Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kodin elektroniikan, etenkin kannettavien tietokoneiden ja älylaitteiden korjaaminen kannattavaksi.

Vierailija
02.11.2019 |

Ensinnäkin laitevalmistajat pitäisi saada suostuteltua siihen, että laitteet kestäisivät vuosi tolkulla nykyisen parin vuoden sijasta. Toisekseen älylaitteiden korjaaminen pitäisi saada verottomaksi, jolloin se houkuttelisi yhä useamman esimerkiksi vaihtamaan näytön ja akun puhelimistaan, kuin ostamaan uuden. Nykyään näytön vaihto voi maksaa jopa enemmän, kuin uusi saman mallin laite. Älypuhelinbisnes on yksi maailmaa kuormittavimpia bisneksiä, kun kokoajan luodaan vain uutta ja uutta mallistoa, vaikka edellisiäkään ei olla myyty loppuun. Laitteet pitäisi suunnitella tulevaisuudenkestäviksi myös. Kun ohjelmistot muuttuvat raskaammiksi, niin vanhemmankin mallin pitäisi kyetä suorittamaan nämä muitta mutkitta. Nykyisin vain kalleimmat puhelinmallit yltävät tähän, mutta näitäkin vaihdetaan melkein kuin sukkia.

Tässä asiassa en ole itse tekopyhä. Olen omistanut saman älyluurin jo 3,5 vuotta ja sen olen joutunut pariin kertaan jo korjaamaan. Tässäkin on kuitenkin nyt alkanut tulemaan ohjelmistopäivitysten myötä heikompi suorituskyky. Muisti alkaa olla kokoajan täynnä. Tekisi mieli vaihtaa uuteen, mutta sen verran hippiä löytyy minustakin, että en ihan heti tätä vaihda. Haluaisin, että valtiot tukisivat tätä ekologisempaa älylaitekehitystä, eikä mahdollistaisi tätä kertakäyttökulttuuria. Jos myynnissä olisi ainoastaan hyviä luureja, niidenkin hinnat tulisivat alaspäin, mutta tämähän ei tuottajille sovi, kun on hyvät katteet lippulaivaluureissa. Voisiko tähän asiaan jotenkin maailmanlaajuisesti puuttua? En voi olla ainoa, joka ajattelee tämän asian ekologista puolta.

Kommentit (22)

Vierailija
21/22 |
02.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

rahalla saa kirjoitti:

Älylaitteita on mahdotonta tehdä kannattaviksi korjata. Automatisoidut kokoonpanolinjat tuottaa noita laitteita 200.000 kappaletta tunnissa. (2018 älylaitteita myytiin 1.43 miljardia kappaletta, eli 163.000 joka tunti). Tämä on hurja luku, yli 50 kappaletta sekunnissa.

Valmistuskustannus tuollaisella voluumilla on muutaman euron, ehkä alle 5 euroa per kpl. Ammattitaitoisen elektroniikka-asentajan tuntipalkka on 100 euroa per tunti. Mahdoton yhtälö.

Kuka on puhunut mitään kannattavasta korjaamisesta, voihan ne kuluttajat yrittää korjailla itse laitteitaan jotka tähän mennessä on suorastaan tarkoituksella tehty mahdollisimman vaikeiksi korjata. Tuosta tahallisesta korjaamisen vaikeuttamisesta tulisi luopua, edes jossain laittaa se maapallo rahallisten tuottojen edelle.

Mikä merkki ja malli mitä ei voi korjata?

No about joka malli mitä nykyään myydään kaupassa. Pyydähän tavallista ihmistä vaihtamaan sellaiseen akku ja seuraa miten onnistuu.

Vierailija
22/22 |
02.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mahdotonta!

Ihmiset vaihtavat puhelimia koska he haluavat uusia ominaisuuksia ei siksi että puhelin menee rikki. Eikä mikään yhtiö voi pitää osia markkinoilla vaikka puhelimia joihin ne osat kuuluvat ei enää myydä.

Älylaitteissa on myös hyvin merkittävä ongelma muihin elektroniikkalaitteisiin. Ohjelmisto ja rauta pitää olla yhteensopiva. Näin ollen rauta ei voi olla liian vanhaa tai mikään uusi ohjelmisto ei siinä toimi.

Joo, asiat olivat tulla tavalla vielä silloin kun PC:t käyttivät DOSsia, joka ei ollut kunnollinen käyttöjärjestelmä, joka olisi tarjonnut sovellusohjelmille riittäviä palveluita ja sen vuoksi softat ronkkivat monin osin rautaa suoraan. Sen seurauksena raudan piti olla juuri oikea, jotta softa toimi.

Kännyköiden osalta oltiin pitkälle samassa tilanteessa aina kosketusnäyttöisiin älypuhelimiin (Symbian, IPhone, Android mobile Windows) aikaan asti.

Käyttiksen ytimen, kirjastojen ja varusohjelmien tehtävänä on erottaa sovellusohjelmat raudasta ja tarjota API- rajapintojen kautta yhtenevät palvelut, vaikka rauta alla muuttuu, nopeutuu ja on usein edullisempi valmistaa. Uusi ja muuttuva rauta sovitetaan toimimaan laiteohjaimilla, jotka ydin lataa. Sovellusohjelmat eivät välttämättä tiedä mitään raudan muutoksista ja se juuri on tarkoituskin. Jos näin ei olisi, niin laitteiden ja softan yhteensovittaminen ohjelmien nykymäärillä ei enää mitenkään toimisi.

Nykyisin esim. Applen iOS ja Googlen Androidin sovellusten päivitystarve käyttöjärjestelmäpäivitysten jälkeen johtuu siitä, että he lisäävät koko ajan uusia turvallisempia rajapintoja, poistavat vanhoja heikompia näissä päivityksissä. Jos tätä turvallisuuteen lähinnä liittyvää kiristämistä ei tehtäisi, niin samat ohjelmat toimivat vuosikymmeniä, kuten ne toimivat Windows, MAC ja Linux alustoilla, vaikka prosessorit, näytönohjaimet, äänikortit ovat vaihtuneet vuosien mittaan joka laitesukupolvi.

Nykyiset älukännykät ovat moderneja tietokoneita, joissa on täysimittainen käyyöjärjestelmä palveluineen. Samat ohjelmistotekniset pitkään käytetyt menetelmät siellä on molemmissa, eikä sovellukset ole suoraan kiinni tietyssä raudassa juuri koskaan.

Mutta, ei maailma ole enää sellainen ollut

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla