Aatella, että S. jääkiekkoilijan suurin vastoinkäyminen elämässä ja trauma on 80v äidin kuolema.
Sinänsähän se ei ole outoa, että lähemmäs sata vuotias ihminen kuolee. Ja ei pitäis tulla yllätyksenä. Kukaan ei elä ikuisesti.
Ja toki oman äidin kuolema, jos on ollut hyvin läheinen, voi olla surullista. Mutta aikuinen mies kyllä ymmärtää, että äiti ei elä loputtomasti. Ja jollakin tavalla on hämmentävää, että ihminen voi elää viisikymppiseksi saakka ilman muita vastoinkäymisiä tai surua
Kommentit (27)
Onko outoa että äiti on noin rakas. Ei minusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se oman äidin hautaaminen kirpaisee ketä vaan, koska siinä konkreettisesti tuntee oman kuolevaisuutensa.
Ei suurin syy ole se että tuntee oman kuolevaisuutensa, vaan rakkaan ihmisen menetys yleensä on traumaattinen tapahtuma.
Huoh. Et ymmärtänyt mun tarkoitusta. Ei tässä puhuta siitä että kuka vaan kuolee vaan nimenomaan äiti.
Millä oikeudella sinä vähättelet toisen ihmisen surua?
S yrittää pysyä lööpeissä keinolla millä tahansa, nyt äitinsä kuolemalla. Tyhmä kun on, kuten jääkiekkoilijat yleensäkin ovat yksinkertiaista porukkaa.
No, pitää muistaa, että yhteiskunta tasoittaa kiekkoilijan tietä minkä pystyy, sallimalla kiekkoilijalle erityisvapauksia esim. koulussa tai armeijassa.
Mutta kuolemalle ei hallituskaan pysty mitään tekemään.
Melkoista sontaa taas tämäkin avaus, kertoo lähinnä aloittajan alkeellista omista empatiakyvyistä.