Lue keskustelun säännöt.
Naiset ja miehet ohoi, onko tämä normaalia parisuhteessa?
Ihmeissään
04.11.2019 |
Aluksi voisin kertoa etten ole eläessäni ollut terveessä parisuhteessa ja en oikeasti tiedä mikä on normaalia ja mikä ei.
Nyt olen sitten löytänyt miehen joka vaikuttaa olevan kutakuinkin normaali ja ollaan oltu yhdessä pari vuotta. Yhtä asiaa en kuitenkaan ymmärrä yhtään, sillä ajoittain hän on todella lämmin ja läsnä ja yhtäkkiä hän saattaa vetäytyä viikoiksikin omiin oloihinsa. Päivät ja illat menee omissa harrastuksissa ja kun tulee kotiin niin istuu omissa maailmoissa tuijottamassa padia, ilman minkään sortin kiinnostusta läheistyyteen tai muuhunkaan kanssakäymiseen. Voi myös olla kärttyinen ja hermostunut. Sitten jos mainitsen tästä niin hän ottaa sen huonosti vastaan, eikä ymmärrä että siinä olisi mitään ongelmaa.
Ymmärrän toki että ihmisillä on erilaisia jaksoja elämässä, eikä aina jaksa olla innostunut kumppanistaan, etenkin jos on huolia. Hän on vielä sitä sorttia joka ei puhu huolistaan.
Eli kysymys kuuluu, onko tämä normaalia ja ok? Onko minun epävarmuus ja traumat vain ainoa asia joka nostaa päätään kun mies ottaa etäisyyttä vai pitäisikö hälytyskellojen soida?
Kommentit (13)
Kukin päättää mikä on itselle normaalia. Noin yleisesti ottaen toisen säännöllinen vetäytyminen ja kärttyily viikkojen ajan ei kuitenkaan varmaan ole suurimmalle osalle normaalia ja hyväksyttävää käytöstä parisuhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä ihan normaalia. Elää ns.tavallista arkea ja luottaa parisuhteensa turvallisuuteen. En sano että se välttämättä on kivasti tehty jos toinen jää tuossa hieman paitsioon mutta elämä ei ole täydellistä. Toiset ihmiset tarvitsevat välillä oman päänsisäistä aikaa kerätäkseen itseään ja varmasti tämä pimeä vuodenaika vaikuttaa siihen.
En osaa vastata, kysyin just ite omaa parisuhdetta koskevan kysymyksen onko normaalia ja kukaan ei vastannut siihen 😄😄😅
Mutta sanoisin että kai tuo padilla olo on normaalia? Itsekin viihdyn omissa oloissa ja mun kumppani ei loukkaannu jos olen vaan netissä makuuhuoneessa ja hän tekee samaa esim olkkarissa. Pari kertaa aiheesta puhuttu ja on ok molemmille ja minäkin saan sit olla omissa oloissa, tosin puoliso on se joka meillä enemmän sitä puhelimeensa sulkeutumista harrastaa.
Mun puoliso myös ei jaksa jutella sillon vältämättä kun haluaa omaa aikaa. Mutta hän on sanonut että kaikki on hyvin ja ei vaan jaksa tehdä mitään ja haluaa hetken omaa rauhaa kun on niin paljon päivän aikana vastannut muiden tarpeisiin.
Mutta mä en olekaan varma onko oma kumppanini kontrolloiva vai ei.. en tiedä.
Minulle valitettavasti erittäin normaalia ajoittanin, en silti ole ketään siinä hylkäämässä, vaikka tarvitsenkin enemmän aikaa itsekseni.
Normaalissa parisuhteessa saat ihan itse päättää mitä mieltä olet. Jos miehen käytös häiritsee sinua, saat sanoa siitä hänelle. Parisuhteeseen kuuluu keskustelu asioista, jotka vaivaavat mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, minulle ei olisi ongelma jos hän puhuisi asioista ja kertoisi että nyt olisi tämmöinen tarve ja kaikki on ok. Nousee niin ahdistava olo siitä kun toinen kärttyää ja välttelee minua eikä puhu. Tai siis siltä se tuntuu, että hän välttelee minua, koska kavereiden seura ei ahdista kuitenkaan.
Parempi varmaan odottaa että tämä vetäytymis jakso on ohitse ja sitten selittää miltä se minusta tuntuu. Joskus tekisi mieli antaa takaisin samalla mitalla, mutta ei varmaan kannata alkaa lapsellisiin kosto operaatioihin.
Vierailija kirjoitti:
Normaalissa parisuhteessa saat ihan itse päättää mitä mieltä olet. Jos miehen käytös häiritsee sinua, saat sanoa siitä hänelle. Parisuhteeseen kuuluu keskustelu asioista, jotka vaivaavat mieltä.
Tämäkin on totta, mutta esim itselläni on yleinen ahdistuneisuushäiriö joten juttelua ja kyselyä on pakko osata itse suitsia, koska herkästi alkaa nähdä mörköjä joka paikassa jos sille päälle sattuu. Sen takia itsekin kyselen av:ltä mikä on normaalia. -ei ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se mikä on erikoista, että aiemmin olen ollut todella epäterveessä suhteessa, mutta koskaan ei ollut mitään tämän tapaistakaan ongelmaa. Muita ongelmia kyllä riitti sitten, eikä ole yhtään ikävä siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaalissa parisuhteessa saat ihan itse päättää mitä mieltä olet. Jos miehen käytös häiritsee sinua, saat sanoa siitä hänelle. Parisuhteeseen kuuluu keskustelu asioista, jotka vaivaavat mieltä.
Tämäkin on totta, mutta esim itselläni on yleinen ahdistuneisuushäiriö joten juttelua ja kyselyä on pakko osata itse suitsia, koska herkästi alkaa nähdä mörköjä joka paikassa jos sille päälle sattuu. Sen takia itsekin kyselen av:ltä mikä on normaalia. -ei ap
Joo, sama homma, kun en tiedä mikä on normaalia ja olen jo yrittänyt keskustella tästä pariin otteeseen enkä pääse eteenpäin asiassa ollenkaan. Minulle on todella hankala puhua ja sitten kun mieli tekee temppuja ja kaikki kääntyy nurin päin ja vaikuttaa vaaralliselta niin pimenee järjenjuoksu ja silloin on parempi kysyä muualta kun mieheltä. Eikä mun mies ole mitään puhuvaa sorttia niin tilanne on hankala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla sama! Olen todella ahdistunut tilanteesta. Nukun huonosti,olen alakuloinen ja itkuherkkä. Ei ole voimia eikä työkaluja tällaisen asian läpikäymiseen kun muutenkin hieman masis, joten harkitsen vakavasti eroa.
Sanoisin, että mieheltäsi puuttuu normaalit käytöstavat ja halu ja kyky ottaa muut huomioon, tai ainakaan niitä, joita ei arvosta tai joista hän ei ole riippuvainen. Kavereitaan hän kaiketi kohtelee asiallisesti, koska niitä on.
Vaikka kuinka haluaa ja tarvitsee omaa aikaa, ei se ole hyväksyttävää kohdella puolisoa huonosti, vaikka kärttyisästi tai olla kuin toista ei edes olisi samassa kodissa. Työalaisiakaan ei ole oikein kohdella noin, puolisosta puhumattakaan.
Asun itse yksin ja tarvitsen paljon omaa aikaa, joten joudun kannustamaan itseäni, jotta pitäisin yhteyttä vanhempiini (se on kuitenkin mukavaa, kunhan saan aikaiseksi), samoin tajuan, että kohta ei ole enää ystäviä ja kavereita, ellei heille anna aikaa. Miehesi tuntuu rentoutuvan kavereittensa kansssa, joten sanoisin, että hänen pitäisi ihan oikeasti miettiä, miksi asuu sinun kanssasi ja onko nykytilanteenne mitenkään kohtuullinen sinun kannaltasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla sama! Olen todella ahdistunut tilanteesta. Nukun huonosti,olen alakuloinen ja itkuherkkä. Ei ole voimia eikä työkaluja tällaisen asian läpikäymiseen kun muutenkin hieman masis, joten harkitsen vakavasti eroa.
Ennen kun päätät mitään niin kannattaa varmaan kuitenkin miettiä tarkasti että miksi miehesi käytös vaikuttaa sinuun noin voimakkaasti. Voisiko kyseessä olla myös sinun sisäinen epävarmuus ja pelko yksin jäämisestä? Ehkä auttaisi jos keskittyisit omiin asioihin enemmän?
Satunnainen ja lyhytaikainen kärttyisyys ja vetäytyminen on normaalia jos elämässä on huolia tai stressiä mutta viikkoja kestävä vetäytyminen ilman että pystyy asiasta puhumaan on kyllä huolestuttavaa.