Oletko nykyään tyytyväinen, että vanhempasi kielsivät jonkin asian teininä?
Sellaisen asian, jonka kieltäminen teininä harmitti?
Kommentit (29)
Kyllä. Olen tyytyväinen etten saanut lähteä kouluun puoli persausta vilkkuen tai tissit tyrkyllä. Tai käskettiin pestä naama kun pakkelia oli 20cm kerros. Sain toki laittaa meikkiä maltilla ja muuten valita vaatteeni.
Myös kotiintuloaika on mielestäni nyt hyvä asia, ei teinin tarvitse juosta pitkin kyliä keskellä yötä. Teininä otin kyllä isäni kanssa usein sanallisesti yhteen kun en saanut olla öisin kylillä hengaamassa.
15-vuotias ollessani vanhempani kielsivät jyrkästi seurustelun kolmekymppisen miehen kanssa. Jonkin aikaa jatkuneen ”mä teen elämälläni mitä haluan”-huudon jälkeen taivuin. Onneksi. Kyllä osaa nuorena olla ihminen tyhmä.
Tupakkaa ei saanut polttaa, mutta poltin silti, ja poltan vieläkin. Olisinpa kuunnellut.
Olin niin kiltti teini että en muista vanhempieni tarvinneen kieltää minulta mitään. Olisin siis ehkä toivonut päinvastoin hieman potkimista eteenpäin että olisin ollut rohkeampi ja sosiaalisempi.
Eipä paljoa kielletty... jälkikäteen olisin toivonut, ettei äitini olisi ostanut minulle viiniä ja antanut olla yksin kotona yötä 15-v:nä... aika tuurilla selvitty hengissä aikuisuuteen.
Itäkeskuksessa hengailun kieltäminen.
Vierailija kirjoitti:
Itäkeskuksessa hengailun kieltäminen.
Käytännössä sama kuin Afrikan Sarven sotatoimialue. Ymmärrettävää.
Ei annettu värjätä tukkaa mustaksi 12-vuotiaana, vaikka kuinka halusin. Äiti antoi kyllä sävyttää ja ottaa raitoja mutta musta väri oli ehdoton ei. Värjäsin sitten aikuisiällä mutta se olikin omalla kohdallani virhe kun sain pahan allergisen reaktion. Että kiitos vain äidille, hän oli oikeassa.
Vierailija kirjoitti:
Ei annettu värjätä tukkaa mustaksi 12-vuotiaana, vaikka kuinka halusin. Äiti antoi kyllä sävyttää ja ottaa raitoja mutta musta väri oli ehdoton ei. Värjäsin sitten aikuisiällä mutta se olikin omalla kohdallani virhe kun sain pahan allergisen reaktion. Että kiitos vain äidille, hän oli oikeassa.
Korjaus, olin siis 14.
Eipä tullut mitään erityisempiä kieltoja, jos ei järkeviä neuvojakaan. Neuvoja kyllä tuli, mutta ne lähinnä pönkittivät vanhempien omaa "paremmuutta", mutta en tietenkään kuunnellut niitä. Jos pitäisi muuttaa jotakin menneestä, niin kannattaisi ehdottomasti olla itsekkäämpi niin lapsuuden perheen kuin nykyperheenkin suhteen eikä aina ajatella, miltä muista tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Eipä tullut mitään erityisempiä kieltoja, jos ei järkeviä neuvojakaan. Neuvoja kyllä tuli, mutta ne lähinnä pönkittivät vanhempien omaa "paremmuutta", mutta en tietenkään kuunnellut niitä. Jos pitäisi muuttaa jotakin menneestä, niin kannattaisi ehdottomasti olla itsekkäämpi niin lapsuuden perheen kuin nykyperheenkin suhteen eikä aina ajatella, miltä muista tuntuu.
Äitihullu saapui.
Eipä oikeastaan. Vanhempani kielsivät aika epäoleellisia asioita, jotka olisi ihan hyvin voinut salliakin. Sitten he eivät kuitenkaan osanneet kieltää asioita, joita olisi ehkä kannattanut kieltää;)
Ei multa muistaakseni kielletty oikein mitään, en kyllä tehnytkään mitään kiellettävää...
Vierailija kirjoitti:
15-vuotias ollessani vanhempani kielsivät jyrkästi seurustelun kolmekymppisen miehen kanssa. Jonkin aikaa jatkuneen ”mä teen elämälläni mitä haluan”-huudon jälkeen taivuin. Onneksi. Kyllä osaa nuorena olla ihminen tyhmä.
Sama tarina. Äiti kielsi olemasta ”söpöjen” 5-10 vuotta vanhempien kannsbiksenpolttajapoikien kanssa tekemisissä. Myöhemmin olen kuullut, että useampikin heistä ajautui huume- ja alkoholiongelmiin.
Vierailija kirjoitti:
15-vuotias ollessani vanhempani kielsivät jyrkästi seurustelun kolmekymppisen miehen kanssa. Jonkin aikaa jatkuneen ”mä teen elämälläni mitä haluan”-huudon jälkeen taivuin. Onneksi. Kyllä osaa nuorena olla ihminen tyhmä.
Toivottavasti vanhempasi myös ilmoittivat pedarista poliisille.
Olen tyytyväinen, että kielsivät päihteiden käytön alaikäisenä. Pääsin välillä kotibileisiin, discoon tms, mutta aina vain sovituksi ajaksi ja tiettyyn kellonaikaan vanhemmat hakivat sitten kotiin. Hyvä niin, koska jos olisin saanut jäädä kavereille yöksi niinkuin jotkut meidän kaveriporukassa, olisin uskaltanut erilailla esim. juoda alkoholia ja voinut hölmöillä sen seurauksena.
Olen myös tyytyväinen, että vanhemmat laittoivat stopin sille, kun olin ihastunut 14-vuotiaana 17-vuotiaaseen pahaan poikaan ja meillä oli jotain säätöä/tapailua menossa. Siitä ei olisi varmasti seurannut mitään hyvää. Tiedän näin jälkikäteen hänen olleen mm. väkivaltainen tyttöystäväänsä kohtaan ja no, senhän nyt olisi voinut siitä käytöksestä ehkä päätellä silloin, mutta 14-vuotias ihastunut tyttönen kuvitteli ties mitä epärealistisuuksia...
Minun ei annettu katsoa South Parkia vielä yläasteellakaan. Ei ollut iso juttu, toisaalta ihan hyvä että sen näki ensimmistä kertaa sitten hieman kypsempänä ja tajusi mistä on kyse.
Ei tarvinnut paljoa kieltää. Sain mennä ja tulla mutta en silti päätynyt ongelmiin. Maistoin alkoholia ja tupakkaa mutta en jääny mihinkään koukkuun. Teininä ja aikuisena en käyttänyt/käytä mitään päihteitä. Johtui siitä että oli järki päässä.
Kiellettiin tupakanpoltto niin kauan kuin asui kotona. En tiedä olisinko alkanut polttamaan ilman kieltoa, mutta ainakin kokeilut jäi muutamiin kertoihin eikä jäänyt tavaksi. Myöhemmin ollut erittäin iloinen tästä.
No ei edes harmittanut mitenkään valtavasti silloin, mutta minulta kiellettiin ehdottomasti mopot ja kevytmoottoripyörät silloin. Ihan järkevä päätös jälkikäteen katsoen.