kyseisellä kaverilla tutkittu näiden mahdollisuutta?
Joku nuori nainen kertoi kerran masennusta käsittelevässä tv-ohjelmassa, että hän jätti masentuneena tärkeitä, virallisia asioita hoitamatta, koska ne muistuttivat hänen ahdistavasta elämäntilanteestaan. Hän ei kertakaikkiaan pystynyt tarttumaan niihin ennen kuin oli absoluuttinen pakko ja niiden perään alettiin kysellä.
Voisiko ap:n kaverilla olla samanlainen ongelma?
Ap:n kaverilla se, että hän syyttelee pieleen menneistä asioista muita, kertoo toki vielä huonosta suhtautumisesta ongelmaan. On ehkä liian ylpeä myöntämään, että ongelma on itsessä.
Voi tietysti joku arjenhallintaa vaikeuttava oireyhtymäkin olla – diagnosoimaton tai sellainen, josta kaveri ei ole kertonut ap:lle.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Kaverisi on varmasti oppinut jo lapsena siihen, että aina joku muu kantaa vastuun hänen puolestaan. Korjattu niin ympäriinsä heitetyt lelut kuin selitetty koululle luvattomat poissaolot parhain päin. Hän ei hahmota, missä menee raja ja milloin hänen pitäisi tehdä asioille jotakin.
Kaverillasi on aika huono ennuste elämässään. Mitä enemmän vuosia tulee sen vähemmän kenenkään ymmärrys enää hänelle riittää.
Ei kannata neuvoa tai opettaa häntä enää. Anna sössiä.
Äläkä sovi hänen tyyppisensä kanssa mitään. Jos olisin sinä en olisi edes tekemisissä. Saat hänestä vielä ongelmia omaan elämääsi.
Tai sitten hänellä on jokin vaikea oireyhtymä, jota ei ole tutkittu.
Nämä on yleensä päinvastoin. Nämä tyypit ovat laiminlyötyjä lapsia. Oppineet pelkäämään rangaistuksia ja siksi valehtelevat.
Kaverit voi lähteä muihin maisemiin, mutta sossussa ja työkkärissä nämä säätäjät roikkuu ja roikkuu aina iänkaikkisesti! Ne ei edes muuta koskaan mihinkään, vaikka uhkailee ja mesoaa sitäkin.
Yksinkertainen tukiduuni jollain työpajalla sössitään, tietty. Kun siitä ilmoitetaan Sössijälle, että tämä ei nyt toimi, niin tämä alkaa huutamaan Lakia Ja Oikeutta ja jotain ammattiliittoja apuun! Helevetti.
Ja sama laulu vuosi vuoden perään.
Yksi vakihuutaja, joka oli siis ryssinyt kaikki mahdolliset työpaikat, kurssit, ohjaukset ja kaupungin asunnot huusi, että HÄN ei ala millekään ”kun ei tulla yhtään vastaan”! Niinku että mitä mä kuulin? Miten sulle pitäisi vieläkin tulla yhtään vastaan? Mitä sä olet muuta tehnyt kuin ollut käsi ojossa koko ikäsi?
Tämä on joku syndrooma, jokin luonnevika kertakaikkiaan!
Tämmöinen ihminen on koko ajan jossain elämää suuremmissa väärinkohteluissa, vaikka kyseessä olisi tosiasiassa yksinkertainen ja päivänselvä asia.
Mutta kun EI, ei mene jakeluun. Millään. Mikään.