Onko 46-vuotias lapseton mies ja sen lisäksi ei oo koskaan ollut naimisissa, hyvä vai huono valinta naiselle?

Jatkoon. Miehistä parhain, ja ehkä enemmänkin. Kelpaisi itsellenikin.

Nykyisin meitä yli 40 miehiä on sinkkuina aika paljonkin. Suurin syy on varmaan että naiset ei halua suhteita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei oo tietääkseni homo. t.ap

Kyllä muuten on!!! Lopeta se jankkaaminen.

Mistäs sinä sen tiedät???  Tai siis luule tietäväsi?

Tuota...

En oikein ymmärrä, nuo määreethän ovat enemmänkin plussia. Itse nyt kun olen pitkästä aikaa sinkkunainen ja mietin millaista itse etsisin.

Se ettei ole ollut naimisissa, vielä, niin kertoo vaan, että ehkä ottaa avioliiton tosissaan, ja todella menee vain kerran naimisiin sitten kun ihan ihan varma. PLUSSA <3 

Ja lapsettomuus on todellakin plussa nykymaailmassa. Hyväsydäminen ja empatiakykyinen on hienon miehen mitta, joten tärkeää on pitää huolta vanhemmista ja monista muista apua tarvitsevista, mutta huolehdittavia maailmassa riittää ilman (omia) lapsiakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei oo tietääkseni homo. t.ap

Kyllä muuten on!!! Lopeta se jankkaaminen.

Mistäs sinä sen tiedät???  Tai siis luule tietäväsi?

Vielä jaksat jankata!!!?? Kertoi itse minulle. Tiedät asian itsekin sydämmessäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei oo tietääkseni homo. t.ap

Kyllä muuten on!!! Lopeta se jankkaaminen.

Mistäs sinä sen tiedät???  Tai siis luule tietäväsi?

Vielä jaksat jankata!!!?? Kertoi itse minulle. Tiedät asian itsekin sydämmessäsi.

Pyydän anteeksi. Olen ollut viime aikoina hiukan sekava.

Aloituksessa niin vähän informaatiota, että mahdotonta arvioida.

Se, ettei ole lapsia tai ei ole ollut naimisissa, voi johtua monesta eri asiasta. Myöskään suhdetausta ei tuosta selviä, eivät kaikki mene naimisiin.

Ei kannata vampata kuin varattuja. Vie mies joltain muulta, se on nelikymppisten parissa selvästi paras strategia.

Keski-ikäisessä naimattomassa miehessä on pakko olla jotain vikaa, kun ei ole kenellekään kelvannut. Eronneet ovat katkeria. Lesket ovat masentuneita. Ei jatkoon mikään noista!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap on mies. Nainen tässä tilanteessa olisi kirjoittanut "olen tavannut mukavan komean miehen, jonka kanssa synkkaa bla bla blaa ...ainoa mutta on, että hän on 46-vuotias, lapseton, eikä ole koskaan ollut vakavassa suhteessa."

Aloittaja on taas se minimalististen avausten mies.

Näin on!

Lisäksi ap puolustelee joka kommentissa kuviteltua miestä.

Tässä nyt joku reppana yrittää epätoivoisesti boostata ikämiesten menekkiä säälittävällä trollilla.

Ketjusta puuttuu enää jonkun äijän esiintyminen 23-vuotiaana (siis ei 22 eikä 24)

naisena joka on muka epävarma ja kuolettavasti ihastunut isänsä ikäiseen ukkeliin.

Not!😂

Kertoisitko yhden detaljin, joka paljastaa, että alun kysymys on sepitettä?

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin meitä yli 40 miehiä on sinkkuina aika paljonkin. Suurin syy on varmaan että naiset ei halua suhteita. 

Niin. Oikeastaan on aika vapauttavaa huomata, että meitä miehiä on aika paljon sinkkuna. Ja tulkintasi siitä, että suurin syy olisi se etteivät naiset halua(isi) parisuhdetta, niin en usko, että se on suurin syy, mutta varmaan joillekin saattaa ollakin. - En minäkään alkaisi kenenkään kanssa suhteeseen vain siksi, että kumppani on nainen; en vaikka hetero olenkin.  Tai alkaisi suhteeseen vain siksi että voisin, kenties jossain sanoa tai kertoa olevani parisuhteessa, enkä sinkku, jos ai kun sitä "taas" joku kuitenkin kysyy, tai joutunee merkitsemään oman sivilisäätynsä. 

On suurenmoista kun voi elää monin tavoin sinkkunakin hyvää ja laadukasa elämää. Ei tämä sitä tarkoita, ettenkö voisi vaihtaa eloani, elämiseen parisuhteessa, jos potenttiaalinen kumppaniehdokas osuisi kohdalle.

Sen sijaan tarkoittaa kyllä sitä, että en aio pakottaa ketään enkä aio tulla tai joutua kenenkään pakottamana, moraalisena velvollisuutena tai muiden enemmän ja vähemmän asettamien odotusten vuoksi ruveta väkisin parisuhteeseen.  - Miksi kukaan nainenkaan haluaisi, jos tai kun siis muiakin vaihtoehtoja?

Eikä tämä sitä tarkoita, etteikö saisi haaveilla ja unelmoida kumppanin löytämisestä ja kohtaamisesta. Totta kai saa  ja voi. Mutta sitä en ymmärrä, kun joidenkin mielestä olisi poikkeuksestta aina parempi ja arvostettavampi jos tai kun eläisi parisuhteessa, toisen kanssa. Sen sijaan, että kykenisi löytämään iloa ja nautintoa yhtälailla sinkkuna ollessaan. - Sinkkuus ei kuienkaan ole sama asia kuin olla yksinäinen. Ja luullakseni olisi vielä kamalampaa elää yksinäisenä parisuhteessa kuin yksin.         

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap on mies. Nainen tässä tilanteessa olisi kirjoittanut "olen tavannut mukavan komean miehen, jonka kanssa synkkaa bla bla blaa ...ainoa mutta on, että hän on 46-vuotias, lapseton, eikä ole koskaan ollut vakavassa suhteessa."

Aloittaja on taas se minimalististen avausten mies.

Näin on!

Lisäksi ap puolustelee joka kommentissa kuviteltua miestä.

Tässä nyt joku reppana yrittää epätoivoisesti boostata ikämiesten menekkiä säälittävällä trollilla.

Ketjusta puuttuu enää jonkun äijän esiintyminen 23-vuotiaana (siis ei 22 eikä 24)

naisena joka on muka epävarma ja kuolettavasti ihastunut isänsä ikäiseen ukkeliin.

Not!😂

Ja todella säälittävä mies onkin! Jos olisi kaikinpuolin hyvä mies, ei tarvitsisi täällä olla kyselemässä onko 46 vuotias lapseton mies, joka ei ole ollut naimisissa, hyvä valinta naiselle. Ap, ei ole hyvä valinta. Todennäköisesti tämä mies on säälittävä reppana joka ei ole ollut suosittu naisten keskuudessa, on päätynyt keskittymään työhönsä ja kuolaamaan nuorten naisten perään. Nyt kun ikää on tullut ja naisilta ei sitä vähääkään huomiota heru, vauva palstalla hyväksynnän hakeminen tuntui todennäköisesti tosi hyvältä idealta. Jos ja kun hyväksyntää ei tule, voi keskittyä naisten haukkumiseen ja katkeroitumiseen :)

Up!

Se ettei ole ex-vaimoja ja lapsia on pelkästään hyvä asia. Älykkyys ja hyvä ulkonäkö eivät myöskään ole huonoja ominaisuuksia, mutta jotain muutakin kannattaisi kertoa. Jos vapaa-aikasi ei kulu viinan kanssa läträtessä, pleikkaa pelatessa ja instavosuja tiiraillessa, ja olet etsimässä kutakuinkin oman ikäistä kumppania, niin sanoisin että mahdollisuutesi ovat erittäin hyvät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jostakinhan se vika on, kun ei ole ”kelvannut” kenellekään. Onko homo vai sosiaalisilla taidoiltaan kömpelö?

Mistä sinä sen päättelit, että mies ei olisi "kelvannut" kenellekään? - Kyllä minä ainakin olisin enemmän varuillani kumppaniehdokkaan kanssa, joka on aina ollut parisuhteessa ja joka on aina kelvannut; vai olsiko oikeampaa ajatella, että hänelle on kelvannut?

Itse olen ollut useita vuosia sinkku, enkä todellakaan ajattele tai usko, että oma elämäni muuttuisi jotenkin merkittävästi paremmaksi ja arvostettavammaksi yleisesti, jos vielä joskus haluaisin asettua parisuhteeseen. Toki jos niin tekisin niin totta kai toivoisin, että elämäni jatkuisi vähintään yhtä hyvänä kuin nyt sinkkuna.

Mutta mitään kiirettä tai erityistä vaivaa en jaksa tai viitsi nähdä sen eteen, että pääsisin sinkkuudestani eroon; siis ikäänkuin sinkkuna olo olisi, jokin kuolettava tauti, tai muu riesa, johon pitäisi saada joko lyhytaikaisia hoitoja tai toistaiseksi voimassa oleva hoito.

- Kyllä. Olen saanut kuulla olevani homo. En ole. Mutta en myöskään ymmärrä, miksi näin ajatellaan. - Luullakseni myös homot haluavat osakseen rakkautta ja mahd. muodostaa parisuhteen ihan siinä kuin heterotkin.

Omalta kohdalta olen välttynyt siltä, että minua oltaisiin pidetty erityisen uskovaisena. -Sen sijaan tosinaan olen tähän arkkityyppiin törmännyt, kun olen lukenut "ikisinkuista" käytävää keskustelua ja kirjoittelua. 

 Uskovaisilla saatetaan tällöin viitata varttuneempiin miehiin, joilla on ilmeisen vahva oma henkilökohtainen ja samalla usein luultavasti äärikonservatiivinen maailmankuva, jonka mukaisesti etsivät samat arvot omaavaa kumppania. - Luullakseni kuitenkin naiset (tai miehet) jotka haluavat elää samojen arvojen mukaan kuin pimeällä keskiajalla on melko harvassa.

En myöskään koe samaistuvani miehiin, joilla on fiksaatio, jossa eivät erota omaa vihätysvoimansa rajallisuutta ja samalla ihmettelevät kun heitä puolta nuoremmat naiset (tai miehet) eivät innostu heistä ainakaan parisuhde mielessä. - Eivät innostu hänestä vaikka mies kovasti haluaa kertoa heille, että hän osaa kyllä kokata ja kuinka hänellä on n.n merkkine auto, jolla voi vaikka ajaa.

Jumalauta. Kai se on helposti pääteltävissä, että jos mies on yli 40 vuotiaana sinkku niin se on joko (kaappi)homo tai hänessä on jotain vikaa, jos ei se ole parisuhteessa. Miksi kukaan haluaa elää sinkkuna, jos voisi elää parisuhteessa? - Jos miehellä on kumppani hänellä olisi joku joka laittaa tälle ruokaa, pesee pyykit ja siivoaa. Sinkkumiehet kuolevat ja voivat tilastollisesti kaikkein huonoiten. Mikäli haluaa itselleen vanhemman kumppanin (on itse vaikka jo 30 ja joutunut vaikka leskeksi) niin kannattaa ottaa sellainen, joka on suhteessa, niin mies on jo tietone siitä, miten parisuhteessa käyttäytydytään. Esimerkiksi ryyppää vain loppuviikosta, eikä keskellä viikkoa.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jostakinhan se vika on, kun ei ole ”kelvannut” kenellekään. Onko homo vai sosiaalisilla taidoiltaan kömpelö?

Mistä sinä sen päättelit, että mies ei olisi "kelvannut" kenellekään? - Kyllä minä ainakin olisin enemmän varuillani kumppaniehdokkaan kanssa, joka on aina ollut parisuhteessa ja joka on aina kelvannut; vai olsiko oikeampaa ajatella, että hänelle on kelvannut?

Itse olen ollut useita vuosia sinkku, enkä todellakaan ajattele tai usko, että oma elämäni muuttuisi jotenkin merkittävästi paremmaksi ja arvostettavammaksi yleisesti, jos vielä joskus haluaisin asettua parisuhteeseen. Toki jos niin tekisin niin totta kai toivoisin, että elämäni jatkuisi vähintään yhtä hyvänä kuin nyt sinkkuna.

Mutta mitään kiirettä tai erityistä vaivaa en jaksa tai viitsi nähdä sen eteen, että pääsisin sinkkuudestani eroon; siis ikäänkuin sinkkuna olo olisi, jokin kuolettava tauti, tai muu riesa, johon pitäisi saada joko lyhytaikaisia hoitoja tai toistaiseksi voimassa oleva hoito.

- Kyllä. Olen saanut kuulla olevani homo. En ole. Mutta en myöskään ymmärrä, miksi näin ajatellaan. - Luullakseni myös homot haluavat osakseen rakkautta ja mahd. muodostaa parisuhteen ihan siinä kuin heterotkin.

Omalta kohdalta olen välttynyt siltä, että minua oltaisiin pidetty erityisen uskovaisena. -Sen sijaan tosinaan olen tähän arkkityyppiin törmännyt, kun olen lukenut "ikisinkuista" käytävää keskustelua ja kirjoittelua. 

 Uskovaisilla saatetaan tällöin viitata varttuneempiin miehiin, joilla on ilmeisen vahva oma henkilökohtainen ja samalla usein luultavasti äärikonservatiivinen maailmankuva, jonka mukaisesti etsivät samat arvot omaavaa kumppania. - Luullakseni kuitenkin naiset (tai miehet) jotka haluavat elää samojen arvojen mukaan kuin pimeällä keskiajalla on melko harvassa.

En myöskään koe samaistuvani miehiin, joilla on fiksaatio, jossa eivät erota omaa vihätysvoimansa rajallisuutta ja samalla ihmettelevät kun heitä puolta nuoremmat naiset (tai miehet) eivät innostu heistä ainakaan parisuhde mielessä. - Eivät innostu hänestä vaikka mies kovasti haluaa kertoa heille, että hän osaa kyllä kokata ja kuinka hänellä on n.n merkkine auto, jolla voi vaikka ajaa.

Jumalauta. Kai se on helposti pääteltävissä, että jos mies on yli 40 vuotiaana sinkku niin se on joko (kaappi)homo tai hänessä on jotain vikaa, jos ei se ole parisuhteessa. Miksi kukaan haluaa elää sinkkuna, jos voisi elää parisuhteessa? - Jos miehellä on kumppani hänellä olisi joku joka laittaa tälle ruokaa, pesee pyykit ja siivoaa. Sinkkumiehet kuolevat ja voivat tilastollisesti kaikkein huonoiten. Mikäli haluaa itselleen vanhemman kumppanin (on itse vaikka jo 30 ja joutunut vaikka leskeksi) niin kannattaa ottaa sellainen, joka on suhteessa, niin mies on jo tietone siitä, miten parisuhteessa käyttäytydytään. Esimerkiksi ryyppää vain loppuviikosta, eikä keskellä viikkoa.  

Mitä ihmettä minä just luin? - Ajatteleeko, joku oikeasti noin? - Jos provoilla yriti, niin olisit nyt edes hieman yrittänyt panostaa. Hoh-hoijaa..

Jos et oo ollu parisuhteessa, niin oot täysin out. Ei pinttyneitä tapoja muuteta eikä uusia tapoja opita enää ton ikäisenä, hyvä jos 3-kymppinen sinkkuna elellyt pystyy joustamaan missään.

Vierailija kirjoitti:

Jos et oo ollu parisuhteessa, niin oot täysin out. Ei pinttyneitä tapoja muuteta eikä uusia tapoja opita enää ton ikäisenä, hyvä jos 3-kymppinen sinkkuna elellyt pystyy joustamaan missään.

Hmm. Meinaatko, etei parisuheessa oleville synny ja muodosu pintyneiä tapoja? - Mahtaisi uusi kumppani olla joka kerta riemuissaan kun muistuttaisi ja tai huomauttaisi hänä kiittäessään, että on se vaan hyvä kun hän tekee (tai teki) aivan samalla tavoin kuin ex-kumppani....  

Netissä kohtasin kerran tuota ikäluokkaa olevan miehen. Piti itseään komeana ja hyvänä saaliina. Mainitsi että ikinä ei ollut edes seurustellut. Tutustumisen edetessä tajusin oikein hyvin miksi ei, eikä hän ollut edes hyvän näköinen vaan ruma. Narsistinen kyllä oli ja painostava.

Vierailija kirjoitti:

Netissä kohtasin kerran tuota ikäluokkaa olevan miehen. Piti itseään komeana ja hyvänä saaliina. Mainitsi että ikinä ei ollut edes seurustellut. Tutustumisen edetessä tajusin oikein hyvin miksi ei, eikä hän ollut edes hyvän näköinen vaan ruma. Narsistinen kyllä oli ja painostava.

Aina joskus käy mielessä, että  ikisinkkumieheen osa suhtautuisi kuin koiranpentuun, kuten joku täällä, joskus kuvasi. - Koiranpentuun, joka jonkun naisen (tai miehen) on tullut ensin opettaa sisäsiistiksi ja ns. tavoille, että sen tai siis hänen (miehen) kanssa voisi kulkea yhdessä myös julkisella paikalla. Ilman,että täytyisi pelätä, että se yksin jäädessään kuitenkin kuseksii nurkkiin (/tuhoaa paikkoja)  tai yhdessä julkisella pailalla ollessa käy näykkäsemässä, jotain toista. Ja totta kai myös haukkuu ja räksyttää aina vieraita ääniä tai äänen pitäneitä kohtaan.    

No mä oon nelikymppinen nainen, joka ei ole ollut koskaan kihloissa/naimisissa, eikä asunut kenenkään miehen kanssa, eikä ole lapsiakaan. Ottajia olis ollut kyllä, eikä kukaan mies ole suhtautunut negatiivisesti näihin taustoihin. Ihan on oma valinta ollut, etten kenenkään kanssa ole lyönyt hynttyitä yhteen, joten aina ei ole kyseessä "luuseri", jos ei ole elämä mennyt samalla kaavalla kuin suurimmalla osalla samanikäisistä.