Onko olemassa facebook ryhmää missä vähävaraiset suomalaiset voivat esittää joululahjatoiveitaan tuntemattomille?

Pleikkarit ja iphonet ilahduttaisivat myös vähävaraisten lapsia

Niin eli lahjoittajana kyselen.

Minä kaipaisin myös, ja olen vähävarainen. En toki mitään puhelimia lahjoita, mutta tarpeeseen pystymiseni mukaan.

Köyhä antaa vähästään, _paha_ ei paljostakaan!

No mitenkäs tarkistaisit sen todellisen vähävaraisuuden?

Kyllä niitä varmasti löytyy. Ongelma tuntuu olevan se että löytyisi niitä 'oikeasti' köyhiä, hädänalaisia. Ne on yleensä niitä maan hiljaisia. Auttaisin mielelläni vähästänikin kun tietäisin että varmasti menee todellista köyhää ilahduttamaan.

Tuntuu että suomalaiset olisivat hyvinkin valmiita auttamaan, kunhan saisi ne todelliset tarvitsijat seulotuksi huijarien sun muiden uusavuttomien joukosta.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niitä varmasti löytyy. Ongelma tuntuu olevan se että löytyisi niitä 'oikeasti' köyhiä, hädänalaisia. Ne on yleensä niitä maan hiljaisia. Auttaisin mielelläni vähästänikin kun tietäisin että varmasti menee todellista köyhää ilahduttamaan.

Tuntuu että suomalaiset olisivat hyvinkin valmiita auttamaan, kunhan saisi ne todelliset tarvitsijat seulotuksi huijarien sun muiden uusavuttomien joukosta.

Minä voisin auttaa ihan teoin vaikka pitkäaikaissairaita.

Itselleni jäänyt sellainen tunne että ahneet hyväksikäyttäjät yrittävät hyötyä ihmisten hyväntahtoisuudesta ja todelliset avuntarvitsijat jäävät pimentoon.

Minun on nyt pakko olla hieman tuomitseva. Ihmiset, jotka köyhinä ja sairaina menevät tekemään järkyttävän liudan penskoja lisääntyen aina lisää, tarvitsevat lastensuojelua sekä mielenterveyspalveluja että pikaista ohjausta steriin. Se ei joululahjoilla parane. Eikä niiden lasten asema korjaannu millään Jouluapua-sivustolla lämpimiä sukkia, aluavaatteita ja hygieniaa, kosmetiikkaa ja leffalippuja ruinaamalla. Kun lasten täytyisi saada alusvaatteet ja hygieniavälineet netissä kerjäten, niin lasten paikka on josssin muussa kodissa.

Valaisisin esimerkin kautta

Kotoisin köyhästä, parin lehmän talon maalaiskylän maaseutupaikasta yhden vanhan kauppalan syrjästä kotoisin alun perin. Vanhemmillani on ollut tasan 2 lasta, ikäpolven välein. Toinen on eläkkeellä. Minä se nuorempi. Isälläni oli 2 sisarusta, äidilläni 3. 20-luvun lopulla syntyneet kumpikin. Sota-ajan lapsena nähneitä, pula-ajan eläneitä. Heitä vanhempia sisaruksia oli sodassa.

Halutessa ja ymmärryksen pelatessa jo 20- ja 30-lukujen taitteessa todistetusti on osattu rajoittaa syntyvyyttä suomalaisissa perheissä. Meitä ei ole ollut enempää, eikä heitä.

Sitä vanhemmassa sukupolvessa sitten oli niitä joilla alunperin noin tusina syntynyttä, joista tietenkään kaikki eivät jääneet eloon. Se on ollut 1800- ja 1900- taitetta se vaihe.

Nyt eletään kaikkien alaikäistenkin tekemisen kohdalla 2000-lukua. Ollaan Suomessa. Kaikkien kantasuomalaisten joilla on alta parikymppisiä lapsia, pitäisi osata lukea ja kirjoittaa, olla käynyt koulu, olla saanut valistusta, ja tietää sukupuolijutut, ehkäisy ja niin edelleen. Eli olla perillä, miten olla saamatta lapsia, ainakaan lisää. Sitä varmasti saa sairaalassa, gynellä, neuvolasta.

Jos tahtoo ehdoin tahdoin tehdä aina uuden lapsen puutteeseen ja kurjuuteen, köyhyyteen ja surkeuteen köyhille sairaille vanhemmille joka vuosi tai parin vuoden välein 2000- luvun kolmannen vuosikymmenen alkaessa, se on tietoinen valinta.

Sellaiset ihmiset tulisi steriloida. Lapset tulisi ottaa huostaan jaadoptioon sellaisilta mt-tapauksilta. Lasten parhaan vuoksi. Lapsilla tulee olla oikeus aloittaa elämänsä muulla tyylillä kuin sillä, lasten alusvaatteista ja sukista alkaen netissä kerjäämällä joka vuosi eikä muka saada jostain kumman syystä juuri jouluna ruokaa.

Näyttäkää minulle asiallinen suurperheen emäntä, sellaiseksi oikesti päästään sopiva, joka ei voi opetella jo ekan lapsen ollessa pieni niitä emännäntaitoja. Taloudenpitoa. Miten tehdä asiallisesti oikeaa vanhanaikaista ruokaa ja kutoa itse niitä lasten villasukkia, van vain lisääntyä kuin kani.

Voi sairastua jälkikäteen, mutta varmasti auttaa asiaa olla tekemättä alun alkaen 4+ lasta köyhinä ihmisinä tai sairaina ja tai köyhinä lisää, ja antaa nuorimmasta päästä silloin huostaan / sijoitukseen/ adoptioon lasten parhaaksi, ellei kykene huolehtimaan.

Jatkan tuomitsevuutta:

Ellei 2-3 lapsen äidille jo siinä vaiheessa tule mieleen yhtään millä ne enemmät elätetään ja kuka ne jaksaa katsoa, ei ole sopiva yhdenkään lapsen äidiksi järjeltään eikä "järjeltään".

Jos aikuinen suomalainen nainen on niin epäkätevä, etteivät sukkapuikot aikuisella lisääntymisikäisellä perheellisellä naisella jolla jo muutama penska vielä pysy sen vertaa käsissä, saisi halpaa lankaa netistä ja kutoisi muutamat sukat ja sormikkaat tai lapaset vuodessa, eikä ole äitiä, mummoa eikä anoppia, niin jo on suurperheenäidiksi ollut järkeä hommautua tahallaan.

Joka ei oikeasti pysty, niitä ovat näkövammaiset tai muuten fyysisesti vammautuneet, nivelreumaiset ja niin edelleen

mutta ne ovat asia erikseen kuin tämä tietynlainen sakki.

Kyllä niitä lämpimiä toiset tekevät tekemisen ilosta lankojen hinnalla, somesta löytyy ja nyyhkytarinat auttavat varmasti.

Jos sinulle on villalankakerä ja puikot liian kallis, liian haastavaa tai työlästä, "emmäviitsi", eikä sinua huvita, älä hyvä tavaton ala lisääntyä.

Lapsen hankkiminen ja hoitaminen 20v kunnialla on aivan eri kaliiberin jobi. Se lapsikin voi tulla sellainen ainasairas, mitä sinäsitten teet? Minä olin sellainen. Minun köyhä äitini hoiti niin hyvin kuin mahdollista, mutta hän ei ollut tehnyt katrasta lapsia "kun voi", ei kerjännyt missään jouluruokaa eikä sukkia. Kutoi sukat itse ja teki ruuat itse. Köyhänä kuin kirko rotta.

🤔