Lue keskustelun säännöt.
Lapsen uskon vapaus?
31.10.2019 |
Lapsen kirkosta eroamiseen vaaditaan molempien huoltajien suostumus. 12 vuotta täyttäneeltä vaaditaan myös hänen oma suostumuksensa. Lakitekstissä ilmaistaan asia niin, että 12–14-vuotiaan tulee antaa suostumus huoltajien tekemään eroilmoitukseen, ja 15–17-vuotiaan tulee tehdä itse eroilmoitus ja saada siihen huoltajien suostumus.
Kommentit (13)
Erosin lukioaikaan kirkosta jotta pääsin elämänkatsomustiedon tunneille. Kävin äitini kanssa maistraatissa, mutta ei pelkästään tämä käynti riittänyt, joten piti vielä isältä pyytää allekirjoitus. Lukiossani oli joitain tapauksia joissa lukio venyi neljään vuoteen siksi, että opiskelija ei halunnut opiskella uskontoa mutta toinen vanhempi ei antanut erota kirkosta, joten piti odottaa siihen että täytti itse 18, sitten eroamaan kirkosta ja elämänkatsomustiedon tunnille...
Uskonnon opetus pitäisi muuttaa tunnustuksettomaksi uskontotiedon opetukseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirkkoon kuuluvalle lapselle ja nuorelle uskonnon opetus on pakollista.
Toisaalta, mitä sitten? Ellei istu uskontotunneilla, niin et:ssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirkkoon kuuluvalle lapselle ja nuorelle uskonnon opetus on pakollista.
Toisaalta, mitä sitten? Ellei istu uskontotunneilla, niin et:ssä.
Sekö sulle siinä on pääasia? Eikö tunnin sisältö merkitse mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirkkoon kuuluvalle lapselle ja nuorelle uskonnon opetus on pakollista.
Toisaalta, mitä sitten? Ellei istu uskontotunneilla, niin et:ssä.
Sekö sulle siinä on pääasia? Eikö tunnin sisältö merkitse mitään?
Ainakaan lukiossa ei uskonnon pakollisilla kursseilla mitään kovin tunnustuksellista edes opetettu. Lähinnä siellä oli kristin- ja muiden uskojen historiaa, käytiin synagogassa vierailulla ja pohdittiin eettisiä kysymyksiä. Toki kerrottiin, mitä Raamattu on asioista mieltä, mutta ei se kirja ollut niiden tuntien keskiössä mitenkään.
Hyödyllisempiä asioita siellä elämänkatsomustiedon tunneilla oppii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyödyllisempiä asioita siellä elämänkatsomustiedon tunneilla oppii.
En oppinut ET:ssä mitään, mistä olisi ollut aikuistuessa tai aikuisena hyötyä. Tosin eivät kuulemma uskonnonopetuksessa olleet kaverinikaan. En ymmärrä, miksi kummankaan opettamiseen pitäisi käyttää resursseja.
Kun kävin elämänkatsomustiedon tunneilla vuosituhannen vaihteessa, niin siellä keskusteltiin esimerkiksi moraalista, oikeudenmukaisuudesta, miten tehdä järkeviä valintoja ihmisenä, mitä on arvot jne. Hyödyllisiä asioita jokaiselle nuorelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirkkoon kuuluvalle lapselle ja nuorelle uskonnon opetus on pakollista.
Toisaalta, mitä sitten? Ellei istu uskontotunneilla, niin et:ssä.
Sekö sulle siinä on pääasia? Eikö tunnin sisältö merkitse mitään?
Aikanaan koulussa ei merkannut yhtään, eikä uskontotunnillakaan ollut mitään rukoilua tai muuta hihhulointia. Kun ikää riitti erosin samantien kirkosta minkä opetuksiin en usko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirkkoon kuuluvalle lapselle ja nuorelle uskonnon opetus on pakollista.
Toisaalta, mitä sitten? Ellei istu uskontotunneilla, niin et:ssä.
Sekö sulle siinä on pääasia? Eikö tunnin sisältö merkitse mitään?
Ainakaan lukiossa ei uskonnon pakollisilla kursseilla mitään kovin tunnustuksellista edes opetettu. Lähinnä siellä oli kristin- ja muiden uskojen historiaa, käytiin synagogassa vierailulla ja pohdittiin eettisiä kysymyksiä. Toki kerrottiin, mitä Raamattu on asioista mieltä, mutta ei se kirja ollut niiden tuntien keskiössä mitenkään.
Lukiossa epäilemättä onkin noin, mutta entä ala-asteella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirkkoon kuuluvalle lapselle ja nuorelle uskonnon opetus on pakollista.
Toisaalta, mitä sitten? Ellei istu uskontotunneilla, niin et:ssä.
Sekö sulle siinä on pääasia? Eikö tunnin sisältö merkitse mitään?
Ainakaan lukiossa ei uskonnon pakollisilla kursseilla mitään kovin tunnustuksellista edes opetettu. Lähinnä siellä oli kristin- ja muiden uskojen historiaa, käytiin synagogassa vierailulla ja pohdittiin eettisiä kysymyksiä. Toki kerrottiin, mitä Raamattu on asioista mieltä, mutta ei se kirja ollut niiden tuntien keskiössä mitenkään.
Lukiossa epäilemättä onkin noin, mutta entä ala-asteella?
Ysärin lopulla meille ainakin opetettiin raamantun satuja totena. Sitten kun erehtyi jotain kysymään tai kyseenalaistamaan niin lensi luokasta ulos. No, nykyään ei voi sentään enää heittää opiskelijoita ulos kun oppilaan pitää olla opettajan välittömässä valvonnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirkkoon kuuluvalle lapselle ja nuorelle uskonnon opetus on pakollista.
Toisaalta, mitä sitten? Ellei istu uskontotunneilla, niin et:ssä.
Sekö sulle siinä on pääasia? Eikö tunnin sisältö merkitse mitään?
Aikanaan koulussa ei merkannut yhtään, eikä uskontotunnillakaan ollut mitään rukoilua tai muuta hihhulointia. Kun ikää riitti erosin samantien kirkosta minkä opetuksiin en usko.
Sinulle ehkä ei merkannut, mutta monelle älykkäälle lapselle merkkaa paljonkin se, mitä tunneilla opetetaan, eikä pelkästään se, että siellä joutuu istumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kouluihin uskontotieto, hihhulointi ulos.
Kirkkoon kuuluvalle lapselle ja nuorelle uskonnon opetus on pakollista.