Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa kaikki vanhemmuuden nurjat puolet, ja ovatko nämä tällaiset totta?
03.11.2019 |
Ihan aluksi: perustakaa oma ketju syyllistämiselle ja moralisoinnille, koska tämän tein pelkästään siksi, että minua kiinnostaa ihmismielen kiemurat mitä tulee vanhemmuuteen ja siksi, että haluan tietää vanhemmuuden mahdolliset nurjat puolet, sillä itselläni ei ole aiheesta mitään kokemusta.
"Nurjat puolet" voivat olla mitä tahansa oman kokemuksen mukaan, kaikki kokemukset ovat tervetulleita. Eniten minua kiinnostaa esim unenpuutteen vaikutus mieleen varsinkin silloin, kun siitä huolimatta on lapsi hoidettavana. Tällä palstalla vaikka on usein nähty kommentteja, joissa ikään kuin tunnetaan myötätuntoa sellaisia äitejä kohtaan, jotka ovat jostain syystä surmanneet lapsensa, ja palstalla on epäilty teon johtuneen äidin väsymyksestä. Voiko "pelkkä" väsymys oikeasti aikaansaada tuollaisia ajatuksia ja tekoja - ja onko tuollaiset ajatukset yleisiäkin väsyneiden äitien keskuudessa? Ja eikö sitten jo pelkistä ajatuksista tule kauheat syyllisyyden tunteet ainakin sellaisille vanhemmille, jotka ovat persoonaltaan ns terveitä?
Jos ette halua kertoa omia kokemuksianne ja ajatuksianne, mistähän löytäisi tietoa tällaisista aiheista? Onko miehillä kenties vähemmän vaikeuksia sopeutua vanhemmuuteen kuin naisilla, kun miesten ei tarvitse olla raskaana ja heiltä ei usein vaadita samankaltaista vanhemmuutta kuin naisilta?
Kommentit (8)
Ainoa, minkä koin nurjemmaksi puoleksi, oli ajoittainen rahapula, kun menot oli murrosiässä ja toisen asteen koulutuksen aikana aika isot. Muuta en kyllä osaa sanoa, että jotain nurjia puolia olisi lapsien saannissa ollut.
Neljän äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vasta oli Areenassa Theroux ja järkkyneet äidit-dokumentti. Suosittelen katsomaan jos aihe kerta kiinnostaa, paljon tietoa juuri kokemusten kertomisen muodossa.
Hys! Näistä ei saa puhua täällä rehellisesti. Kohta hurmosmammalauma hyökkää kertomaan ettei nurjia puolia olekaan ja kaikki on pinkkiä hattaraa 24/7.
Univelka on alussa rintaruokkivalla äidillä kohtalaisen infernaalinen. Vauva tilaa maitoa heräten syömään jopa 1-2 tunnin välein ilman vuorokausirytmiä. Yhtäjaksoisen unenpuute ei korjaannu, vaikka saisi pitkin päivää yhteensä 8h nukutuksi. Tuo vaihe on kumminkin lyhyt pisimmilläänkin.
Raskauden aikaisia tai jälkeisiä mielenterveyshäiriöitä voi tulla kenelle tahansa, sillä raskaus on sen verran suuri koettelemus naisen keholle ja mielelle. Itse olen tähän mennessä kärsinyt vain Baby bluesista, vauva nyt 1,5v :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helposti ahdistuvalle ihmiselle en suosittele lastenhankintaa, koska lapsen saamisen jälkeen hänestä huolehtii ja stressaa jopa unissaankin.
Itselleni pahinta on ollut vapauden menetys. En enää koskaan saa huolehtia vain itsestäni ja elää vain itselleni. Se oli vapauttavaa mitä en valitettavasti tarpeeksi ajoissa ymmärtänyt. Sain lapset parikymppisenä, ja jälkiviisaana en ikinä tekisi lapsia niin nuorena, sillä vanhempana ja viisaampana saatat olla eri ihminen, joka ei lapsia enää haluaisikaan, vaikka tietenkin ne omat ovat rakkaita.
Muakin kiinnostaa. Ei ole omakohtaista kokemusta sillä olen lapseton alle 30v.