Lue keskustelun säännöt.
Ahdistavat pakkohalaajat
23.10.2019 |
Nykyään on yleistynyt tapa halailla ihan vieraitakin ihmisiä. Ahdistaa. En yhtään tykkää.
Onkohan tää suomalaisuutta vai liiallista onan tilan tarvetta?
Kommentit (24)
Mulla on sama juttu. Teen vaistomaisesti väistöliikkeen jos joku lähestyy halaten. Ei ole mitään traumoja mistään hyväksikäytöistä jos nyt jollain tulee se mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ole ainoa, jota ärsyttää päälleliimattu muista "paremmista" ja "avoimemmista" kulttuureista omittu halailu. Itse en koskaan tee aloitetta siihen, mutta kestän kyllä, jos joku jostain syystä halaa nopeasti. Ei se pikahalaus minua henkisesti riko, vaikka en siitä pidäkään. :P
Eräs tuttuni on samanlainen. Hän hoitaa tilanteen niin, että ottaa tervehtimisaloitteen itselleen. Kättelee reippaasti pitäen samalla etäisyyden sellaisena ettei toinen pääse halaamaan
Vierailija kirjoitti:
*Jaxuhali*
Toivon sulle sellaista jaxu-ullatusseksiä! Se on astetta ihanampaa välittämistä!
Oleko käynyt esimerkiksi Ranskassa? Siellä ei edes halaus riitä, vaan tuleva saakeli pussailemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka tällaisena aikana uskaltaa edes kätellä? Meetoot on ilmoilla, jos edes vilkaisee naisen suuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten halittelijat suhtautuvat, jos joku kieltäytyy halaamisesta?
Otat askeleen taaksepäin. Yleensä halailia rauhoittuu tästä eleestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oleko käynyt esimerkiksi Ranskassa? Siellä ei edes halaus riitä, vaan tuleva saakeli pussailemaan.
Olen useastikin mutta ilmeisesti sikäläiset ei rynni ulkomaalaisten kimppuun. Siellä on aina kättely riittänyt. Tai sitten se pussailu niin että ottaa olkavarsista kiinni.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kuka tällaisena aikana uskaltaa edes kätellä? Meetoot on ilmoilla, jos edes vilkaisee naisen suuntaan.
Älä viitsi. Kättelyä ei ole kielletty yhtään missään.
Jos et kykene näkemään eroa kättelyn ja kourimisen välillä, sitten onkin ehkä parempi, ettet vilkaise ketään tai ole ihmisten kanssa missään tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä kun muistutit. Juhlat tulossa mutta enpä menekään kun halailu ällöttää. Muuten olisi kivaa nähdä kavereita pitkästä aikaa.
En halaa. Inhoan sitä, ja halailukulttuuri olisi mun mielestä saanut pysyä kaukana Suomesta. Jos joku suorastaan hyökkää halaamaan, seison vain paikoillani kuin pökkelö, enkä suostu halaamaan takaisin. Yritän kuitenkin ehtiä ojentamaan käteni ennen kuin kukaan tulee liian lähelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teennäistä touhua varsinkin jos on vain tuttu tai työkaveri. En tykkää. Oma tila!
Oma perhe ja hyvät ystävät saa halata.
Minä olen tehnyt parikymmentä vuotta työtä, jossa on tapana tulla halatuksi tietyissä tilanteissa. Minua tämä työtuttujen halaaminen ei haitannut, ennen kuin ymmärsin, miksi nimenomaan miehet tulivat halaamaan mielellään, jotkut vitsin vuoksi kaksikin kertaa peräkkäin: minulla on hyvin uhkeat, poikkeuksellisen muodokkaat ja upeat rinnat. Muutama vuosi sitten tällaisessa halaustilanteessa eräs itse tilaisuudesta poissa ollut mies ryntäsi huoneeseen, sanoi tulleensa vain halaamaan ja hieroi minua itseään vasten niin, että rintani pyörivät välissämme kuin kumipallot (ne ovat kuin kumipallot yhä näin keski-iässä, vaikka ovatkin luomut). Vasta kotimatkalla yhtäkkiä järkytyksekseni oivalsin, että minua oli tunnusteltu samalla periaatteella, joskin paljon hienovaraisemmin, vuosikausia. Kyllä, olen hieman hidasälyinen.
Tuon jälkeen olen yrittänyt karttaa halaamista, mutta ei se aina onnistu. Halaamisesta tulee poikkeuksetta hassun näköistä, koska olen hyvin pitkä: jotta rintani eivät kosketa halaajaa, joudun seisomaan kaukana ja kumarassa takapuoli pitkällä. Alle 170-senttisten halaaminen on ihan painajaista, koska jollen ehdi varoa, heidän päänsä uppoaa rintojeni väliin.
Ehkä olen luonteeltani kädenmitan päässä pysyvää lajia, mutta halauksen välttelemisellä on muitakin syitä. Minä en halua painaa rintojani muita ihmisiä vasten. Olisi kiva, jos kätteleminen palaisi yleisimmäksi tervehtimis- ja hyvästelemistavaksi. Tai että heiteltäisiin vaikka poskisuudelmia puolen metrin päästä.
Vain kerran tuntematon halannut. Oli ihana ele!!
Ulkomaalaiset työkaverit joskus halaa, siitä en niin tykkää, muttei nyt pahoin haittaakaan.
Inhoan.
Anoppi yrittää halatessaan aina jotenkin kopeloida.
Inhoan myös yhden työkaverin liian lähelle tulemista puhuessaan.
Halailu on ihanaa tuttujen kesken. Meille on miniämme myötä tullut myös uusi halailukulttuuri, jossa lähes tuntemattomat kyläilijat kaikki halaavat toisiaan. Ei se meitä häiritse, lähinnä huvittaa.
Kättely on paljon inhottavampaa. Ne kylmät hikiset kädet... YÖK! Poistun heti vessaan käsienpesulle, jos joudun kättelemään.
*Jaxuhali*