Lue keskustelun säännöt.
Yleissivistys lukiosta?
03.06.2006 |
En tiedä olenko yksin mielipiteeni kanssa, mutta minusta yleissivistys tulee ala- ja yläasteelta. Lukiossa monet pakolliset kurssit (eivät kaikki, myönnän) ovat lähinnä muistin virkistämistä jne.
Ne tuttavapiirini ihmiset, jotka eivät ole oppineet peruskoulussa niitä perusasioita, omavaat ns. huonot yleistiedot. Ja välttämättä tätä oppiminen ei paljastu arvosanoista.
Tähän yleissivistykseen kuuluu tärkeänä osana myös oma aktiivisuus, esim. kirjojen lukeminen jne.
Olenko yksin mielipiteineni?
Kommentit (8)
Mutta myöntänet, että tämä on mahdollista myös ilman lukiota?
Kuten jo sanoin, kaikki lukion kurssit eivät tietenkään ole kertausta, mutta monet PAKOLLISET kurssit ovat.
Ne tiedot, jotka yleensä katsotaan kuuluvan yleissivistykseen tulevat kuitenkin mielestäni peruskoulusta. Tarkoitan siis perustaitoja maantiedossa jne.
En tarkoita, että lukiolla ei olisi mitään virkaa, tietysti on, mutta mielestäni yleissivistys tulee sieltä peruskoulusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkoitan siis, että eikös lukiota sanota yleissivistäväksi siitä syystä, ettei sen käynyt saa vielä mitään erityistaitoja tai ammattia.
En voi kyllä mitenkään olla samaa mieltä asiasta kanssasi. Peruskoulu on pelkkää ulkoa opettelua (ainakin minulle) ja kokeet keskittyy sellaisiin kysymyksiin kuin " minä vuonna tapahtui xxx" . Henkilökohtaisesti en kyllä voi ymmärtää, että mitä yleissivistystä se on, että oppii ulkoa pari numeroa, joita vuoden päästä ei enää muista?
Lukiossa keskitytään suurempiin kokonaisuuksiin. Ei enää riitä, että osaa jotain ulkoa vaan pitää osata myös YMMÄRTÄÄ se asia ja sen jälkeen vielä kirjoittaa se ylös ymmärrettävään muotoon. (essee-vastauksen tekeminen ei olekaan kaikille niin helppoa kuin kuvittelisi..) Minulle lukio tuntui helpolta peruskoulun jälkeen, koska olin säälittävän huono muistamaan numeroita ja muita nippelitietoja, mutta useimmille kävi toisinpäin. Pelkkä pänttääminen ei enää tuottanutkaan oikeaa tulosta.
Entäs kielten opiskelu? Eikö se ole sinusta yleissivistävää? Lukiossa kuitenkin on pakollisena ties kuinka monta kurssia kieliä, joista todellakin on nykyaikana hyötyä. Tottakai niitä voi opiskella myös yksinään, mutta kuinka monella oikeasti siihen motivaatio riittää? Aika harvalla.
Minä ainakin opin lukiossa paljon enemmän kuin peruskoulussa. Ikävää, että sen merkitystä väheksytään.
ONNEA KEVÄÄN YLIOPPILAILLE!
Toki koulu ja lukio antavat paljon yleissivistystä, mutta sen lisäksi iso osa tulee myös ihan uutisia, lehtiä ja muita medioita seuraamalla, ja varsinkin lukemalla monipuolisesti.
Lukiossa sai yleissivistystä myös osa-alueilla, joita peruskoulussa ei oltu käsitelty, kuten filosofiasta ja psykologiasta, ja historiaa (minusta melkeinpä yleissivistyksen alku ja juuri) käsiteltiin paljon laajemmin. Kuitenkin itse sanoisin, että pelkkä koulu (mikään) ei riitä hyvän yleissivistyksen hankkimiseen.
Minusta tämä on luonnekysymys. Monikin läpäisee lukion oppimatta juuri mitään. Tietoa saadakseen täytyy itse olla aktiivinen. Lukio opettaa paljon, jos on vastaanottavainen itse, sekä omalla vapaa-ajalla käyttää näitä tietoja ja syventää tietouttaan.
Lukiossa voi valita niin eri reittejä, toinen saattaa ottaa paljon taideaineita, samalla joku muu valitsee kemiaa, fysiikkaa ja matikkaa. Tieto on aina mahtavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni vain väite, että yleissivistys saadaan lukiosta on perätön.
Peruskoulun ja lukion kokeet ovat erilaisia, sehän on selvä. Jos peruskoulun oppiminen perustuu vain kokeisiin valmistumiseen niin tällöinhän se ns. oikea oppiminen on jäänyt vähälle.
Olen itse lukion käynyt ja PAKOLLISISSA kursseissa ei mielestäni uusia asioita juurikaan tullut. Ainahan kuitenkin tulee jotain uutta, mutta suurimmaksi osaksi ne ovat entuudeltaan tuttuja aiheita. Jos teillä on tallessa esim. yläasteen vanha historian oppikirja niin voitte vaikka tarkistaa.
Muutama uusi aine lukiossa on toki mahdollista aloittaa, mutta niidenkään sisältö ei ole kirjoja lukeneelle kovinkaan uutta. Näin ainakin minulla.
Kielten opiskelusta olen osittain samaa mieltä. Mutta niin kielissä kuin muissakin aineissa oma aktiivisuus on suurimmassa roolissa. Jos oppiminen tapahtuu vain koulussa ei voi kovin helpolla saada hyvää kielitaitoa. Ehkäpä se muu oppiminen on niin huomaamatonta ettei siihen kiinnitetä huomiota. Esim. englannin opiskelu olisi paljon vaikeampaa, jos sitä ei olisi jatkuvasti ympärillämme musiikin, elokuvien yms. muodossa.
Ja vielä kerran sanon etten missään määrin väheksy lukiota. En vain koe, että yleissivistys on mahdollista saada vain lukiosta. Mielestäni se pohja, peruskoulu, on merkittävämmässä roolissa.
Eriäviä mielipiteitä saa toki esittää, eihän keskustelua muuten aikaiseksi saadakaan =)
onhan se ihan luontevaakin, koska muutenhan olisi opiskeltu 9 vuotta ihan turhaan. Lukiossa vain syvennetään näitä peruskoulussa opittuja tietoja ja taitoja.
Eli esim. juuri tuo historia niin kun vertaa millaista historiaa peruskoulussa opetetaan ja millaista lukiossa niin onhan siinä eroa. Sitten tietysti tällaiset aineet kuten kemia, fysiikka joita on vain yksi pakollinen kurssi lukiossa niin ne nyt on aika lailla kertausta ym. Mutta jos yhtään ottaa kursseja enemmän niin silloin saa huomattavasti laajempaa tietoa aiheesta.
Sivistys tulee kyllä siis peruskoulusta, mutta lukio (vaikka kestääkin vain 2,5 vuotta + ylioppilaskirjoitukset) on mielestäni huomattavasti sivistävämpi loppujen lopuksi. Esim. äidinkielen tunnit on ihan erilaisia kuin yläasteella.
Esim. psykologiaa, filosofiaa, atk:ta (silloin se oli uusi asia:-) jne.
Tietysti nyt voi olla toisin, en tiedä. Mutta yleissivistys on paljon muutakin kuin koulussa opetettavia asioita, esim. tapakasvatus, ihmissuhdetaidot jne. on opittava itse kantapään kautta. Yleissivistykseen kuuluu eri aikakausina eri asioita eli sekään ei ole mikään lukkoon lyöty käsite.