Tunnustuksia: Missä asiassa sinä itse olet tekopyhä?

Nuorempana ajattelin olevani oikeudenmukainen, reilu ja oikeamielinen. Minulla oli kai jonkinlaisia periaatteita. Sittemmin olen lipsunut näistä periaatteista pahasti mm. loukkaamalla ihmisiä tarkoituksellisesti ja sortumalla pikkumaiseen kostonhimoisuuteen.

Pitäisikö tätä asiaa sitten lähestyä siten, että kaikissa ihmisissä on erilaisia puolia ja ristiriitaisuuksia. Tärkeintä ei olisi olla "virheetön" vaan löytää jonkinlainen balanssi sanojen, tekojen ja ajatusten välille.

Up

Itselläni on painoindeksi yli 30. Silti ylipainoisen nähdessäni mietin että miksi tuo ei laihduta.

Olen tehnyt vuosien ajan työtä saavuttaakseni harmonian arvojeni, ajatusteni ja tekojeni välille. Nyt en keksi enää mitään pientäkään asiaa, jossa olisin tekopyhä.

Vaadin hiljaisuutta asunnossani ja häiriinnyn pikkuäänistä, mutta itse saatan mekastaa välillä niin että voi häiritä muita.

Parisuhde- ja seksielämä

Toitotan kaikille aina, kuinka kaikkia täytyy rakastaa, mutta todellisuudessa en itse rakasta juuri ketään ja suhtaudun aina kaikkiin tuntemattomiin varauksellisesti ja ennakkoluuloisesti., vaikken sitä näytäkään. Sen lisäksi välttelen kehitysvammaisia viimeiseen asti, koska he jostain syystä inhottavat minua. Anteeksi kovasti!

Olen myös "suvaitsevainen". Kukin varmasti tietää mitä tarkoitan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen aika luomu, hippi ja en osta paljon turhaa, mutta minulla on monta kertaa ollut hiustenpidennykset. Sekä rakastan että häpeän niitä. Ei pelkästään se, miten turhamaiset ne on, mutta monesti ne on epäeettisesti teetetyt.

Tai siis oikeasti en edes ole mitenkään henkeen ja vereen luonnon puolesta, mutta moni voi luulla niin kun ajan pyörällä ja käytän vähän hipsterivaatteita, ei mitään trendikästä ja kallista vaan mitä sattuu. Pidän siitä, että ihmiset ehkä ajattelee, että olen symppis ja rento tyyppi. Oikeasti tykkään myös ajella autolla turhaan ja käydä mäkkärin driveinissä aina kun on auto lainassa/vuokralla. Tuskin kyllä sitä joka päivä haluaisin tehdä, jos autoilisin päivittäin muuten.

Eli olet ihan normi kuluttaja, joka on valinnut hippi-teeman pukeutumiseensa ja joihinkin pikku valintoihinsa.

Tätä se on nykyään😂😂😂😂😂

Vierailija kirjoitti:

Toitotan kaikille aina, kuinka kaikkia täytyy rakastaa, mutta todellisuudessa en itse rakasta juuri ketään ja suhtaudun aina kaikkiin tuntemattomiin varauksellisesti ja ennakkoluuloisesti., vaikken sitä näytäkään. Sen lisäksi välttelen kehitysvammaisia viimeiseen asti, koska he jostain syystä inhottavat minua. Anteeksi kovasti!

Olen myös "suvaitsevainen". Kukin varmasti tietää mitä tarkoitan.

Perussuvaitsevainen onkin tunnetusti antisosiaalinen ennakkoluuloinen itseään jalustalle nostava sosialisti, eli ”mukasosialisti” joka kyllä äänestää dosialistipuoleita, mutta todellisuudessa hänen identiteettinsä on äärimmäisrn minäkeskeinen individualismi.

Joskus huomaan valittavani miehelle lasten tai kodin suhteen sellaisesta asiasta, mitä itsekin teen "väärin".

Positiivista sentään että usein huomaan tämän itsessäni ja ollaan miehen kanssa keskusteltu aiheesta.

Olen aina kommentoimassa kuinka elämänlaatu jne riippuu positiivisuudesta ja positiivisille ihmisille tapahtuu hyviä asioita.

Kuitenkin itselläni on diagnosoitu ahdistuneisuushäiriö ja suorastaan ryven negatiivisissa ajatuksissa pilaten mm. yöuneni ja pelkään ja odotan kohdalleni kaikkea pahaa ja maalailen piruja seinille. Olen suorastaan negatiivisuuden perikuva jota yritän muulta maailmalta peittää.

Kaikkiainahuonosti kirjoitti:

Olen aina kommentoimassa kuinka elämänlaatu jne riippuu positiivisuudesta ja positiivisille ihmisille tapahtuu hyviä asioita.

Kuitenkin itselläni on diagnosoitu ahdistuneisuushäiriö ja suorastaan ryven negatiivisissa ajatuksissa pilaten mm. yöuneni ja pelkään ja odotan kohdalleni kaikkea pahaa ja maalailen piruja seinille. Olen suorastaan negatiivisuuden perikuva jota yritän muulta maailmalta peittää.

Se on ihan ok, muut todennäköisesti kyllä aavistaa mistä nuo jutut kumpuaa.

Haluaisin olla terveen ennakkoluuloton ja kohdata ihmisen ihmisenä. Lisäki toivoisin hirveästi, että minulla olisi samassa elämäntilanteessa oleva ystävä. Naapurissamme asuu ikäiseni maahanmuuttajanainen, jolla on samanikäisiä lapsia kuin meillä. Välttelen kuitenkin hänen seuraansa enkä oikeastaan haluaisi olla ollenkaan tekemisissä. Pelkään hänen perhettään ja sukuaan sen vuoksi, että näin yksin hänen serkkunsa (jonka kanssa olin samassa työpaikassa) teki minusta omituisen fb-päivityksen muutama vuosi sitten. Silti pidän itseäni meeeeelko hyväksyvänä. Olen hirveä ihminen, ei ihme, ettei niitä kavereita löydy. Tuokin nainen tuli ihan kotoa minut hakemaan ja halusi tutustua, mutta kun se serkku teki omituisen päivityksen fb:ssä..