Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Menisittekö naimisiin ettei tarvitse olla yksin?
10.11.2019 |
En halua olla yksin. Olen ihastunut mieheen mutta en kunnolla rakastunut. Eiköhän ne tunteet syvene? Mies on aivan rakastunut ja on tosissaan kanssani. Olemme olleet yhdessä vuoden ja mies on turvallinen sekä hyvä valinta aviomieheksi. Mies on puhunut kosinnasta ja kysellyt sormuksesta.
Kommentit (26)
Tuskin sinulla on kovin kummallista tunne-elämää muutenkaan vaan pelkkä sairaalloinen läheisriippuvuus ja joskus se riittää ihmiselle, eli ei ole vaaraa että ikinä rakastuisit kehenkään muuhun ja jättäisit miehen koska läheisriippuvuus on vahvempi kuin rakkaus, onhan se häiriö. Joten en oikeastaan näe mitään syytä miksi et voisi mennä naimisiin, olethan jo vedättänyt miestä vuoden onnistuneesti, niin samalla tyylillä menee loppukin elämä, kunhan et kerro miehelle mitkä on oikeat motiivisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nainen ei jää yksin vaikkei menisikään naimisiin. Seuraa löytyy olipa miten ruma, tyhmä tai köyhä tahansa? Oikea yksinäisyys on miesten ongelma. Naiselle yksinäisyys vain nirsoutta.
Ei kai kaikki naimisiin menevät ole hulluina rakkaudesta? Voi sitä mennä naimisiin järkisyistäkin. Hyvä kumppanuus voi kantaa pidemmälle kuin rakkauden huuma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene ihmeessä naimisiin jos lähes täydellinen kumppani on jo löytynyt.
Mitä sinä sitten odotat kumppaniltasi?
Disney-satua?
Tykkään omasta rauhasta. Kuten nro 3 sanoi, seuraa löytyy jos niin haluaa. Ei sitä tarvitse kotiinsa majoittaa ja alkaa passaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mene ihmeessä naimisiin jos lähes täydellinen kumppani on jo löytynyt.
Mitä sinä sitten odotat kumppaniltasi?
Disney-satua?
Eihän aloittaja sanonut, että odottaa jotain erityistä kumppaniltaan, mutta kertoi, ettei ole kunnolla rakastunut.
No, mä en menisi naimisiin tuosta syystä, mutta jos ajattelet, että haluat elää tuon miehen kanssa loppuelämäsi, niin mikäs siinä. Yleensähän se rakkauden ensihuuma häviää ja tilalle tulee erilaista rakkautta. Jos ajattelet, että esim. jaat miehen kanssa samat arvot ja pidät häntä hyvänä elämänkumppanina, niin miksei.
Vierailija kirjoitti:
Nainen ei jää yksin vaikkei menisikään naimisiin. Seuraa löytyy olipa miten ruma, tyhmä tai köyhä tahansa? Oikea yksinäisyys on miesten ongelma. Naiselle yksinäisyys vain nirsoutta.
Miksei elämänkumppania valitessa saisi olla nirso? Että kuka tahansa juopporenttupuolisonhakkaaja pitäisi kelvata kumppaniksi? Kyllä tässä asiassa saa ja pitää olla kriteereitä joiden on täytyttävä ennen kun valinnan tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tykkään yksin olemisesta. Mahdotonta sanoa, mitä tekisin tuossa tilanteessa, jos yksin oleminen ahdistaisi minua. Pelkästään siksi en menisi naimisiin, että ei tarvitsisi olla yksin, mutta sinähän olet ihastunut mieheen?
Jos olet oikeasti ihastunut mieheen, ja hän on rakastunut ja tosissaan haluaisi elää kanssasi, niin älä nyt ainakaan luovu ajatuksesta. Kukaan muu ei tietenkään voi naimisiin menemistä puolestasi päättää.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Jokainen tekee päätöksensä itse. Kiirettä ei kumminkaan kannata pitää. Nauttia kumppanuudesta ja tutustua kunnolla. Se arki tulee vaikka onkin naimisissa. Ja minunkin tuttu sanoi olleensa kaikki 20 vuotta yksin vaikka aviossa olivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko, että avioliitoon meneminen poistaisi yksinäisyyttä. - Miten se sen tekisi? - Pahimmassa tapauksessa avioliitto saattaisi luullakseni jopa syventää yksinäisyyden tunnetta. Vaikka olen kyllä huomannut, että osa. luullaksein kuitenkin aika pieni kokee ja tuntee, että kaikki oman ikäiseni "hyvät miehet" olisivat jo varattuja, jolloin jos tuon väitteen allekirjoittaisin, niin parantaisin asemaani, mutta kuten sanottu en usko, että avioliittoon meno poistaisi yksinäisyyden tunnetta; joa tunnetta minulla onnekseni ei ole. - On hieman hämmentävää kun osalla menee sekaisin käsitteet olla ja elää yksin ja se, että on tai olisi ja eläisi yksinäisenä.
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen ei jää yksin vaikkei menisikään naimisiin. Seuraa löytyy olipa miten ruma, tyhmä tai köyhä tahansa? Oikea yksinäisyys on miesten ongelma. Naiselle yksinäisyys vain nirsoutta.
Miksei elämänkumppania valitessa saisi olla nirso? Että kuka tahansa juopporenttupuolisonhakkaaja pitäisi kelvata kumppaniksi? Kyllä tässä asiassa saa ja pitää olla kriteereitä joiden on täytyttävä ennen kun valinnan tekee.
Saa tietysti olla. Jos mies valittelisi yksinäisyyttä ja ja kuitenkin antaisi pakit kaikille häntä lähestyville naisille niin sehän olisi ihan pöljää ja ajateltaisi että "Siinäpähän on sitten yksin" eikä varmasti tippuisi minkäänlaita symatiaa. Sinä vedit overiksi, koska suurin osa pakkeja saavista miehistä ei ole tuollaisia miksi heidät yleistit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuskin sinulla on kovin kummallista tunne-elämää muutenkaan vaan pelkkä sairaalloinen läheisriippuvuus ja joskus se riittää ihmiselle, eli ei ole vaaraa että ikinä rakastuisit kehenkään muuhun ja jättäisit miehen koska läheisriippuvuus on vahvempi kuin rakkaus, onhan se häiriö. Joten en oikeastaan näe mitään syytä miksi et voisi mennä naimisiin, olethan jo vedättänyt miestä vuoden onnistuneesti, niin samalla tyylillä menee loppukin elämä, kunhan et kerro miehelle mitkä on oikeat motiivisi.
Mies tietää että tunteeni eivät ole yhtä vahvat. Sovimme kyllä muuten yhteen, harrastusten, arvojen ja luonteenpiirteiden kanssa. Läheisriippuvainen tai ei, niin en halua olla yksin eikä mies halua että olen surullinen. Olen sairastanut masennuksen mutta parantunut siitä ja tämä on ensimmäinen parisuhteeni. Rakkaudesta huolimatta pidän miehestä ja hän on hyvä minulle. En ole suhteessa rahan takia.
Vierailija kirjoitti:
Nainen ei jää yksin vaikkei menisikään naimisiin. Seuraa löytyy olipa miten ruma, tyhmä tai köyhä tahansa? Oikea yksinäisyys on miesten ongelma. Naiselle yksinäisyys vain nirsoutta.
Kyllä tuollaisia kuvatunkaltaisia miehiä on suhteissa, kunhan eivät ole nirsoja 😉 Jos instamisun haluaa, niin on turha nipottaa yksinjäämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Mene ihmeessä naimisiin jos lähes täydellinen kumppani on jo löytynyt.
Mitä sinä sitten odotat kumppaniltasi?
Disney-satua?
Disney-satu on kaukana siitä mitä odotan mieheltä ja avioliitolta. Odotan kumppanuutta, rakkautta, läheisyyttä, naurua, arjen ja juhlan jakamista, salaisuuksia, romantiikkaa, yhteiseloa ja ihan vaan iloa ja surua, jotka eletään yhdessä lävitse. Kumpikaan meistä ei ole unohtamassa omaa elämää, vaikka parisuhteessa olemme.
Vierailija kirjoitti:
Tykkään omasta rauhasta. Kuten nro 3 sanoi, seuraa löytyy jos niin haluaa. Ei sitä tarvitse kotiinsa majoittaa ja alkaa passaamaan.
Mistä löydät seuraa? Tarkoitatko yhden illan juttuja? En halua sellaisia enkä edes käy baareissa tai nauti alkoholia.
Vierailija kirjoitti:
Nainen ei jää yksin vaikkei menisikään naimisiin. Seuraa löytyy olipa miten ruma, tyhmä tai köyhä tahansa? Oikea yksinäisyys on miesten ongelma. Naiselle yksinäisyys vain nirsoutta.
Olen mies, onneksi en yksinäinen. - Mutta en silti ymmärrä, miksi yksinäisyys olisi ainoastaan ja yksinomaisesti meidän miesten (sukupuolellinen) ongelma. Voisitko selittää? Sanotaanko varmuuden vuoksi sen, mikä tekee tai saa aikaan meistä miehistä yksinäisiä, mutta naisista ei, vaan pidät sitä -naisten kokemaa yksinäisyyttä- heidän omana syynä, luonnehtimalla sitä nirsoudeksi.
Minusta se, ettei halua olla yksin, ei ole ollenkaan huonoimmasta päästä kriteerejä naimisiinmenolle, tiedän valtavasti huonompiakin syitä. Tärkeää tietenkin on, että kumppani on ajatuksistasi selvillä.
Mutta en ymmärrä, miksi ihastuminen ei riitä sinulle? Miksi ajattelet, että olet ihastunut, muttet rakastunut, mitä eroa ajattelet olevan?
Alue: Aihe vapaa
Jos ainoa syy naimisiinmenolle on se ettei halua olla yksin, en menisi naimisiin.