Tosiasia on, että jos lapsi on kuriton niin paras lääke on selkäsauna.

jinxi



jäähypenkki on paras keino!

JA miten pitkällä aikavälillä mittaat tätä " parasta keinoa" ?

Vai menikö ihan mutulla, kun et muita keinoja tunne?

Minä olin lapsena kuriton kakara, ei auttanut jäähypenkit yms.

Koivuniemen herraa sitten hain kerran jos toisenkin ja se vähän tepsi....



Oma lapseni on samanlainen. Jäähypenkillä istuu joskus jopa 20 kertaa päivässä ja tuntuu, että se ei tehoa ollenkaan. Ei myöskään TV, tietokone kiellot, ei karkkipäivän perumiset ja lelujen takavarikoimiset.



Arvatkaa kysynkö miljoona kertaa, että mikä mun kasvatuksessa on vikana, kun on rajoja ja rakkautta. Saa huomiota jne. Silti ei tottele jne.



Nyt on sitten uhattu Koivuniemen herralla, jos ei rupea sana kuulumaan. Kun kaikki muut keinot on jo koitettu tuloksetta.

hillitsen itseni...

Ja ihan normaali minusta tuli. Myös meidän poikamme tulee saamaan jos ei muu auta. (siis ei tietenkään " täysillä räiskyen" )

Vierailija:

Minä olin lapsena kuriton kakara, ei auttanut jäähypenkit yms.

Koivuniemen herraa sitten hain kerran jos toisenkin ja se vähän tepsi....

Olisikohan esimerkisi jokin keino millä saisit lapsesi vielä kunnioittamaan itseäsi? Pelko ei ole kunnioitusta.

Jos mieheni veljen perheen lapset olisivat omiani, saisivat he säännöllisin väliajoin kunnon selkäsaunan. En ole koskaan nähnyt yhtä kamalia lapsia!

se hyvä tapa olisi joillekin lapsille. Se kiellettiin lähinnä siksi ettei se riistäydy käsistä jos kovin raivon vallassa on. Joihinkin lapsiin ei tehoa nämä tavalliset kasvatuskonstit ja sitten vanhemmilta on viety se viimeinen konsti niin sitten lapset hypii silmille. Pienempi paha se olisi lievän kurituksen salliminen. Näkeehän sen kouluissa esim miten opettajat on pulassa. Kyllä ennen oli asiat paremmin. Ei siitä ennenkään traumoja saatu, kurituksesta. Pahoinpitely on asia erikseen.

Meidän 3v alkio olla ihan mahdoton. Kävi jatkuvasti ylikierroksilla, puhui rumasti minulle ja läpsi pikkuveljeään. Jäähyt, lelutakavarikot, mikään ei tehonnut!

Ensimmäiseksi kannoimme tv:n varastoon. Tyttö oli saanut katsoa sitä puoli tuntia päivässä, mutta nyt ei yhtään. Herkut, siis kaikki sokeri pannaan. Ei jäätelöä, keksiä, pullaa, mehua, ei mitään yhtään.

Aloimme antaa kahdenkeskistä aikaa tytölle. Aikaisemmin se oli satunnaista, nyt siihen varattiin omat päivät. Maanantaina minä vein hänet uimahallille, torstaina isänsä vei tytön pyöräretkelle. Luimme entistä enemmän sylikkäin. Kehuimme jokaisesta pienestäkin asiasta. Annoimme aikaa, kuuntelimme jne. Nyt on mennyt 3kk ja tyttö on kuin enkeli!

tottelemaan saa. Minä sain lapsena selkääni vähän väliä ja silti olin kylän toiseksi kauhein kakara. Kauhein oli veljeni, joka jokaisen selkäsaunan jälkeen meni periaatteesta tekemään saman uudestaan, mistä selkäsauna oli, vaikka temppu ei noin muuten olisi niin hyvältä idealta enää kertakokeilun jälkeen tuntunutkaan. ja ongelmana ei ollut se, etteivätkö selkäsaunat olisi olleet ns. kunnollisia, kyllä meillä perseet punaisina ja sinisenkirjavina olivat yhdessä vaiheessa ihan pysyväisluontoisesti.

Tosin itse luulen, että ap provoilee!