Lue keskustelun säännöt.
Onko kukaan muu kokenut "virheitä matrixissa"/ glitch in the matrix -tyyppisiä tilanteita?
Eli onko muut kokeneet selittämättömiä tapahtumia, jotka saavat epäilemään, että on olemassa rinnakkaisuniversumeja, enneaavistuksia, aikahyppelyä tms?
Aloitan kertomalla omat kaksi kokemustani.
Kävimme veljeni kanssa vaateostoksilla, kun näimme vaatekauppaan sisään astuessamme vihaisen, vihreään takkiin sonnustautuneen punahiuksisen naisen, joka huusi myyjälle ja vaati hyvitystä jostain ostamastaan tuotteesta. Menimme toiselle puolelle kauppaa ja hetken päästä näimme naisen rynnistävän ulos kaupasta tuohtuneena. Häneltä putosi lattialle nenäliina, kuitti tai vastaava. Naurahtelimme vähän naisen huonolle käytökselle. Valitsimme veljeni kanssa vaatteet, menimme sovituskoppiin ja päädyin ostamaan yhden paidan. Menimme kassalle. Sydän hyppäsi kurkkuun, sillä kassalla oli käynnissä täysin sama tilanne kuin kauppaan tullessamme. Siinä oli tismalleen sama nainen huutamassa tismalleen samat sanat myyjän vastatessa tismalleen samalla tavalla kuin hetkeä aiemmin. Sitten nainen rynnisti ulos tavalla, jonka olimme jo kerran nähneet. Nenäliina/kuitti putosi jälleen naiselta lattialle. Jokainen yksityiskohta oli identtinen. Veljeni ja minä hätkähdimme tilannetta niin paljon, että puhumme siitä vielä vuosien jälkeenkin.
Ollessani noin 14-vuotias, minulla oli muutaman viikon kausi, jolloin näin edeltävänä yönä unen, joka täsmäsi aina lempisarjani seuraavan jakson kanssa. Osasin aina kertoa perheelleni etukäteen jakson tapahtumat ja jopa repliikit, koska olin ne jo nähnyt unessa. Sarja lopetettiin, joten en tiedä, kauanko tätä olisi jatkunut.
Kommentit (1543)
Vierailija kirjoitti:
Mulle käy usein arjessa niin että olen ajatellut jotain asiaa tai ihmistä ja sitten piakkoin näen tämän saman jutun jossain. En ole nähnyt Matrixia eikä tämä ehkä vastaa sitä ilmiötä, mutta tämä on hämäävää koska tapahtuu tosi usein. Vähän kuin jotain "etiäis-ilmiötä". Usein ne ovat ihan randomeja arkiasioita, kuin joku tietäisi ajatukseni ja toisi jutun eteeni.
Kamalimpia esimerkkejä: 12-vuotiaana palasin vkloppureissulta sisaruksen kanssa ja pihassa oli lippu puolitangossa, heitin vitsillä että vauvasisaruksemme on kuollut. Menimme sisälle ja saimme kuulla että näin on.
Tänä vuonna puhelimeeni soitettiin isäpuoleni numerosta ja ajattelin heti että äidille on tapahtunut jotain pahaa, no se olikin äitini joka soitti. Seuraavalla viikolla sain taas puhelun isäpuolen numerosta, tällä kertaa siellä oli isäpuoli joka kertoi äitini kuolleen juuri äkillisesti kotona.
Heitit vitsillä? 🤨
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle käy usein arjessa niin että olen ajatellut jotain asiaa tai ihmistä ja sitten piakkoin näen tämän saman jutun jossain. En ole nähnyt Matrixia eikä tämä ehkä vastaa sitä ilmiötä, mutta tämä on hämäävää koska tapahtuu tosi usein. Vähän kuin jotain "etiäis-ilmiötä". Usein ne ovat ihan randomeja arkiasioita, kuin joku tietäisi ajatukseni ja toisi jutun eteeni.
Kamalimpia esimerkkejä: 12-vuotiaana palasin vkloppureissulta sisaruksen kanssa ja pihassa oli lippu puolitangossa, heitin vitsillä että vauvasisaruksemme on kuollut. Menimme sisälle ja saimme kuulla että näin on.
Tänä vuonna puhelimeeni soitettiin isäpuoleni numerosta ja ajattelin heti että äidille on tapahtunut jotain pahaa, no se olikin äitini joka soitti. Seuraavalla viikolla sain taas puhelun isäpuolen numerosta, tällä kertaa siellä oli isäpuoli joka kertoi äitini kuolleen juuri äkillisesti kotona.
Heitit vitsillä? 🤨
No hei 12-vuotiaana ei vitsit ole kovin hyviä. Muistan kun 12-veenä oli hirveän hauska naureskella jollekin aborteille ja keskitysleireille, vaikkei siinä ole aikuisen mielestä mitään huumoria.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju menee pilalle kun ihmiset alkaa keksiä selityksiä näille tapahtumille. Selitys on clitch Matrixissa ja lähdetään siitä 😄
Itse olen kuullut kotona naisen ja lapsen yskäyksiä. Miehen kanssa vitsaillaan että meillä on kummitus.
Kerran kuulin aivan 100 % varmasti oman lapsen yskäyksen oman lapsen sängystä päivällä kun lapsi ei ollut kotona. Ääni kuului niin selvästi ja olin itse muutaman metrin päässä että silloin ihan pelotti.
Minulla on myös näitä, että kotona kuuluu ns vääriä ääniä. Esim teinin huone on yläkerrassa, ja kun hän pelituolillaan rullailee huoneessa, alas kuuluu ihan tietynlainen kolina/laahaava ääni. Ainoa vaan, että välillä sama ääni kuuluu, vaikkei teini ole kotona, eikä kukaan muukaan. En ole keksinyt tälle mitään edes semisti loogista selitystä, koska se ei ole mikään sellainen ääni, mikä voisi kuulua vaikkapa tuulella tai talon normaalia natinaa. Joten kai se sitten on virhe matrixissa.
Meillä myös kuului yläkerran miehen kuivaa yskää jonkin aikaa sen jälkeen kun mies oli muuttanut pois. Ei siis kuollut, joten ei pelottanut… kummastutti vain. Kissan kuoltua ruokapaikalta kuului vielä silloin tällöin rouskutusta. Koko perheemme siis kuuli näitä ääniä, en ainoastaan minä.
Onko luonnollista, että keittiössä pöydän ääressä istuessani kuulen yhtäkkiä astioiden kolahduksen vaikka, en ole koskenut kaappiin, ihan kuin joku ottaisi myös astian sieltä. Lisäksi TV menee itsekseen välillä päälle.
Matkustin kesällä junalla Turku-Jyväskylä välin. Ekassa junassa oman paikkani jalkatilaan oli jätetty tyhjäksi syöty pähkinäpussi, jonka sisälle oli tungettu sottainen ripsiväri sekä tyhjä litistetty pillimehupurkki. Laitoin sen junan roskikseen. Vaihdoin Tampereella junaa ja näin siellä uudessa junassa täysin saman paketin lattialla. Pähkinäpussi ja pillimehu olivat samanlaiset ja sama sottainen ripsiväri sisällä. Ei ollut sentään omassa penkkivälissäni, mutta silti, tämä on jäänyt mietityttämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini lähetti jokunen vuosi sitten mulle valokuvan ulkomaan matkaltaan. Kuvassa istui nuori tyttö bussipysäkillä, täysi kopio minusta parikymmentä vuotta sitten. Hieman hätkähdytti.
Mulla oli aikoinaan ihastus, joka eräänä yönä lähetti tekstiviestin puoliltaöin, että mitä Helsinkiin kuuluu.
Lähetin takaisin viestin "Jos Helsinki on hetkisen kaunis, se unta on vaan" (Leevi and the Leavingsin kappaleesta)
Samaan aikaan televisio oli päällä ja ohjelmisto juuri loppunut, harmaan kuvan taustamusiikkina alkoi soida tuo "Jos Helsinki on hetkisen kaunis"
Tuli todella outo olo, kyseinen kappale ei ollut mikään radiosoittohitti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo on... Monesti muistan varmasti jo pyyhkineeni mutta en sitten ollutkaan ja on ihan töhnässä vielä... Vai matrikkeleita - juu..niin varmaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on yhdessä valokuvassa kuusi sormea. Mielestäni minulla on viisi sormea kummassakin kädessä.
Häntää heiluttavasta koirasta saa helposti kuvan, jossa koiralla on kaksi häntää.
Yliluonnollinen on yleistä. Entäpä aliluonnollinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olimme muuttaneet ja päätin lähteä lenkille kilometrin päässä olevaan kerrostalolähiöön jossa olin viettänyt lapsuuteni. Äkkiä talojen välistä tuli pikkutyttö pyörän kanssa ja voisin vannoa että se olin minä lapsena, tunnistin äitini tekemään villapaidan ja liian ison miestenpyörän jolla olin polkenut vaappuen seisaaltani. Tyttö meni ohitseni hirveää vauhtia. Mietin että huudan jotain, hei pikkutyttö! tai oman nimeni mutten saanut ääntääkään ulos.
Olen myös kokenut esineen paluun kotiin. Ostin kirppikseltä pienen maljakon joka ei löytänytkään paikkaa asunnostani ja vein sen roskakatoksen "saa ottaa"-hyllykköön. Sitten lähdin töihin. Kun palasin kotiin, maljakkö nökötti sohvapöydällä! Aloin miettiä että hienoa,nyt olen ostanut jonkn kirotun esineen joka seuraa minua vielä vanhainkotiinkin :D
Tämä ensimmäinen oli varsin mielenkiintoinen. Siirryitkö itse ajassa taaksepäin vai tyttö ajassa eteenpäin... Oliko muu maisema tytön nähdessäsi moderni, esim. autot nykyaikaisia? Näkiköhän se lapsi sinua ollenkaan? Muistatko että lapsena olisit pyöräillessäsi nähnyt jonkun oudon naisen/maisema vaihtunut oudon moderniksi?
Ne talot ovat yhä samannäköisiä kuin lapsuudessani, parvekkeetkin ihan rapistuneet. Autoja en tullut katsoneeksi tai onko jokin puu kohdallaan ym, katsoin vain tyttöä.
Lapsena näin paljonkin outoja naisia, se oli aika levoton alue täynnä värikästä porukkaa .D Mutta en muista nähneeni punatukkaista, mustaan ulkoilutakkiin pukeutunutta naista katsomassa minua kuin aavetta.
Viime talvena olin huoneessani ja uneton yö menossa ja valot kiinni. Yhtäkkiä kattolamppu syttyi päälle ja samalla valon syttymisen yhteydessä kuulen valokatkaisimesta äänen niin kuin olisi jokin siitä painanut.
Ja kerran vielä näihin samoihin aikoihin vielä selvinpäin tässä huoneessa käärin jointtia. Istuin selkä seinää vasten lattialla patjan päällä ja kun oli kummatkin kädet varattuna rullaustouhussa huomaan näkökentässä muutoksen kun tarkkaavaisesti käärin jopoa, että Rizla-pakkaus oli koholla kun sen huomasin ja alkou tippumaan vasemman käden etupuolella noin 10-15cm korkeudesta väsäyskautaselle lautausta kilauttaen pahvimaisella äänellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näitä olen joskus lukenut redditistä, siellä oli varmaan tuhansia tosi creepyjä tapauksia. Mä tiedeuskovaisena olen alkanut vähän uskoa, että jotain mätää tässä maailmankaikkeus-systeemissä on :D
Ryhmä fyysikkoja on tullut jo siihen tulokseen että tämä maailmankaikkeus on hologrammi. Siinähän sitä on sisäistämistä.
Vierailija kirjoitti:
On sattunut kaikenlaista. Pienintä on,jos ajattelen vaikka sanaa : somus,silloin joko tv:stä tai radiosta tulee jokin lause,missä sama sana sanotaan heti ajatukseni tultua mieleen,aivan samaan aikaan.
Samoin jos olen esim.lenkillä ja päätänkin kääntyä kävelytieltä yhtäkkiä metsäpolulle,ihan jonkin "voiman" vetämänä löydän joka kerta sieltä jonkin poikkeavan,esim.eläimen pulassa jota autan tai vaikka jonkun unohtuneen sieniämpärin. Aivan kuin jokin hallitsisi itseä ja veisi auttamaan pulassa olevaa.
Näitä tapauksia on niin monta,kymmeniä tapahtunut elämäni aikana,ettei voi olla sattumaa.
Voin myös joutua jo tapahtuneeseen tilanteeseen pari ketaa,identtiset tilanteet ja aavistankin,että taasko tämä toistuu. Olen jo tottunut tähän oman elämän matrixiin,joten siitä tullut akipäivää. Parasta tässä on toisten pelastaminen,jos en poikkeaisi kävelytieltä jäisi pelastamiset vähiin. Tiedän aina kun se ihme voima on oikeassa. Outoa mutta totta.
Mulle tuli kerran pakonomainen tunne lähteä tiettyyn kauppaan. Olin kotona ja yleensä kävin ostokset kotimatkoilla. Tässä kaupassa kävin noin kerran vuodessa. Nyt kuitenkin oli sellainen olo että ihan pakko lähteä. En siis tarvinnut mitään.
Mietin että mitähän nyt taas. No sitten kaupassa kävelin yhtä käytävää ja yhden laatikon päällä istui haukka ja katseltiin sitten vähän aikaa toisiamme. Ajattelin että ahaa, no niin.
Menin sitten kysymään henkilökunnalta että onko apua soitettu että haukka saadaan kaupasta ulos. Se oli lentänyt jo muutaman kerran ikkunoihin ja alkoi olla väsynyt. No ei oltu apua soitettu.
Soitin sitten palokunnan paikalle ja he sammuttivat valot ja avasivat suuret ovet ja lintu pääsi vapaaksi.
Suosittelen kuuntelemaan näitä voimakkaita intuitiota.
Vierailija kirjoitti:
Isäni kuoli ollessani 1-vuotias, joten minulla ei ole hänestä mitään muistikuvia, olen nähnyt hänet vain valokuvissa. Olin lukioikäinen ja tulossa koulusta bussilla, kun näin täsmälleen isäni näköisen miehen bussissa. Hänen hiuksensa, viikset, kasvot, kaikki oli täsmälleen mitä olin kuvissa nähnyt. Hän kuoli jo 1970-luvun lopussa, ja hänen vaatetuksensakin oli kuin kuvissa. Olisin varmasti uskonut vain kuvittelevani kaiken, mutta sitten hän painoi bussin stop-nappia ja jäi bussista pois pari pysäkkiä ennen minua. Tuijotin häntä täysin lamaantuneena ja hän katsoi minua pitkään, levollisen ja jotenkin tietäväisen näköisenä, nyökkäsi minulle ja poistui bussista. En tiedä mikä glitch siinä tapahtui, mutta koskaan en unohda sitä kohtaamista. Enkä koskaan enää nähnyt tätä isäni valokuvan kopiota 70-luvulta, vaikka samalla bussilla kuljin kolme vuotta joka päivä.
Tämän ketjun asiat ovat mielenkiintoisia juttuja, itse koen usein deja-vu ilmiöitä ja varsinkin väsyneenä, ja silloin tulee sellainen olo, että aika ja tapahtumat ovat jotenkin rinnakkaisia, ikäänkuin olisi useampia aikajanoja ja sitten ajaudut väärälle janalle ja koet että kaikki on tapahtunut jo aiemmin ja tiedät mitä seuraavaksi tapahtuu. Ja sitten muutaman sekunnin kuluttua palaat oikealle janalle takaisin.
Isäsi kävi tervehtimässä sinua. Jos olet vaikka miettinyt että olisi ollut kiva nähdä hänet edes kerran, niin se on toteutunut.
Vierailija kirjoitti:
Kun näin Tukholman sataman ensi kertaa Skansenin kohdalta, se oli ihan tuttu. En ollut koskaan käynyt siellä, mutta kaikki oli kuten olla piti. Jopa veneestä kurkottelevat kalastajat.
Nyt tiedän enemmän suvustani, jolla on sinne juuret aikojen takaa.
Rooma on mun henkinen koti. Siellä lävitseni kulkee koko ajan voimakas energia, jo kun ajattelen sitä paikkaa niin olen kuin toinen ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä olen joskus lukenut redditistä, siellä oli varmaan tuhansia tosi creepyjä tapauksia. Mä tiedeuskovaisena olen alkanut vähän uskoa, että jotain mätää tässä maailmankaikkeus-systeemissä on :D
Ryhmä fyysikkoja on tullut jo siihen tulokseen että tämä maailmankaikkeus on hologrammi. Siinähän sitä on sisäistämistä.
Kyse on matematiikasta miten maailmankaikkeus (tai mikä tahansa) moniulotteinen tila (space) voidaan esittää kaksiulotteisesti (hologrammina) hukkaamatta informaatiota. Kukaan ei ole edes yrittänyt väittää että maailmankaikkeus oli JONKUN TEKEMÄ hologrammi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä olen joskus lukenut redditistä, siellä oli varmaan tuhansia tosi creepyjä tapauksia. Mä tiedeuskovaisena olen alkanut vähän uskoa, että jotain mätää tässä maailmankaikkeus-systeemissä on :D
Ryhmä fyysikkoja on tullut jo siihen tulokseen että tämä maailmankaikkeus on hologrammi. Siinähän sitä on sisäistämistä.
Kyse on matematiikasta miten maailmankaikkeus (tai mikä tahansa) moniulotteinen tila (space) voidaan esittää kaksiulotteisesti (hologrammina) hukkaamatta informaatiota. Kukaan ei ole edes yrittänyt väittää että maailmankaikkeus oli JONKUN TEKEMÄ hologrammi.
Kun katselen mökillä järvelle, mietin usein että se näyttää joskus olevan niin lähellä että sitä voisi koskettaa. Järveltä käsin taas näyttää että mökki on kaukana. Se ei mene järkeeni. Ellei selitys ole se, että mökki on järveä korkeammalla.
Oliko se niin että hologrammissa on pituus ja leveys mutta ei syvyyttä?
Joskus olen miettinyt että jos näin on, niin tarviiko laihduttaa kun ei sitä muotoa oikeasti ole 😄.
Itse olen miettinyt, että koska elämme nyt ilmastonmuutoksen yms. asioiden vuoksi kuin maailmanlopun aikaa, voisiko olla, että koko mennyt historia olisi vain koodattua maailmaamme ja me tällä hetkellä elävät olisimme simulaatiossa ja ainoa olemassaoleva ihmissukupolvi? Olisi uskontojen pyhien kirjojen ja tieteen kautta sitten niitä asioita, joista voisimme päätellä asioita.