Mielipiteenne lukiouudistuksesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten muuten ensi syksynä aloittavat, menevätkö he sitten tämänhetkistä opetussuunnitelmaa koko lukion ajan?

Kyllä.

Hyvä, kiitos. Onpahan sitten käytettyjä kirjoja saatavilla.

Tämä ainakin tulee ongelmaksi ensimmäisillä ikäluokilla, jotka uutta opetussuunnitelmaa aloittavat. 2021 aloittavat eivät tule saamaan suunnilleen yhtään kirjaa käytettynä ja seuraavillakin on vaikeaa (koska osa myy kirjoja pois vasta kirjoitusten jälkeen). SIlloin kun edellisen kerran lukion ops muuttui, aloitti parin kaverin lapset lukiossa ja kaikki kirjat oli pakko ostaa uutena.

Niinhän se on. Oma lapsi aloitti 2016 ja pakko oli ostaa kaikki kirjat uusina. Onneksi oli tpinen lapsi perässä lukiolaisena.

Silloin saattaa olla kyllä oppivelvollisuus laajennettu ja kirjat maksuttomia (eli kierrätettyjä)

Miten niitä voi kierrättää ensimmäisille ikäluokille vai tulisiko heille sitten kuitenkin heti uudet?

Toivottavasti ei siis tehdä samalla tavalla kuin omalla lapsellani, joka oli ekaa ikäluokkaa, jolla on uusi peruskoulun opetussuunnitelma yläkoulussa: parhaimmillaan 8 vuotta vanha kirja oli käytössä silti (niin monta eri nimeä löytyi etukannesta). Vaikka siis kirja oli vanhan opetussuunnitelman mukainen.

Asiathan ei niin äkkiä muutu.

Mutta jostain kai ne ekat kirjat tulee. Tai tehdään itse!

Tai hankitaan nettilisenssejä.

Vaikkea sanoa mutta fakta on, että tästä säästetään, jos se nyt ylipäätään tulee.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan poikia syrjivä jos on nykyhallituksen aikaansaama.

Miten se syrjii nytkään poikia. Kotona keskustellaan mitä kursseja kannattaa ottaa ja mihin tähtäö ja omat resurssit. Kokeisiin luetaan ja tehtävät tehdään. Muuten kostautuu kun tulee yo kirjoitukset.

Vierailija kirjoitti:

Onko joku nähnyt miten yo kirjoitukset muuttuu?

Opetussuunnitelmauudistukset eivät vaikuta ylioppilaskokeisiin. Lähiaikoina on tehty vain joitakin hienosäätöjä, esimerkiksi uusintakertojen määrää koskeva rajoitus poistetaan, lisäksi tiettyjä erityisjärjestelyjä sekä suomi toisena kielenä -kokeen osallistumisoikeutta rajoitetaan.

Vierailija kirjoitti:

Onko joku nähnyt miten yo kirjoitukset muuttuu?

Opetussuunnitelmauudistukset eivät vaikuta ylioppilaskokeisiin. Lähiaikoina on tehty vain joitakin hienosäätöjä, esimerkiksi uusintakertojen määrää koskeva rajoitus poistetaan, lisäksi tiettyjä erityisjärjestelyjä sekä suomi toisena kielenä -kokeen osallistumisoikeutta rajoitetaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole köyhän lapsilla varaa mennä lukioon.

Yksi siellä on ja olen ajatellut, että samoilla kirjoilla menisivät loputkin kaksi.

Mihinkäs ne tiedot kirjoista katoaisivat tai niinpaljon muuttuisivat.

Harmittaa, sillä kaikki menestyneet koulussa hyvin.

Riippuu oppiaineesta. Esimerkiksi kieliaineissa luetaan lehti- ja muita mediatekstejä, eikä tietenkään voi luetuttaa vaikkapa viiden vuoden takaista uutista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan poikia syrjivä jos on nykyhallituksen aikaansaama.

Miten se syrjii nytkään poikia. Kotona keskustellaan mitä kursseja kannattaa ottaa ja mihin tähtäö ja omat resurssit. Kokeisiin luetaan ja tehtävät tehdään. Muuten kostautuu kun tulee yo kirjoitukset.

Tytöille annetaan parempia arvosanoja samasta tuloksesta heidän sukupuolensa perusteella. Tästä oli vasta tutkimusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole köyhän lapsilla varaa mennä lukioon.

Yksi siellä on ja olen ajatellut, että samoilla kirjoilla menisivät loputkin kaksi.

Mihinkäs ne tiedot kirjoista katoaisivat tai niinpaljon muuttuisivat.

Harmittaa, sillä kaikki menestyneet koulussa hyvin.

Riippuu oppiaineesta. Esimerkiksi kieliaineissa luetaan lehti- ja muita mediatekstejä, eikä tietenkään voi luetuttaa vaikkapa viiden vuoden takaista uutista.

Sen kielen perusasiat on silti edelleen ihan samat. Vai kuvitteletko esim sanajärjestyksen tai verbitaivutusten uusiutuvan parin vuoden välein?

Sanasto on helppo päivittää muista lähteistä. Ei se vaadi uusia oppikirjoja.

t. ruotsin ope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan poikia syrjivä jos on nykyhallituksen aikaansaama.

Miten se syrjii nytkään poikia. Kotona keskustellaan mitä kursseja kannattaa ottaa ja mihin tähtäö ja omat resurssit. Kokeisiin luetaan ja tehtävät tehdään. Muuten kostautuu kun tulee yo kirjoitukset.

Tytöille annetaan parempia arvosanoja samasta tuloksesta heidän sukupuolensa perusteella. Tästä oli vasta tutkimusta.

Peruskoulussa poika oli tyttöjä parempi mitä tulee keskiarvoon. Yo kirjoutukset kaikki samalla viivalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan poikia syrjivä jos on nykyhallituksen aikaansaama.

Miten se syrjii nytkään poikia. Kotona keskustellaan mitä kursseja kannattaa ottaa ja mihin tähtäö ja omat resurssit. Kokeisiin luetaan ja tehtävät tehdään. Muuten kostautuu kun tulee yo kirjoitukset.

Itseä on aina kiinnostanut näiden akateemisten perheiden opetussuunnitelmat.

Jakavatko äidinkielen opet äidillisinä vihjeinä tyttärilleen ainekirjoitusapua ja dippainssi-isät pojilleen korkeakoulun matematiikan opetusmonisteita? Sellaista pientä sparrausta jälkikasvun uraa ajatellen.

Eikö nämä kaikenmaailman ilmiöt voisi jättää sinne korkeakouluun? Peruskoulun ja lukionkin tarkoituksena on kuitenkin opettaa kaikesta hyvät vahvat perusteet niin, että tietoja voi syventää sitten alan mukaan korkeakoulussa. Pelkään, että näissä höpöuudisuksissa se perusta kärsii, koska kaikkeen ei ole aikaa ja jo nykyisellään lukion kursseilla ei ehditä käydä kaikkea huolellisesti läpi. Nämä uudistukset tuntuvat tähtäävän siihen, että juostenkusten mennään korkeakouluun, laadusta viis kunhan vain saadaan nopeasti koulut käytyä ja työelämään. Nuorilta vaaditaan koko ajan, että pitäisi vain yhä aikaisemmin tietää minne tähtää opiskelemaan, mutta samaan aikaan opintoja ja valintaperusteita hämmennetään niin, että jo yksikin välivuosi tiputtaa helposti kokonaan ulos systeemeistä.

Jotain hyvääkin uudistuksessa on, sillä opintojen ohjaaminen on ollut retuperällä ja se on erittäin tärkeää, jotta nuoret löytää oman alan eivätkä polta itseään loppuun jo ennen kuin pääsevät edes töihin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko joku nähnyt miten yo kirjoitukset muuttuu?

Opetussuunnitelmauudistukset eivät vaikuta ylioppilaskokeisiin. Lähiaikoina on tehty vain joitakin hienosäätöjä, esimerkiksi uusintakertojen määrää koskeva rajoitus poistetaan, lisäksi tiettyjä erityisjärjestelyjä sekä suomi toisena kielenä -kokeen osallistumisoikeutta rajoitetaan.

Kyllä jotain uudistuksia myös kirjoituksiin oli tulossa.

Mahtava idea kaikille valmennuskurssittajille. YO-todistuksella haetaan jatko-opintoihin ja huuhailemalla on hankala saada laudaturia, vaikka miten lasten jalkapallokerhon vetäminen lasketaan opintopisteiksi. Lisätään ilmiöoppimista, mutta yo-kirjoituksissa edessä ei olekaan ilmiö, vaan pitää osata kirjoittaa  ja analysoida aihetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan poikia syrjivä jos on nykyhallituksen aikaansaama.

Miten se syrjii nytkään poikia. Kotona keskustellaan mitä kursseja kannattaa ottaa ja mihin tähtäö ja omat resurssit. Kokeisiin luetaan ja tehtävät tehdään. Muuten kostautuu kun tulee yo kirjoitukset.

Itseä on aina kiinnostanut näiden akateemisten perheiden opetussuunnitelmat.

Jakavatko äidinkielen opet äidillisinä vihjeinä tyttärilleen ainekirjoitusapua ja dippainssi-isät pojilleen korkeakoulun matematiikan opetusmonisteita? Sellaista pientä sparrausta jälkikasvun uraa ajatellen.

Täällä on äidinkielenopettajaäiti, joka ei ole ikinä lukenut yhtään lapsensa koulutyönä kirjoittamaa tekstiä. Joskus hän on saattanut kysyä neuvoa yleisellä tasolla, vaikkapa jotain pilkkusääntöä, ja tällaisiin kysymyksiin vastaan siinä missä kuka tahansa vanhempi voi vastata oman tietämyksensä pohjalta lapsensa esittämiin kysymyksiin. Yksityistunteja ja sparrausta ylioppilaskokeeseen on kenen tahansa luvallista ottaa vastaan keneltä tahansa, joten en näe tässäkään mitään ongelmaa.

Tiedän kyllä, että on opettajia, joilla raja siitä, minkä verran on sopivaa auttaa, on hämärtynyt. Töistä näkee joskus, että tuotos taitaa olla pikemminkin vanhemman kuin lapsen kynästä. Näitä on todella kiusallista selvitellä töitä arvioivana opettajana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko joku nähnyt miten yo kirjoitukset muuttuu?

Opetussuunnitelmauudistukset eivät vaikuta ylioppilaskokeisiin. Lähiaikoina on tehty vain joitakin hienosäätöjä, esimerkiksi uusintakertojen määrää koskeva rajoitus poistetaan, lisäksi tiettyjä erityisjärjestelyjä sekä suomi toisena kielenä -kokeen osallistumisoikeutta rajoitetaan.

Kyllä jotain uudistuksia myös kirjoituksiin oli tulossa.

Tuossahan ne uudistukset juuri lueteltiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan poikia syrjivä jos on nykyhallituksen aikaansaama.

Miten se syrjii nytkään poikia. Kotona keskustellaan mitä kursseja kannattaa ottaa ja mihin tähtäö ja omat resurssit. Kokeisiin luetaan ja tehtävät tehdään. Muuten kostautuu kun tulee yo kirjoitukset.

Itseä on aina kiinnostanut näiden akateemisten perheiden opetussuunnitelmat.

Jakavatko äidinkielen opet äidillisinä vihjeinä tyttärilleen ainekirjoitusapua ja dippainssi-isät pojilleen korkeakoulun matematiikan opetusmonisteita? Sellaista pientä sparrausta jälkikasvun uraa ajatellen.

Tietenkin. Muuhan olisi hölmöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole köyhän lapsilla varaa mennä lukioon.

Yksi siellä on ja olen ajatellut, että samoilla kirjoilla menisivät loputkin kaksi.

Mihinkäs ne tiedot kirjoista katoaisivat tai niinpaljon muuttuisivat.

Harmittaa, sillä kaikki menestyneet koulussa hyvin.

Riippuu oppiaineesta. Esimerkiksi kieliaineissa luetaan lehti- ja muita mediatekstejä, eikä tietenkään voi luetuttaa vaikkapa viiden vuoden takaista uutista.

Sen kielen perusasiat on silti edelleen ihan samat. Vai kuvitteletko esim sanajärjestyksen tai verbitaivutusten uusiutuvan parin vuoden välein?

Sanasto on helppo päivittää muista lähteistä. Ei se vaadi uusia oppikirjoja.

t. ruotsin ope

En kuvittele. Sen sijaan kuvittelin, että kielten opiskelu painottuisi nykyään kielioppisääntöjen tankkauksen sijaan vuorovaikutukseen ja kielen käyttöön autenttisissa tilanteissa.

Terv. äikänope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole köyhän lapsilla varaa mennä lukioon.

Yksi siellä on ja olen ajatellut, että samoilla kirjoilla menisivät loputkin kaksi.

Mihinkäs ne tiedot kirjoista katoaisivat tai niinpaljon muuttuisivat.

Harmittaa, sillä kaikki menestyneet koulussa hyvin.

Riippuu oppiaineesta. Esimerkiksi kieliaineissa luetaan lehti- ja muita mediatekstejä, eikä tietenkään voi luetuttaa vaikkapa viiden vuoden takaista uutista.

Sen kielen perusasiat on silti edelleen ihan samat. Vai kuvitteletko esim sanajärjestyksen tai verbitaivutusten uusiutuvan parin vuoden välein?

Sanasto on helppo päivittää muista lähteistä. Ei se vaadi uusia oppikirjoja.

t. ruotsin ope

En kuvittele. Sen sijaan kuvittelin, että kielten opiskelu painottuisi nykyään kielioppisääntöjen tankkauksen sijaan vuorovaikutukseen ja kielen käyttöön autenttisissa tilanteissa.

Terv. äikänope

Kielten opetuksessa on ollut ns kommunikatiivisuus käytössä jo 1980-luvulta lähtien, mutta silti oppilaiden pitää oppia kielioppi, jotta voivat kommunikoida. Esim ruotsissa et kykene sanomaan edes jag älskar dig ilman että osaat oleellisia kielioppisääntöjä: sanajärjestys, verbin taivutus, objektimuoto.

Ja ne säännöt ei ole muuttuneet moneen vuosisataan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko joku nähnyt miten yo kirjoitukset muuttuu?

Opetussuunnitelmauudistukset eivät vaikuta ylioppilaskokeisiin. Lähiaikoina on tehty vain joitakin hienosäätöjä, esimerkiksi uusintakertojen määrää koskeva rajoitus poistetaan, lisäksi tiettyjä erityisjärjestelyjä sekä suomi toisena kielenä -kokeen osallistumisoikeutta rajoitetaan.

Kyllä jotain uudistuksia myös kirjoituksiin oli tulossa.

Tuossahan ne uudistukset juuri lueteltiin.

Aika isoja muutoksia tulee jo ensi syksynä lukion aloittaville.

Okm sivuilta:

Tutkinnon rakenne muuttuu siten, että kokelaan on suoritettava viisi koetta, joihin sisältyy äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe sekä kokelaan valinnan mukaan vähintään kolme koetta ryhmästä, johon kuuluvat matematiikan, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen ja reaaliaineen koe. Kokelas päättää itse, minkä viidennen kokeen suorittaa, esimerkiksi toisen reaaliaineen kokeen tai vieraan kielen. Tutkinnosta muodostetaan näin tasapainoisempi kokonaisuus, jolla mitataan nykyistä paremmin lukion opintojen omaksumista. Ylioppilaskokeisiin laaditaan jatkossa myös oppiainerajat ylittäviä tehtäviä.

Kokelaiden asema paranee, kun kokelaat eivät enää sitovasti valitse kokeita pakollisiksi tai ylimääräisiksi.  Lisäksi osaamisen tunnistamista ja tunnustamista vahvistetaan. Jos tutkinto tulee hylätyksi, hylättyyn tutkintoon sisältyneet hyväksytyt kokeet voidaan sisällyttää aloitettavaan uuteen tutkintoon kolmen vuoden ajan aiemmin suoritetun kokeen hyväksymisen ajankohdasta.

Ylioppilastutkinnon suorittaminen tulee lakimuutoksen myötä mahdolliseksi englanninkielellä. Englanninkielisen ylioppilastutkinnon voi suorittaa opiskelija, joka suorittaa lukiokoulutuksen oppimäärän tai ammatillisen tutkinnon pääosin englannin kielellä. Englanninkielisessä tutkinnossa suoritetaan samat kokeet kuin suomen- tai ruotsinkielisessä tutkinnossa. Uudistuksessa on turvattu kansalliskielten asema tutkinnon pakollisena osana niin, että myös englanninkieliseen tutkintoon sisältyy suomen tai ruotsin koe. 

Ylioppilastutkintolain on tarkoitus tulla voimaan yhdessä lukiolain kanssa 1.8.2019.

Uuden lain mukaiset muutokset koskevat kokelaita, jotka aloittavat tutkinnon suorittamisen kevään 2022 tutkintokerralla tai sen jälkeen. Käytännössä tämä tarkoittaa opiskelunsa syksyllä 2020 aloittavia lukiolaisia. Tutkinnon suorittamisen jo aloittaneet tai viimeistään syksyllä 2021 aloittavat kokelaat suorittavat tutkinnon nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole köyhän lapsilla varaa mennä lukioon.

Yksi siellä on ja olen ajatellut, että samoilla kirjoilla menisivät loputkin kaksi.

Mihinkäs ne tiedot kirjoista katoaisivat tai niinpaljon muuttuisivat.

Harmittaa, sillä kaikki menestyneet koulussa hyvin.

Riippuu oppiaineesta. Esimerkiksi kieliaineissa luetaan lehti- ja muita mediatekstejä, eikä tietenkään voi luetuttaa vaikkapa viiden vuoden takaista uutista.

Sen kielen perusasiat on silti edelleen ihan samat. Vai kuvitteletko esim sanajärjestyksen tai verbitaivutusten uusiutuvan parin vuoden välein?

Sanasto on helppo päivittää muista lähteistä. Ei se vaadi uusia oppikirjoja.

t. ruotsin ope

En kuvittele. Sen sijaan kuvittelin, että kielten opiskelu painottuisi nykyään kielioppisääntöjen tankkauksen sijaan vuorovaikutukseen ja kielen käyttöön autenttisissa tilanteissa.

Terv. äikänope

Kielten opetuksessa on ollut ns kommunikatiivisuus käytössä jo 1980-luvulta lähtien, mutta silti oppilaiden pitää oppia kielioppi, jotta voivat kommunikoida. Esim ruotsissa et kykene sanomaan edes jag älskar dig ilman että osaat oleellisia kielioppisääntöjä: sanajärjestys, verbin taivutus, objektimuoto.

Ja ne säännöt ei ole muuttuneet moneen vuosisataan.

Kyllä, ymmärrän tämän. Asiaa ei tarvitse selittää toiselle opettajalle. Koska kielioppisäännöt eivät juuri muutu, olemme omassa oppiaineessani äidinkielessä päätyneet siihen, että emme ostata opiskelijoilla kielioppi- tai kielenhuollon kirjoja. Nämä tiedot on saatavilla helposti ja ilmaiseksi netistä. Tehtäviä, joissa käytetään aiemmin mainittuja ajantasaisia ja autenttisia tekstejä, on kuitenkin pakko säännöllisesti päivittää. Se, että opettaja tekisi koko ajan uusia materiaaleja itse, ei myöskään tule kyseeseen, sillä laillisesti saatavilla olevaa opetuskäyttöön sopivaa materiaalia on vähän eikä aika riitä mitenkään kaikkien materiaalien valmistamiseen itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole köyhän lapsilla varaa mennä lukioon.

Yksi siellä on ja olen ajatellut, että samoilla kirjoilla menisivät loputkin kaksi.

Mihinkäs ne tiedot kirjoista katoaisivat tai niinpaljon muuttuisivat.

Harmittaa, sillä kaikki menestyneet koulussa hyvin.

Riippuu oppiaineesta. Esimerkiksi kieliaineissa luetaan lehti- ja muita mediatekstejä, eikä tietenkään voi luetuttaa vaikkapa viiden vuoden takaista uutista.

Sen kielen perusasiat on silti edelleen ihan samat. Vai kuvitteletko esim sanajärjestyksen tai verbitaivutusten uusiutuvan parin vuoden välein?

Sanasto on helppo päivittää muista lähteistä. Ei se vaadi uusia oppikirjoja.

t. ruotsin ope

En kuvittele. Sen sijaan kuvittelin, että kielten opiskelu painottuisi nykyään kielioppisääntöjen tankkauksen sijaan vuorovaikutukseen ja kielen käyttöön autenttisissa tilanteissa.

Terv. äikänope

Kielten opetuksessa on ollut ns kommunikatiivisuus käytössä jo 1980-luvulta lähtien, mutta silti oppilaiden pitää oppia kielioppi, jotta voivat kommunikoida. Esim ruotsissa et kykene sanomaan edes jag älskar dig ilman että osaat oleellisia kielioppisääntöjä: sanajärjestys, verbin taivutus, objektimuoto.

Ja ne säännöt ei ole muuttuneet moneen vuosisataan.

Kyllä, ymmärrän tämän. Asiaa ei tarvitse selittää toiselle opettajalle. Koska kielioppisäännöt eivät juuri muutu, olemme omassa oppiaineessani äidinkielessä päätyneet siihen, että emme ostata opiskelijoilla kielioppi- tai kielenhuollon kirjoja. Nämä tiedot on saatavilla helposti ja ilmaiseksi netistä. Tehtäviä, joissa käytetään aiemmin mainittuja ajantasaisia ja autenttisia tekstejä, on kuitenkin pakko säännöllisesti päivittää. Se, että opettaja tekisi koko ajan uusia materiaaleja itse, ei myöskään tule kyseeseen, sillä laillisesti saatavilla olevaa opetuskäyttöön sopivaa materiaalia on vähän eikä aika riitä mitenkään kaikkien materiaalien valmistamiseen itse.

No kielissä yksinkertaisin ratkaisu olisi se että käytetään niitä vanhoja oppikirjoja perusasioihin. Ja se ajankohtaisuus tuodaan muulla materiaalilla.

Ja äikässähän muuten nimenomaan ostatetaan lukiossa Jukolat, ja aina molemmat. Ja ne Vasta on kalliita.