Lue keskustelun säännöt.
Muistisairas mummu alkanut raapia ja purra vaaria, onko enää muuta ratkaisua kun laitoshoito?
22.10.2019 |
Kuulostaa kamalalta mutta vaari on aivan loppu. Omaishoitajaksi minusta tai veljestäni ei tässä elämäntilanteessa ole omaishoitajaksi.
Mummu täytyy pukea ja riisua aamuin illoin ja tämä on vaarille jo liian raskasta, sillä mummu raapii. Kädet ja kasvot verinaarmuilla. Lääkkeet pitää syöttää väkisin pitämällä suuta auki ja silloin mummu puree. Ei uskoisi millaista jälkeä 40-kiloinen vanhus saa aikaan. Vaari sanoo, että pahinta ei ole se fyysinen kipu vaan se, kun rakas ihminen käyttäytyy noin.
Mummu ei myöskään muista juoda tarpeeksi, ja kun vaari muistuttaa ja silloin läpsii vaaria, kun hän "jankuttaa" Vaihtoehto olisi siirtyä takaisin vanhaan lääkitykseen, mutta se tarkoittaisi sitä, että mummu on mihinkään reagoimaton zombi, joka nukkuu suurimman osan päivästä. Onko laitoshoito ainoa keino?
Kommentit (40)
Kuulostaa kurjalta :(
Voi olla että laitoshoito on tässä vaiheessa ainoa ratkaisu. Käykää nyt kumminkin vielä lääkärissä juttelemassa, oisko vaikka jotain lääkityksellä tehtävissä niin, että mummu pystyisi asumaan vaarin kanssa mutta ilman väkivaltaa. Tietysti jos vaari on kovin uupunut, niin laitoshoito on sitten molemmille paras ratkaisu. Siis että mummu menee laitoshoitoon, ei vaari.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm. Ehkä se vanha lääkityskin olisi kuitenkin parempi kuin nykytila. Muistisairasta ei skarpiksi ja terveeksi enää saa, kyse on lähinnä viimeisten aikojen helpottamisesta kaikille osapuolille. Onko lääke jolla hän nukkuu paljon niin paha asia? Nukkuva ei kärsi.
Toisaalta voi hyvinkin olla että aika laitoshoidolle jo olisi. Näin on, jos vaari ei jaksa / halua enää hoitaa kotona mummua sellaisessa tilassa, mihin hänet parhaimmillaan lääkityksillä saa. Siellä laitoksessa hän myös todennäköisesti saa voimakkaasti rauhoittavat lääkkeet, joillla on helpommin hoidettava ja vähemmän levoton ja ahdistunut.
(Oma muistisairas äitini laitettiin laitokseen siinä vaiheessa, kun alkoi tehdä vahinkoa muiden omaisuudelle, esim. naarmuttaa avaimella autoja jne. )
Ei laitokseen :( mummu ei voi itselleen mitään
Mummu laitoshoitoon, ehdottomasti. Parempi ratkaisu kummallekin, vaikka se kovalta tuntuukin.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kurjalta :(
Voi olla että laitoshoito on tässä vaiheessa ainoa ratkaisu. Käykää nyt kumminkin vielä lääkärissä juttelemassa, oisko vaikka jotain lääkityksellä tehtävissä niin, että mummu pystyisi asumaan vaarin kanssa mutta ilman väkivaltaa. Tietysti jos vaari on kovin uupunut, niin laitoshoito on sitten molemmille paras ratkaisu. Siis että mummu menee laitoshoitoon, ei vaari.
Jos liikaa odotellaan niin sitten on molemmat laitoksessa, toinen uupumuksen vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laitokseen, tuo vaan pahenee. Mummu saattaa tulla todella aggressiiviseksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei laitokseen :( mummu ei voi itselleen mitään
Ai perheenjäsenten pitää vain sietää väkivaltaa, jos toinen ei voi itselleen mitään?
Vierailija kirjoitti:
Ei laitokseen :( mummu ei voi itselleen mitään
Ei tietenkään voi itselleen mitään. Mutta ymmärrätkö sinä, miten raskasta on hoitaa läheistä, joka on aggressiivinen ja väkivaltainen? Jo ihan ulkopuolisena hoitajana se on äärimmäisen raskasta, saati sitten jos olet läheinen ja sinulla on yhteistä elämää, historiaa ja tunteita tuota väkivaltaiseksi muuttunutta ihmistä kohtaan. Ei tässä pelkästään mummun parasta voi ajatella, vaan pitää ottaa huomioon myös vaarin elämänlaatu ja vointi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laitokseen ja heti.
Ei tarvitse tuollaista kestää päivääkään. Ihmistä ei pidä "sääliä", kun tuollainen käytös antaa vallan. Elää hän saa lain mukaan, kukaan ei saa lopettaa kuin eläintä.
Mutta ilman muuta yhteiskunnan vastuulle tämä ihmishirviä. Voi käydä siellä sitten katsomassa. Jos nyt joku haluaa.
Ja näin haluan ehdottasti omallakin kohdallani, jos minusta joku päivä tuollainen tulee.
Muistuta vaaria siitä, että mummo ei ole enää se sama rakas henkilö, joka joskus oli. Jäljellä on enää pelkkä mieletön/ "sieluton" kuori. NS, zombi, jos tuntee termin. Näin kun asennoituu, niin ei ole enää henkisesti raskasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitettavasti tilanne Suomessa on nykyään se, että todennäköisesti ette saa mummua laitoshoitoon niin kauan kun vaari jaksaa hoitaa häntä kotona. Se että mummu raapii ja puree ei ole syy laitoshoitoon, valitettavasti.
Käykö kotisairaanhoito/kotiapu heillä? Toimivin vaihtoehto saattaisi olla että mummu saisi ulkopuolista apua aamutoimiinsa, ja ehkä illakin nukkumaan menness. Mieluiten tyylin heti, ettei vaari pala aivan loppuun. Mutta tämäkin on helpommin sanottu kuin tehty, ja vaatii todella aktiiviset ja sinnikkäät omaiset vaatimaan.
Onnea teille tulevaan taistoon!
Varmasti henkisestikin äärimmäisen raskasta vaarille, kun se kaikkein rakkain ihminen muuttuu täysin. Ei se rauhoittava lääkitys tässä tilanteessa kuulosta pahalta, vaan helpotukselta sille mummullekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti tilanne Suomessa on nykyään se, että todennäköisesti ette saa mummua laitoshoitoon niin kauan kun vaari jaksaa hoitaa häntä kotona. Se että mummu raapii ja puree ei ole syy laitoshoitoon, valitettavasti.
Käykö kotisairaanhoito/kotiapu heillä? Toimivin vaihtoehto saattaisi olla että mummu saisi ulkopuolista apua aamutoimiinsa, ja ehkä illakin nukkumaan menness. Mieluiten tyylin heti, ettei vaari pala aivan loppuun. Mutta tämäkin on helpommin sanottu kuin tehty, ja vaatii todella aktiiviset ja sinnikkäät omaiset vaatimaan.
Onnea teille tulevaan taistoon!
Onko oikeasti niin, että muistisairas väkivaltainen vanhus on hoidettava puolison toimesta kotona vaikka mikä olisi? Entä jos osat olisikin toisinpäin, satakiloinen vaari olisi muistisairas ja väkivaltainen 40 kiloista vaimoaan kohtaan? Silloinkin vaan sanottaisi että voivoi, näin se nyt vaan on että kotona on hoidettava?
Mummu laitoshoitoon ja vaarille tukea, sekä terapiaa, jotta ei syyllistäisi itseään. Vaan arvostaisi itseään, että on jaksanut toimia lähihoitajana näinkin kauan.
Mitä laki sanoo tässä kohde?
Jos henkilö ei pysty asumaan kotonaan on hänelle etsittävä toinen paikka missä asua.
Onko mummolla hoitotahtoa, kun joutuu sellaiseen asemaan, ettei enää kykene päättämään asioistaan.
Sairaus on edennyt, mummu tarvitsee lääkkeitä ja luultavasti ympärivuorokautista hoitoa ihan ns. laitoksessa.
Pappa voi käydä syöttämässä ja ulkoiluttamassa ja ottaa mummua päivälomille (ehkä teidän avustuksella).
Ei ole järkeä, että kaikki kärsii kun oikeasti kenenkään ei tarvitsisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti tilanne Suomessa on nykyään se, että todennäköisesti ette saa mummua laitoshoitoon niin kauan kun vaari jaksaa hoitaa häntä kotona. Se että mummu raapii ja puree ei ole syy laitoshoitoon, valitettavasti.
Käykö kotisairaanhoito/kotiapu heillä? Toimivin vaihtoehto saattaisi olla että mummu saisi ulkopuolista apua aamutoimiinsa, ja ehkä illakin nukkumaan menness. Mieluiten tyylin heti, ettei vaari pala aivan loppuun. Mutta tämäkin on helpommin sanottu kuin tehty, ja vaatii todella aktiiviset ja sinnikkäät omaiset vaatimaan.
Onnea teille tulevaan taistoon!
Onko oikeasti niin, että muistisairas väkivaltainen vanhus on hoidettava puolison toimesta kotona vaikka mikä olisi? Entä jos osat olisikin toisinpäin, satakiloinen vaari olisi muistisairas ja väkivaltainen 40 kiloista vaimoaan kohtaan? Silloinkin vaan sanottaisi että voivoi, näin se nyt vaan on että kotona on hoidettava?
Kotihoito, kotihoito, kotihoito. Kunnat säästävät vanhusten hoidon kustannuksista aivan viimeiseen asti. Ja laitospaikkoja on aivan liian vähän. Suomessa on tauhansia yksinkin asuvia vanhuksia jotka ovat käytännössä sänkynsä vankeina, kaatuilevat kun lähtevät liikkeelle, joutuvat sairaalahoitoon vammojensa seurauksena ja sieltä taas kotiin. Kunnes sama toistuu jne. Kotihoito käy pari kertaa päivässä.
Joten jos siellä kotona on joku joka edes välttävästi kykenee toimimaan hoitajana, niin laitospaikan saaminen on kiven takana.
Tarpeellisen avun saaminen vanhukselle on vaikeata, vaikka näin ei saisi olla.
Ei se laitoshoito ole aina niin kamalaa mitä nyt julkisuudessa puhutaan. Parin viime vuoden aikana laitoshoitoon on joutunut oma omainen sekä ystävän ja sukulaisten omaisia. Näiden kaikkien kohdalla hoito on ollut hyvää. Oman omaisen luona vierailimme usein ja samalla näin, miten hoitajat kohtelivat osaston muistisairaita. Minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa omaisen hoitokodista.
No eipä ole.