Jo varhain tarhaikäisistä lapsista näkee kuka ei tule pärjäämään elämässä, ei muodosta ystävyyssuhteita ja jää yksin

aha

Näin ikävä kyllä on. Sosiaaliset taidot on puutteellisia.

Vierailija kirjoitti:

Näin ikävä kyllä on. Sosiaaliset taidot on puutteellisia.

Väitätkö siis, ettei niitä voi harjoitella ja oppia? Aika paksua...

Ja mitäs varhaiskasvattajat tekevät? Hehän ovat avainasemassa.

Ei ei. Kyllä se koti ja perhe on avainasemassa, me tuemme.

Minä toteutan työkseni vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ja asiakkaani ovat pääasiassa päiväkoti-ikäisiä. Jatkuvasti todistan sitä että aluksi esim 4-vuotiaana syrjään jäänyt lapsi on jo eskarissa saanut kaverisuhteita ja hyvät leikkitaidot.

Oikein ajoitettu kuntoutus auttaa vaikeissakin haasteissa. Miksei varhaiskasvattajien tuki toimisi samoin vähän lievemmissä vuorovaikutushaasteissa.

Mun lapsella oli tarhaiässä kaikki asiat hyvin. Oli iloinen, sosiaalinen ja paljon kavereita. Nyt nuorena aikuisena kaikki asiat sekaisin. Harhailee elämässään, eikä opiskelu ja työelämä ota luonnistuakseen. Ei myöskään parisuhdetta. Koulu alkoi mennä alamäkeä yläasteella.

Vierailija kirjoitti:

Ja mitäs varhaiskasvattajat tekevät? Hehän ovat avainasemassa.

Alistavat ja lynttäävät, sekä kertovat lapselle ettei tämä pärjää. Eivätkä ainakaan yritä sopeuttaa ryhmään ja leikkeihin muiden kanssa. Vanhemmille kertovat jokaikinen päivä, miten lapsi ei sopeudu ryhmään mm. puheen viivästyminen takia, kun ei tule ymmärretyksi.

Näin meillä eräässä Oulun päiväkodissa. Onkin tällä hetkellä entinen päiväkoti. Ihmettelivät vielä, että miksi vaihdatte päiväkotia ja tekivät lasun perään, kun sopimus loppui.

Vierailija kirjoitti:

Ei ei. Kyllä se koti ja perhe on avainasemassa, me tuemme.

Näin se on. Jos perheessä ei tehdä mitään lapsen eduksi, niin ei päiväkoti yksistään auta. Kun lapsi siirtyy kouluun, häneltä puuttuu aikuisten tuki sitten täysin.

Mulla on kyllä ihan omasta elämästä useampikin kokemus vilkkaasta, suositusta lapsesta, siitä luokan pellestä, joka jossain vaiheessa tippuu täysin kelkasta. Osalla alkoholi tai huumeet, osa ajautuu jengeihin ja rikoksiin. Sen sijaan niistä hiljaisista, vähemmän suosituista, lapsista on tullut elämässään pitkälle opiskelleita menestyjiä.

Meidän lapsella on dysfasia ilman liitännäisoireita. Lto keksi siihen päälle: aistiyliherkkyys (ei toimintaterapeutin mukaan), kömpelö (ei toimintaterapeutin mielestä), älyllisesti vajaa (psykologin mukaan normaaliälyinen), neurologiset häiriöt (ei lastenneurologin mielestä). Kaikkiin näihin hän väitti vastaan, koska toimintaterapeutti, psykologi ja lekuri näkivät lapsen vain vähän aikaa toisin kuin hän.

Siltä pohjalta suhtautuisin lto:n ja muiden kasvatustieteilijöiden juttuihin.

Jännää.

Mä sain ekat kaverit yli 18-vuotiaana, ja silti olen naimisissa 🤔🤔🤔🤔🤔🤔🤔🤔🤔🤔🤔🤔

Kiusattiin koko lapsuus, siinä ei paljoo sosialisoitu, vetäydyin ja sitten kun korkeekoulut alkoi niin löysin vihdoin kaverit.

Tiesitkö monet autismin kirjon ihmiset vetäytyy normaaalien ihmisten joukoista ja silti menestyy elämässä? Ehkä jopa paremmin kuin muut.

Ei pidä lapsena jo heittää miekkaa kaivoon jos lapsesi ei saa kamuja. Ei se aina hänen syy ole.

Vierailija kirjoitti:

Meidän lapsella on dysfasia ilman liitännäisoireita. Lto keksi siihen päälle: aistiyliherkkyys (ei toimintaterapeutin mukaan), kömpelö (ei toimintaterapeutin mielestä), älyllisesti vajaa (psykologin mukaan normaaliälyinen), neurologiset häiriöt (ei lastenneurologin mielestä). Kaikkiin näihin hän väitti vastaan, koska toimintaterapeutti, psykologi ja lekuri näkivät lapsen vain vähän aikaa toisin kuin hän.

Siltä pohjalta suhtautuisin lto:n ja muiden kasvatustieteilijöiden juttuihin.

Mikä on lto?

Vierailija kirjoitti:

Ei ei. Kyllä se koti ja perhe on avainasemassa, me tuemme.

Niin, ihanteellisessa, normaalissa perheessä. Mutta jos lapsi ei saa kotoa juurikaan mitään vanhemmiltaan, on varhaiskasvatus juurikin avainasemassa.

Vierailija kirjoitti:

Ja mitäs varhaiskasvattajat tekevät? Hehän ovat avainasemassa.

Hyvin tyypillistä tämän päivän vanhemmilta sysätä vastuu kasvatuksesta ja opettamisesta päiväkotien ja koulujen vastuulle.

Ensisijaisesti vanhemmat ovat avainasemassa, päiväkodit ja koulut sitten tukevat tätä omalta taholtaan.

Vierailija kirjoitti:

Meidän lapsella on dysfasia ilman liitännäisoireita. Lto keksi siihen päälle: aistiyliherkkyys (ei toimintaterapeutin mukaan), kömpelö (ei toimintaterapeutin mielestä), älyllisesti vajaa (psykologin mukaan normaaliälyinen), neurologiset häiriöt (ei lastenneurologin mielestä). Kaikkiin näihin hän väitti vastaan, koska toimintaterapeutti, psykologi ja lekuri näkivät lapsen vain vähän aikaa toisin kuin hän.

Siltä pohjalta suhtautuisin lto:n ja muiden kasvatustieteilijöiden juttuihin.

Syystä tai toisesta päädyitte lto:n silmätikuksi. Tällaisissa tapauksissa auttaa päiväkodin vaihto.

Itsellä kokemusta myös lto:sta joka pisti puolet ryhmän lapsista kelton tarkkailuun. Kaikkien lasten luonne ei vaan miellyttänyt häntä.

Toivottavasti ap et ole töissä lasten parissa. Eihän mikään täti pysty seuraamaan niiden päiväkodissa hetken nähtyjen lasten elämää aikuisuuteen asti. Iän kartuessa moni asia kehityy hyvään suuntaan tai sitten voi tulla takapakkia.

Tuollainen pienten lasten mustamaalaus on lähinnä vastenmielistä ja todella ammattitaidotonta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän lapsella on dysfasia ilman liitännäisoireita. Lto keksi siihen päälle: aistiyliherkkyys (ei toimintaterapeutin mukaan), kömpelö (ei toimintaterapeutin mielestä), älyllisesti vajaa (psykologin mukaan normaaliälyinen), neurologiset häiriöt (ei lastenneurologin mielestä). Kaikkiin näihin hän väitti vastaan, koska toimintaterapeutti, psykologi ja lekuri näkivät lapsen vain vähän aikaa toisin kuin hän.

Siltä pohjalta suhtautuisin lto:n ja muiden kasvatustieteilijöiden juttuihin.

Mikä on lto?

Tarkoittasko lastentarhanopea, ehkä? Vieras mullekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ei. Kyllä se koti ja perhe on avainasemassa, me tuemme.

Niin, ihanteellisessa, normaalissa perheessä. Mutta jos lapsi ei saa kotoa juurikaan mitään vanhemmiltaan, on varhaiskasvatus juurikin avainasemassa.

Edelleen perhe ja koti ovat avainasemassa, ja jos eivät pysty sitä olemaan, tulee varhaiskasvatuksen ja lasun rooli kasvamaan.

Hyviä uutisia sulle ap: ihminen voi menestyä elämässää vaikka olisi introvertti eikä lainkaan sosiaalinen.