Annatko lapselle lahjaksi mitä hän toivoo?

Mun mielestä on ihan kohtuullista lapsen toivoa yhtä asiaa ja että sen myös saa. Etenkin kun ei ole mikään hirveän hintanenkaan.

Ajatuksia:

Vanhemman yksi tehtävä on tuottaa pettymyksiä. Tämä pettymyksien tuottaminen tapahtuu silloin, kun on hyvä syy olla tekemättä kuten lapsi tahtoo: Vaikka lapsi haluaisi kulkea tutotiellä, sitä ei sallita turvallisuuden takia, lapsi ei päätä nukkumaanmenostaan, lapsi ei pääosin päätä, mitä on ruoaksi, lapsi käyttää turvavöitä autossa, lapsi ei saa kaverin lelua omaksi jne. Pettymyksiä ei tuoteta pettymysten tähden, vaan ovat hyvä sivutuote järkevältä, joskin lasta kuuntelevalta, kasvattajalta.

Kaikkea mitä haluaa, ei elämässä saa. Toivottavasti on näin. Toivottavasti lapsella ja aikuisella on niin paljon toiveita, haaveita ja unelmia, että kaikki eivät ehdi toteutua yhden elämän aikana. Masentuneilla on harvoin näin paljon unelmia. lasta voi rohkaista unelmoimaan, haaveilemaan toivomaan ja sitä myötä suunnittelmaan elämäänsä ( kuten säästämään viikkorahaansa), kun lapsi huomaa, että joskus toive toteutuu. Samoin toiveen toteutuessa lapsi saa rohkeutta ja luottamusta elämiseen.

Vanhemman tehtävänä on ottaa selville, mitkä ovat lapsen mielenkiinnon kohteet, ja mistä toiveiden toteutumisista lapsi ilahtuisi syvästi. Jokaista muovikrääsää ei kannata ostaa, varsinkin, jos lapsi toivoo uutta lelua joka päivä/ joka viikko. Jos lapsella on yksi syvä toive, niin kuka vanhempi ei pyrkisi sitä toteuttamaan?

Jos lasta autetaan, hän oppii auttamaan. Jos lasta tuetaan, hän oppii tukemaan toisia. Jos lasta hemmotellaan joskus, kun hän on väsynyt, kipeä, hellyyden tarpeessa, niin tulevassa parisuhteessa varmasti lapsi hemmottelee puolisoaan tämän ollessa väsynyt, kipeä tai hellyyden tarpeessa. Jos lasta ilahdutetaan, niin lapsi oppii ilahduttamaan. Jos lasta ilahdutetaan jollakin, mitä hän on toivonut, niin lapsi aikanaan ilahduttaa toisia sillä, mitä nämä toivovat.