Onko täällä ihmisiä, jotka edelleen arvostavat lakkia enemmän kuin ammattia?

Jo ammattikorkeakoulussa lukionkäymättömät (ainakin omassa koulutuksessani) joutuivat tekemään enemmän töitä ottaakseen toisia kiinni.

Ja usin myös parempi kielitaito.



Näin olen siis havainnoinut omasta ystäväpiiristäni.

Mutta mahdollisuus siihen on.



Ja edelleen, se kuinka hyvin siellä pärjää riippuu taas ihmisestä.

Oma veljeni on ainakin pärjännyt yliopistossa loistavasti, vaikka pohjalla onkin " vain" ammattioppilaitos.

...minä sanoinkin että KAIKKI työt ovat tärkeitä. Myös ne mainitsemasi... Joten tasa-arvoisia ovat nuo työt vaikka palkka sanoo mitä! Se menee pitkälti sen mukaan mitä yhteiskunta pitää arvossaan...

Kun se talous joskus romahtaa oikein kunnolla ja mitäänmaterialismia ja uusia hankkeita ei ole varaa tehdä, niin kyllä nousee taas perusduunarin työn arvo... Vaihtelevia ovat maailman ajat.



t.21

Itse kävin yhden vuoden ammattikoulua, (lähihoitaja) jonka jälkeen vaihdoin lukioon, sillä ammattikoulu ei tarjonnut yhtään haastetta minulla. Siellä ei vaadittu oikeastaan mitään ja tentit oli niin yksinkertaisia, että melkein itketti. Koulussa ei tarvinnut käydä kun välillä näyttämässä pärstäänsä eikä kukaan sanonut mitään. En kyllä ihmettele, miksi luokaltani puolet lopetti kun koulutus oli niin surkeaa. (muista aloista en tietysti tiedä mitään, mutta useimmat ammattikoulualat ovat kuuleman mukaan samaa luokkaa) Pääsykokeet tosiaan oli, mutta ainakin omaan kouluuni pääsivät oikeastaan kaikki, joten eipä se pääsykoe oikein ketään seulonut ulos..



Olen tyytyväinen kun menin lukioon ja valmistuin hyvin paperein. On todella huolestuttavaa sekin, ettei ammattikoulussa opeteta edes kunnolla kieliä, mikä nykypäivänä on aika tärkeä taito. Okei, onhan siellä vähän jotain ammattisanastoa, mutta niillä taidoilla ei kyllä kovin pitkälle pötkitä. Ylsisivistys muutenkin on aika tärkeää (ainakin minulle, mutta itse tähtäänkin korkealla) ja ammattikoulu ei kovin hyviä edellytyksiä sille anna...



Ei sille totuudelle mitään voi, että lukion käyneet ovat KESKIMÄÄRIN (siinä ei siis lue kaikki, joten poikkeuksia on) älykkäämpiä. Käden taidot ovat sitten eri juttu; minä en niitä osaa ja voin myöntää kyllä, että peukalo on keskellä kämmentä. (miksi siis amikset eivät voi myöntää, ettei heistä välttämättä ole edes akateemiseen tutkintoon?)



Itse tulen duunariperheestä, mutta äitini on koko elämäni ajan halunnut minulle jotain parempaa, sillä varsinkin ammattikoulun käyneet naiset ovat yleensä huonosti palkattujakin. Itse toivon todella, että omatkin lapseni käyvät lukion =)

Ja sen oman ystäväpiirin keskimääräinen älykkyysosamääräkin on luultavasti hyvinkin objektiivisesti todettu :)

Osuit naulan kantaan!

Vierailija:

Minusta olisi jo aika huomata, että ei se lukio ole mitenkään ylivertainen ammattioppilaitokseen nähden.

Muistakaa arvostaa myös niitä näkymättömiä työntekijöitä, jotka pitävät huolen sähköistä, vedestä yms. On jo aika huomata heidänkin tärkeytensä.

arvostuksen, paitsi prostituoitu.

Minä myönnän että en olisi selvinnyt lukiosta hyvin tai edes kelvollisin paperein... On surkea matikkapää ja surkea kielipää... sen sijaan biologia, maantieto, historia ja psykologia ovat minun vahvuuksiani.

Se ei olisi silti paljoa auttanut kun pelkässä reaalissa olis pärjännyt :)



Minä olen osaava käsitöissä, kuvaamataidossa ja kaikessa luovassa hommassa. Se on se mistä pidän, ja sitä todellakin osaan.



Ylioppilas tutkinto ei ole minusta yhtään arvostettavampi kuin ammatillinen tutkinto... JOS kyseinen ihminen on siinä mukana koko taidollaan ja halullaan. Kyse onkin siitä että pitää osata arvostaa molempien hommien tärkeyttä ja vaativuutta. Ei ole niin että toinen on parempi, vaan molemmat aivan eri lailla tärkeitä.



Siksi ärsyttää kun joka kevät hapatetaan ylioppilaita kun maassa valmistuu myös paljon muita lahjakkaita valmistuneita alan osaajia.



KAIKKI VALMISTUVAT OVAT OMALLA SEKTORILLAAN ONNISTUJIA!

33 olet oikeassa, mutta sekin kertoo paljon jos ei pidä missään arvossa kätten töitä ja ammatillista osaamista...

Kaikista amiksen käyneistä ei ole opiskelemaan korkeakouluissa, sehän on selvä. Mutta jos itsellä halua ja motivaatiota, voi pärjätä siinä missä muutkin (kaikilla lukiolaisilla on onneksi helppo taival edessään).



Ja minä ainakin väitän, että kielitaidossakin vaikuttaa suurilta osin ns. kielipää. Minä olen onnekas siinä suhteessa, että minulle kielten opiskelu ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Voisin väittää, että osaan esim. englantia huomattavasti keskiverto lukiolaista paremmin. Sitä olen osannut puhua/kirjoittaa sujuvasti jo ala-asteelta.

Minä arvostan ihan jokaista asiallista työtä ja osaamista. Oli se sitten älyllistä tai käsillä taituroitua!

JA sen tulen opettamaan myös lapsilleni. He saavat ryhtyä työmiehiksi tai sitten yleissivistyneiksi neroiksi, joka tapauksessa olen heistä ylpeä jos he tekevät asiaa omasta halustaan ja tosissaan.

Menee ihan sekavaksi, kun kaikkien on pakko olla myös ylioppilaita. Miksei siedetä sitä, että jotkuto ovat selkeästi duunareita. Amiksiin on laitettu niitä kakaoistuskintoja hämäämään, sillä niiden avulla yritetään houkutella sinne lisää porukkaa. Ei sitä amiksessa suoritettua yo-lakkia kuitenkaan arvosteta ja se vaan sekottaa koko systeemin.

Tietysti arvostan ihan jokaista ihmistä, joka elää elämäänsä haluamallansa tavalla. On mielestäni upeaa, että voi yläasteen jälkeen valita joko lukion tai ammattioppilaitoksen, riippuen siitä mikä itseä kiinnostaa. Tarkoitan vain, että kumpikaan ei mielestäni ole toista parempi.



Jotkut haluavat työn, joka antaa haasteita, joku toinen taas etsii haasteita vapaa-aikanaan; on loistavaa, että voimme itse valita.

Miksi täällä edes vertaillaan 2 erilaista työ/opiskelu ryhmää??



Eli toisin sanoen älyä ja osaamista...



Kuitenkin nämä 2 ryhmää elää vuorovaikutuksessa ja ovat toisistaan riippuvaisia...



Se olisi melkein sama kuin pohtisimme miestä ja vaimoa. Kumpi on parempi, töissä raatava mies joka tuo palkan kotiin? vai kotona raatava äiti joka tekee kotitöitä ja hoitaa yhteisiä lapsia?

Minusta yhtä tärkeitä vaikka molemmilla selkeästi ihan eri työ.



t.36

Kaksoistutkintolainen lukee kuitenkin huomattavasti vähemmän niitä lukioaineita ja omaa näin ollen huomattavasti huonommat lukiotiedot myöskin. Hän lukee vain sen verran, kuin vaaditaan, että ylipäätään voi kirjoittaa ylioppilaaksi. Lukiolainen taas käyttää kaikki opiskeluvoimavaransa juuri näiden yleissivistävien aineiden lukemiseen. Amis-yo:t ovat ihan keinotekoista bluffia.

pystyisi siihen, kun et osaa erottaa niitä oleellisia asioita. .

Vierailija:

Kaksoistutkintolainen lukee kuitenkin huomattavasti vähemmän niitä lukioaineita ja omaa näin ollen huomattavasti huonommat lukiotiedot myöskin. Hän lukee vain sen verran, kuin vaaditaan, että ylipäätään voi kirjoittaa ylioppilaaksi. Lukiolainen taas käyttää kaikki opiskeluvoimavaransa juuri näiden yleissivistävien aineiden lukemiseen. Amis-yo:t ovat ihan keinotekoista bluffia.

Minä olen kaksoistutkintolaisena kylläkin opiskellut ns. yleissivistäviä aineita. Äidinkielestä, englanninsta, ruotsista ja matematiikasta en ole edes käynyt kaikkia pakollisia kursseja vaan opiskelin lähinnä historiaa jne. Ja teinpä lähes kaikki kurssit vielä itseopiskeluna. Laudaturin paperit sain silti, vaikka lukiolla asenne olikin omasi kaltainen.



Ja edelleen sanon, että minulle, yksilönä, lukio on ollut helpompaa kuin ammattioppilaitos.

Mitä hyötyä siinä lakissa on, kun on ammatti luettava kuitenkin. Siis varsinkin sellaiset, jotka jatkavat ammatteihin mihin ei tarvita yo tutkintoa. Vaikkapa lähihoitaja, joka itse olen.

Itse en ole käynyt lukiota, yksinkertaisesti kielitaitoni ei olisi riittänyt ja matikkakaan ei ole niin vahva. Lievä lukihäiriö vei opiskeluhalutkin.

Silti elämäni on ollut todella hyvää ja onnellista. Työelämää on 25v takana, koulutukseltani olen (täällä näköjään aliarvostettu) lähihoitaja ja toimin päiväkodissa. Nautin työstäni täysillä. Asun kauniissa kodissa mukavalla pientaloalueella, meillä on kolme lasta, koira ja kaksi autoa. Ollaan terveitä, matkustellaan ja harrastetaan kukin mistä tykkäämme ja mikä parasta, meillä lämpimät suhteet sukulaisiin ja hyviin ystäviin, joiden kanssa olemme viettäneet ikimuistoisia hetkiä.

Mitä muuttaisin menneisyydestäni? En mitään, en edes lukioon menoa.



Oikeasti sivistynyt ihminen ei halveksi toisia. Huonolla itsetunnolla varustettu reppana keksii kyllä aiheita, millä pönkittää itsetuntoaan. .