Ateistit, voisitteko matkustaa vahvasti uskonnolliseen maahan
ja kunniottaa uskonnollisia käytäntöjä siellä esim osallistumalla ruokarukoukseen? Vai poistuisitko paikalta aina kun jotain uskonnollista tapahtuu?
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Ei ateismi tarkoita mitään uskontoallergiaa.
Mitäköhän luulet sen tarkoittavan? Ateisti ei usko uskontoihin!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Suomessa todellakin on uskonnonvapaus, vaikka joku joulujuhla kirkossa olisikin. Kukaan, ei kukaan pakota ketään uskomaan tai rukoilemaan. Siksi en ymmärrä, mikä siinä kauniissa, suomalaisessa kirkon penkissä istumisessa on niin ongelmallista? Mitä te pelkäätte?
Miksi sinä et käy muiden uskontojen tilaisuuksissa? Niissäkin on paljon kauniita ja tunnelmallisia tilaisuuksia kauniissa tiloissa. Eikö olisi mukavaa, että edes lapsesi saisi osallistua perinteisiin vuosittaisiin juutalaisiin, is.lamilaisiin, baha'i ja buddhalaisiin juhliin?
En itse ole ateisti, mutta tämä jankutus saa minut kyllä inhoamaan ev lut kirkkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastauksista huomaa, että se uskovaisuus on ihan jees muissa maissa, vaan ei Suomessa.
Kyllä itseäni korventaa kun luen uutisia missä nainen on heitetty vankilaan keskenmenon takia, mutta eivät ne päästä meitä suomalaisia äänestämään vähemmän uskonnollista politiikkaa katolisiin maihin. Heti äänestän kun tulee mahdolliseksi.
Mutta tuet tuota kulttuuria ja politiikka matkustamalla tällaisiin maihin?
Esim. Puolaan? Kyllä, olen kerran käynyt siellä tutustumassa keskitysleireihin. On hyvä että nämä ääriuskovaiset tapaavat toisella tavalla ajattelevia. Muutenhan ei ole mitään toivoa että he koskaan huomaisivat että on muitakin tapoja elää kuin se heidän pimeä keskiaika. En kannata heidän eristämistään.
Puola. Ääriuskovat... Ei ole koskaan turistina mitään uskontoa siellä kokenut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Suomessa todellakin on uskonnonvapaus, vaikka joku joulujuhla kirkossa olisikin. Kukaan, ei kukaan pakota ketään uskomaan tai rukoilemaan. Siksi en ymmärrä, mikä siinä kauniissa, suomalaisessa kirkon penkissä istumisessa on niin ongelmallista? Mitä te pelkäätte?
Miksi sinä et käy muiden uskontojen tilaisuuksissa? Niissäkin on paljon kauniita ja tunnelmallisia tilaisuuksia kauniissa tiloissa. Eikö olisi mukavaa, että edes lapsesi saisi osallistua perinteisiin vuosittaisiin juutalaisiin, is.lamilaisiin, baha'i ja buddhalaisiin juhliin?
En itse ole ateisti, mutta tämä jankutus saa minut kyllä inhoamaan ev lut kirkkoa.
Minäkin itse asiassa kuulun kirkkoon. Silti usein tulee argumentoitua uskonnontyrkyttäjiä vastaan, kun eivät osaa katsoa asioita kuin omalta kantiltaan. Lapseni eivät kuulu mihinkään uskontoon. Halutessaan voivat mennä 15-vuotiaana hakemaan kasteen ja riparille, jos siltä tuntuu. Heidän asiansa.
En ole ateisti, mutta en matkusta paikkoihin, joissa on vahva ahdasmielinen uskonnollinen ilmapiiri. Koskee niin USAn raamattuvyöhykettä, Lähi-idän maita kuin Pohjois-Pohjanmaatakin. Välimeren maiden katolilaisuutta pidän yhtä löyhänä kuin tapaluterilaisuuttakin. Katolilaiset saavat syntinsä aina anteeksi, kunhan muistavat käydä välillä ripittäytymässä. Luterilainen saa kaikki syntinsä anteeksi, kunhan kuolinvuoteellaan uskoo Jeesukseen. Muuten voi elellä kuin Ellun kana ja tehdä mitä huvittaa. Kiertelen välimeren maissa ihan mieleläni kirkoissa niiden arkkitehtuurin ja historian vuoksi, mutta en mene siellä kirkkoon silloin, jos on messu tai jokin muu tilaisuus menossa. Suomessa voin käydä kirkossa, kun jollain läheiselläni on siellä juhla ja mut on kutsuttu. Muuten en käy suomalaisissa kirkoissa lainkaan enkä osallistu muiden uskonnollisiin tilaisuuksiin.
Tämä uskonnollinen/uskonnoton -keskustelu on saanut samoja piirteitä kuin ruokavaliokeskustelut. Joillekin tuntuu olevan järkyttävää, että koko maailma ei käyttäydy heidän tavallaan.
Jännä kysymys, sillä Suomi itsessään on vielä hyvin uskonnollinen maa... Ehkei sitä huomaa, jos täällä on ikänsä asunut, mutta pitkään ulkomailla asuneena huomaan, että uskonto on Suomessa kuin mustekala, jolla on lonkeronsa joka paikassa.
Suomessa lahkoilla on jostain ihme syystä paljon valtaa, ovat soluttautuneet valtaapitäville paikoille. Tämä näkyy yrityskulttuureissa selkeästi hierarkisuutena ja nepotismina.
Kouluissa oppilaat erotellaan edelleen uskonnon perusteella. Tyttö-poika -ryhmät ovat melkein kiellettyjä nykyään, mutta uskonnon mukaiseen erotteluun ei voi puuttua. Koulujuhlissa on edelleen uskonnollisia lauluja ja ihmiset noudattavat pitkälti uskonnolisia perinteitä.
Eli palatakseni kysymykseesi: kyllä, olen ateisti, joka asuu ja matkustelee uskonnollisissa maissa. En itse osallistu uskovana rituaaleihin, mutta kunnioitan muiden tapoja etenkin matkustellessa. Muslimimaissa pidän pitkiä housuja ja olkapäät peittäviä paitoja. Huivin laitan päähäni paikoissa, joissa sitä naiselta vaaditaan. Maailmassa on paljon korjattavia asioita, mutta matkustellessa en lähde parantamaan muiden tapoja ja kulttuureita. Yritän vaikuttaa asioihin ensisijaisesti kotimaassani, jotta Suomesta saataisiin oikeasti uskontovapaa maa.
En ole ateisti tai uskovainen, mutta matkailijana kukaan ei ole koskaan missään pakottanut mihinkään uskonnollisiin riitteihin. Ei edes Vatikaanissa, jota voisi tavallaan pitää ääriuskonnollisena.
Suomessa joulukirkkoherkkyys koskee kai enemmän puolestaloukkaantujia tai vastaavia. Asun ulkomailla valtaosin kristityssä maassa ja koulujen joulurituaaleihin kuuluu kirkko, jossa joikhataan parit joulupukkiviisut sekä Jeesusrallit ja luetaan ammatinharjoittajan suusta muutamat loitsut. Kukaan ei vaadi niitten kieltämistä ja niihin osallistuu ketkä osallistuu ja toiset ei. Kukaan ei mussuta mihinkään suuntaan, eikä vaadi liittymään kerhoon tai hurmoksellista tunnustamista ja kielillä puhumista. Kukaan ei myöskään puolestaloukkaannu. Tiedä sitten johtuuko siitä, että joka neljäs on uskonnoton, mutta haluaa pitää kiinni yhteisöllisyyttä tuottavista perinteistä...
Vierailija kirjoitti:
Jännä kysymys, sillä Suomi itsessään on vielä hyvin uskonnollinen maa... Ehkei sitä huomaa, jos täällä on ikänsä asunut, mutta pitkään ulkomailla asuneena huomaan, että uskonto on Suomessa kuin mustekala, jolla on lonkeronsa joka paikassa.
Suomessa lahkoilla on jostain ihme syystä paljon valtaa, ovat soluttautuneet valtaapitäville paikoille. Tämä näkyy yrityskulttuureissa selkeästi hierarkisuutena ja nepotismina.
Kouluissa oppilaat erotellaan edelleen uskonnon perusteella. Tyttö-poika -ryhmät ovat melkein kiellettyjä nykyään, mutta uskonnon mukaiseen erotteluun ei voi puuttua. Koulujuhlissa on edelleen uskonnollisia lauluja ja ihmiset noudattavat pitkälti uskonnolisia perinteitä.
Eli palatakseni kysymykseesi: kyllä, olen ateisti, joka asuu ja matkustelee uskonnollisissa maissa. En itse osallistu uskovana rituaaleihin, mutta kunnioitan muiden tapoja etenkin matkustellessa. Muslimimaissa pidän pitkiä housuja ja olkapäät peittäviä paitoja. Huivin laitan päähäni paikoissa, joissa sitä naiselta vaaditaan. Maailmassa on paljon korjattavia asioita, mutta matkustellessa en lähde parantamaan muiden tapoja ja kulttuureita. Yritän vaikuttaa asioihin ensisijaisesti kotimaassani, jotta Suomesta saataisiin oikeasti uskontovapaa maa.
Vastahan meillä oli jos jonkinlaista perunanenäistä lahkolaista maan johdossa ja nyt epätoivoisesti korjataan heidän aiheuttamiaan tuhoja.
Mua ei ateistina haittaisi, että lapseni joulujuhlat järjestettäisiin kirkossa, kunhan siellä ei tyrkytetä uskontoa. Eli ei saarnata, puhuta uskomuksista totuutena (eli esim. kerrottaisi, että Jeesus on jumalan poika, tai ylipäätään, että jumala on faktisesti olemassa, ihminen on syntinen jne. soopaa). Kirkot ovat paikkoina mielestäni kauniita ja sopivat esim. konserttien pitämiseen.
Olemme matkustelleet paljon myös uskonnollisissa maissa, mutta uskontoa meille ei ole yritetty tyrkyttää muualla kuin Suomessa.
Mitä haittaa uskonnon tyrkyttämisestä sitten on? Itse olen sen kokenut, koska minut kastettiin ja liitettiin kirkkoon vauvana, ja siten olen ollut pyhäkoulussa, uskontotunneilla ja riparilla. Kaikki nuo aiheuttivat suurta ahdistusta, koska niissä opetettu maailmankuva ei vastannut kotona opetettavaa, koska vanhempani eivät olleet uskovaisia, vaikka kuuluivatkin kirkkoon. Ihan tosissani ajattelin alakouluikäisenä, että vain Jeesukseen uskomalla voi päästä taivaaseen, ja olin ahdistunut siitä, etten kuitenkaan uskonut, ja joutuisin siis helvettiin. Tätä en lapselleni halua.
Vierailija kirjoitti:
Jännä kysymys, sillä Suomi itsessään on vielä hyvin uskonnollinen maa... Ehkei sitä huomaa, jos täällä on ikänsä asunut, mutta pitkään ulkomailla asuneena huomaan, että uskonto on Suomessa kuin mustekala, jolla on lonkeronsa joka paikassa.
Suomessa lahkoilla on jostain ihme syystä paljon valtaa, ovat soluttautuneet valtaapitäville paikoille. Tämä näkyy yrityskulttuureissa selkeästi hierarkisuutena ja nepotismina.
Kouluissa oppilaat erotellaan edelleen uskonnon perusteella. Tyttö-poika -ryhmät ovat melkein kiellettyjä nykyään, mutta uskonnon mukaiseen erotteluun ei voi puuttua. Koulujuhlissa on edelleen uskonnollisia lauluja ja ihmiset noudattavat pitkälti uskonnolisia perinteitä.
Eli palatakseni kysymykseesi: kyllä, olen ateisti, joka asuu ja matkustelee uskonnollisissa maissa. En itse osallistu uskovana rituaaleihin, mutta kunnioitan muiden tapoja etenkin matkustellessa. Muslimimaissa pidän pitkiä housuja ja olkapäät peittäviä paitoja. Huivin laitan päähäni paikoissa, joissa sitä naiselta vaaditaan. Maailmassa on paljon korjattavia asioita, mutta matkustellessa en lähde parantamaan muiden tapoja ja kulttuureita. Yritän vaikuttaa asioihin ensisijaisesti kotimaassani, jotta Suomesta saataisiin oikeasti uskontovapaa maa.
Mitä tarkoitat uskontovapaalla maalla? Että uskovia ei enää olisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä kysymys, sillä Suomi itsessään on vielä hyvin uskonnollinen maa... Ehkei sitä huomaa, jos täällä on ikänsä asunut, mutta pitkään ulkomailla asuneena huomaan, että uskonto on Suomessa kuin mustekala, jolla on lonkeronsa joka paikassa.
Suomessa lahkoilla on jostain ihme syystä paljon valtaa, ovat soluttautuneet valtaapitäville paikoille. Tämä näkyy yrityskulttuureissa selkeästi hierarkisuutena ja nepotismina.
Kouluissa oppilaat erotellaan edelleen uskonnon perusteella. Tyttö-poika -ryhmät ovat melkein kiellettyjä nykyään, mutta uskonnon mukaiseen erotteluun ei voi puuttua. Koulujuhlissa on edelleen uskonnollisia lauluja ja ihmiset noudattavat pitkälti uskonnolisia perinteitä.
Eli palatakseni kysymykseesi: kyllä, olen ateisti, joka asuu ja matkustelee uskonnollisissa maissa. En itse osallistu uskovana rituaaleihin, mutta kunnioitan muiden tapoja etenkin matkustellessa. Muslimimaissa pidän pitkiä housuja ja olkapäät peittäviä paitoja. Huivin laitan päähäni paikoissa, joissa sitä naiselta vaaditaan. Maailmassa on paljon korjattavia asioita, mutta matkustellessa en lähde parantamaan muiden tapoja ja kulttuureita. Yritän vaikuttaa asioihin ensisijaisesti kotimaassani, jotta Suomesta saataisiin oikeasti uskontovapaa maa.
Mitä tarkoitat uskontovapaalla maalla? Että uskovia ei enää olisi?
Mulle uskontovapaa maa tarkoittaa, että valtio ja uskonnolliset yhteisöt ovat selkeästi erillään. Usko on jokaisen henkilökohtainen asia ja toki voi muodostaa samanhenkisten kanssa yhteisöjäkin, mutta poliittinen päätöksenteko yms pitäisi olla erillään uskonnoista. Tämä ihan siksikin, että Suomessa alkaa olla monia eri uskontoja ja jos kaikkien eri uskontojen edustajat laitetaan napit vastakkain päättämään yhteiskunnallisista asioista oman elämänkatsomuksensa mukaisesti, mitään järeviä päätöksiä ei tulla koskaan enää tekemään, koska yhteisymmärrykseen on mahdotonta päästä.
- eri -
Vierailija kirjoitti:
Mua ei ateistina haittaisi, että lapseni joulujuhlat järjestettäisiin kirkossa, kunhan siellä ei tyrkytetä uskontoa. Eli ei saarnata, puhuta uskomuksista totuutena (eli esim. kerrottaisi, että Jeesus on jumalan poika, tai ylipäätään, että jumala on faktisesti olemassa, ihminen on syntinen jne. soopaa). Kirkot ovat paikkoina mielestäni kauniita ja sopivat esim. konserttien pitämiseen.
Olemme matkustelleet paljon myös uskonnollisissa maissa, mutta uskontoa meille ei ole yritetty tyrkyttää muualla kuin Suomessa.
Mitä haittaa uskonnon tyrkyttämisestä sitten on? Itse olen sen kokenut, koska minut kastettiin ja liitettiin kirkkoon vauvana, ja siten olen ollut pyhäkoulussa, uskontotunneilla ja riparilla. Kaikki nuo aiheuttivat suurta ahdistusta, koska niissä opetettu maailmankuva ei vastannut kotona opetettavaa, koska vanhempani eivät olleet uskovaisia, vaikka kuuluivatkin kirkkoon. Ihan tosissani ajattelin alakouluikäisenä, että vain Jeesukseen uskomalla voi päästä taivaaseen, ja olin ahdistunut siitä, etten kuitenkaan uskonut, ja joutuisin siis helvettiin. Tätä en lapselleni halua.
Sun vastuusi vanhempana on valistaa lastasi tasta. Eli ihan hyvin lasta voi etukateen valmistella ja jopa kertoa kotona mista kristinuskossa on pohjimmiltaan kysymys. Voi sanoa etta jotkut uskovat Jeesukseen jne, samalla lailla kuin toiset uskovat vaikka joulupukkiin tai hammaskeijuun.
Ma olen kanssa kaynyt tuon saman uskonnollisen kasvatuksen lapi, mutta tulin jo alakouluikaisena itse siihen tulokseen, etten usko jumalaan. Mun aiti uskoo vielakin, mutta mun agnostisuus ja myohemmin ateismi ovat hanelle aina olleet ookoo, samoin myoskaan riparilla ei yritetty mitenkaan vakisin pakottaa uskoon.
Eli olen pahoillani etta sulla on nain huonoja kokemuksia, on kuitenkin hyva muistaa ettei nain valttamatta kay.
Sun lapsi valitsee kuitenkin uskontonsa/uskonnottomuutensa itse taysi-ikaistyttyaan, eli sen sijaan etta pitaisit hanet pimennossa, olisi ehka fiksumpaa valistaa kotona. Ettei sitten esim. teini-ikaisena joku uskonto nayttaydy kielletyn hedelman (!!!) muodossa houkuttelevana.
Ja...kylla mulle on ns. tyrkytetty uskontoa ihan ulkomaillakin. Nain kay vahan pakostakin, mikali juttelee paikallisten uskovaisten kanssa vahan pidempaan.
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ei ateistina haittaisi, että lapseni joulujuhlat järjestettäisiin kirkossa, kunhan siellä ei tyrkytetä uskontoa. Eli ei saarnata, puhuta uskomuksista totuutena (eli esim. kerrottaisi, että Jeesus on jumalan poika, tai ylipäätään, että jumala on faktisesti olemassa, ihminen on syntinen jne. soopaa). Kirkot ovat paikkoina mielestäni kauniita ja sopivat esim. konserttien pitämiseen.
Olemme matkustelleet paljon myös uskonnollisissa maissa, mutta uskontoa meille ei ole yritetty tyrkyttää muualla kuin Suomessa.
Mitä haittaa uskonnon tyrkyttämisestä sitten on? Itse olen sen kokenut, koska minut kastettiin ja liitettiin kirkkoon vauvana, ja siten olen ollut pyhäkoulussa, uskontotunneilla ja riparilla. Kaikki nuo aiheuttivat suurta ahdistusta, koska niissä opetettu maailmankuva ei vastannut kotona opetettavaa, koska vanhempani eivät olleet uskovaisia, vaikka kuuluivatkin kirkkoon. Ihan tosissani ajattelin alakouluikäisenä, että vain Jeesukseen uskomalla voi päästä taivaaseen, ja olin ahdistunut siitä, etten kuitenkaan uskonut, ja joutuisin siis helvettiin. Tätä en lapselleni halua.
Sun vastuusi vanhempana on valistaa lastasi tasta. Eli ihan hyvin lasta voi etukateen valmistella ja jopa kertoa kotona mista kristinuskossa on pohjimmiltaan kysymys. Voi sanoa etta jotkut uskovat Jeesukseen jne, samalla lailla kuin toiset uskovat vaikka joulupukkiin tai hammaskeijuun.
Ma olen kanssa kaynyt tuon saman uskonnollisen kasvatuksen lapi, mutta tulin jo alakouluikaisena itse siihen tulokseen, etten usko jumalaan. Mun aiti uskoo vielakin, mutta mun agnostisuus ja myohemmin ateismi ovat hanelle aina olleet ookoo, samoin myoskaan riparilla ei yritetty mitenkaan vakisin pakottaa uskoon.
Eli olen pahoillani etta sulla on nain huonoja kokemuksia, on kuitenkin hyva muistaa ettei nain valttamatta kay.
Sun lapsi valitsee kuitenkin uskontonsa/uskonnottomuutensa itse taysi-ikaistyttyaan, eli sen sijaan etta pitaisit hanet pimennossa, olisi ehka fiksumpaa valistaa kotona. Ettei sitten esim. teini-ikaisena joku uskonto nayttaydy kielletyn hedelman (!!!) muodossa houkuttelevana.
Ja...kylla mulle on ns. tyrkytetty uskontoa ihan ulkomaillakin. Nain kay vahan pakostakin, mikali juttelee paikallisten uskovaisten kanssa vahan pidempaan.
Kyllä, tottakai valistan lastani. Lasta luonnostaan kiinnostaa esim. kuolema ja mitä sen jälkeen tapahtuu, ja ei ole välttynyt kuulemasta jeesuksesta jne, joten ollaan käyty näitä läpi, ja olen kertonut eri uskonnoista ihan neutraaliin tapaan tyyliin "toiset uskovat näin ja toiset näin". En silti halua ehdoin tahdoin altistaa lastani tuolle uskonnon tyrkytykselle, vaikka näitä asioita saattaa hänen korviinsa kantautua. Varsinkaan koulun kaltaisen "auktoriteetin" toimesta, koska lapsen pitää voida luottaa siihen, että koulussa opetettavat asiat ovat lähtökohtaisesti totta. En myöskään näe järkeä siinä, että hänelle opetettaisiin esim. koulussa erilaista katsomusta kuin kotona. Enhän laita häntä myöskään muiden uskontojen opetukseen tai liitä poliittiseen puolueeseen (johon emme itse kuulu). ET:ssäkin uskonnoista kerrotaan neutraaliin tapaan, ja lapsi saa itse aikuisena päättää haluaako hän liittyä johonkin uskontoon. Saa puolestani käydä riparinkin halutessaan, mutta minä en tule häntä sinne painostamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastauksista huomaa, että se uskovaisuus on ihan jees muissa maissa, vaan ei Suomessa.
Tämäpä tämä. Juuri tästä on kysymys ja tuli mieleen tästä joulujuhla-asiasta. Ev. lut. on kuitenkin valtauskonto täällä Suomessa, mutta ateisteille tuntuu kuitenkin olevan ongelma jos kerran vuodessa heidän lapsensa joutuu kuuntelemaan juuri tämän uskonnon oppeja. Muut on uskonnot ovat ihan jees jees ja niitä kunnoitetaan, maassa maan tavalla jne... Kaikki muut uskonnot ovat vain hyvää sivistystä heidän lapsilleen jos matkustavat tms., mutta ev. lut. kotimaassa on kauhistus, jolta täytyy suojella kokonaan. -ap-
Olisiko sinusta ok, jos lapsesi kevätjuhla olisi moskeijassa?
En osallistu uskonnollisiin rituaaleihin missään maassa. Voin olla läsnä häiritsemättä muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä kysymys, sillä Suomi itsessään on vielä hyvin uskonnollinen maa... Ehkei sitä huomaa, jos täällä on ikänsä asunut, mutta pitkään ulkomailla asuneena huomaan, että uskonto on Suomessa kuin mustekala, jolla on lonkeronsa joka paikassa.
Suomessa lahkoilla on jostain ihme syystä paljon valtaa, ovat soluttautuneet valtaapitäville paikoille. Tämä näkyy yrityskulttuureissa selkeästi hierarkisuutena ja nepotismina.
Kouluissa oppilaat erotellaan edelleen uskonnon perusteella. Tyttö-poika -ryhmät ovat melkein kiellettyjä nykyään, mutta uskonnon mukaiseen erotteluun ei voi puuttua. Koulujuhlissa on edelleen uskonnollisia lauluja ja ihmiset noudattavat pitkälti uskonnolisia perinteitä.
Eli palatakseni kysymykseesi: kyllä, olen ateisti, joka asuu ja matkustelee uskonnollisissa maissa. En itse osallistu uskovana rituaaleihin, mutta kunnioitan muiden tapoja etenkin matkustellessa. Muslimimaissa pidän pitkiä housuja ja olkapäät peittäviä paitoja. Huivin laitan päähäni paikoissa, joissa sitä naiselta vaaditaan. Maailmassa on paljon korjattavia asioita, mutta matkustellessa en lähde parantamaan muiden tapoja ja kulttuureita. Yritän vaikuttaa asioihin ensisijaisesti kotimaassani, jotta Suomesta saataisiin oikeasti uskontovapaa maa.
Mitä tarkoitat uskontovapaalla maalla? Että uskovia ei enää olisi?
Mulle uskontovapaa maa tarkoittaa, että valtio ja uskonnolliset yhteisöt ovat selkeästi erillään. Usko on jokaisen henkilökohtainen asia ja toki voi muodostaa samanhenkisten kanssa yhteisöjäkin, mutta poliittinen päätöksenteko yms pitäisi olla erillään uskonnoista. Tämä ihan siksikin, että Suomessa alkaa olla monia eri uskontoja ja jos kaikkien eri uskontojen edustajat laitetaan napit vastakkain päättämään yhteiskunnallisista asioista oman elämänkatsomuksensa mukaisesti, mitään järeviä päätöksiä ei tulla koskaan enää tekemään, koska yhteisymmärrykseen on mahdotonta päästä.
- eri -
Mihin poliittiseen päätökseen uskonto on nyt vaikka menneenä vuosikymmenenä vaikuttanut? Kerrotko nyt ihan konkreettisia esimerkkejä? En ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä kysymys, sillä Suomi itsessään on vielä hyvin uskonnollinen maa... Ehkei sitä huomaa, jos täällä on ikänsä asunut, mutta pitkään ulkomailla asuneena huomaan, että uskonto on Suomessa kuin mustekala, jolla on lonkeronsa joka paikassa.
Suomessa lahkoilla on jostain ihme syystä paljon valtaa, ovat soluttautuneet valtaapitäville paikoille. Tämä näkyy yrityskulttuureissa selkeästi hierarkisuutena ja nepotismina.
Kouluissa oppilaat erotellaan edelleen uskonnon perusteella. Tyttö-poika -ryhmät ovat melkein kiellettyjä nykyään, mutta uskonnon mukaiseen erotteluun ei voi puuttua. Koulujuhlissa on edelleen uskonnollisia lauluja ja ihmiset noudattavat pitkälti uskonnolisia perinteitä.
Eli palatakseni kysymykseesi: kyllä, olen ateisti, joka asuu ja matkustelee uskonnollisissa maissa. En itse osallistu uskovana rituaaleihin, mutta kunnioitan muiden tapoja etenkin matkustellessa. Muslimimaissa pidän pitkiä housuja ja olkapäät peittäviä paitoja. Huivin laitan päähäni paikoissa, joissa sitä naiselta vaaditaan. Maailmassa on paljon korjattavia asioita, mutta matkustellessa en lähde parantamaan muiden tapoja ja kulttuureita. Yritän vaikuttaa asioihin ensisijaisesti kotimaassani, jotta Suomesta saataisiin oikeasti uskontovapaa maa.
Mitä tarkoitat uskontovapaalla maalla? Että uskovia ei enää olisi?
Mulle uskontovapaa maa tarkoittaa, että valtio ja uskonnolliset yhteisöt ovat selkeästi erillään. Usko on jokaisen henkilökohtainen asia ja toki voi muodostaa samanhenkisten kanssa yhteisöjäkin, mutta poliittinen päätöksenteko yms pitäisi olla erillään uskonnoista. Tämä ihan siksikin, että Suomessa alkaa olla monia eri uskontoja ja jos kaikkien eri uskontojen edustajat laitetaan napit vastakkain päättämään yhteiskunnallisista asioista oman elämänkatsomuksensa mukaisesti, mitään järeviä päätöksiä ei tulla koskaan enää tekemään, koska yhteisymmärrykseen on mahdotonta päästä.
- eri -Mihin poliittiseen päätökseen uskonto on nyt vaikka menneenä vuosikymmenenä vaikuttanut? Kerrotko nyt ihan konkreettisia esimerkkejä? En ymmärrä.
En ole kyseisen kommentin kirjoittaja, mutta mutta esim. siihen, minkä verran kouluissa opetetaan uskontoa, ja että kirkkoon kuuluvien on pakko osallistua uskontotunneille. Avioliittoon liittyviin lakeihin. Kirkon rooliin yhteiskunnassa (esim. verotusoikeus, oikeus vihkiä avioliittoon). Lakiin kirjattuihin juhlapyhiin (esim. joulu, pääsiäinen). Okei, näistä suurinta osaa ei ole säädetty viime vuosikymmenen aikana, mutta ei ole kumottukaan.
Kyllä. Olen suvaitsevainen ja käyttäydyn maassa maan tavalla. Voin käydä moskeijassa, buddhalaisessa pyhätössä tai katolisessa kirkossa ja muistan peittää itseni soveliaalla tavalla. Kuuntelen ja katselen, ihailen kirkon arkkitehtuuria jne.
Jenkeissä olisi vaikea hyväksyä sitä jeesustelua, kaikki on god-bless-me hurskastelua. Kun tietää että se on pelkkää lätinää ja kaksinaismoralismia.
Dubaihin matkustaa ihmiset jotka ei ajattele. Se on keinotekoinen shoppailulandia. Sinne matkustavat on ihan eri tyyppiä kuin ne jotka ylipäätään miettivät tällaisia asioita.