Lue keskustelun säännöt.
Pitäisikö valtion puuttua kaupungistumiseen?
16.10.2019 |
Taloustutkimus on kysynyt aiheesta 1 005 suomalaiselta syys–lokakuussa. Reilusti yli puolet vastanneista on sitä mieltä, että valtion pitäisi hillitä kaupungistumiskehitystä.
Itse pidän kaupungeista ja kaupunkeihin muuttaminen on mielestäni luonnollinen kehityskulku. Huolestuttavana pidän kuitenkin sitä, jos kaupungistuminen käytännössä tarkoittaa helsingistymistä, ja sen lisäksi vain Turku ja Tampere kasvavat hieman. Kaupunkeja tarvitaan muuallakin, ja siihen pitäisi valtion vaikuttaa niin, etteivät pienemmät kaupungit näivety.
Viikonlopun iltauutisissa kerrottiin, että Ranskassa muuttoliike on viimein, sitten vuoden 1947, kääntynyt toiseen suuntaan: ihmiset muuttavat pois Pariisista maaseudulle. Näin ei varmaankaan enää tapahdu Suomessa, ellei ilmastonmuutos sitten vaikuta asiaan. Ilmastonmuutoshan pakottaa koko maailman väestön siirtymään yhtä pykälää lähemmäs napoja, eli pohjoisella pallonpuoliskolla pohjoisemmas ja eteläisellä etelämmäs.
Kommentit (12)
Miksi Ruotsilla ja Tanskalla menee taloudellisesti paremmin kuin Suomella? Koska valtio tukee kaupungistumista ja aktiivisesti kehittää Tukholman ja Kööpenhaminan aluetta. Täällä rahat pumpataan Jämijärven siltarumpuihin ja Lieksan palvelutaloihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valtion pitäisi tukea kaupungistumista lunastamalla töiden perässä muuttavien tyhjiksi jäävät asunnot ja talot sopivaan hintaan, ainakin ne joista olisi jäämässä omistajalle velkaa.
Ruoantuotannon siirtämistä vertical farming -periaatteella toimiviin laitoksiin tulisi vahvasti tukea. Hydro-ja aeroponista viljelyä sekä kantasoluista kasvatettavaa keinolihaa. Näin yhdelle kasvi- ja eläinlajille pyhitetyt pelto- ja niittyhehtaarit voidaan palauttaa monimuotoiseen luonnontilaan.
Parhaassa tapauksessa kaupungeissa riittää julkinen liikenne ja kaupunkien väliseen liikkumiseen riittää nopeat juna- ja moottoritiereitit. Yksityisautoilu nykyisessä laajuudessaan tulee tarpeettomaksi itsestään, ilman keinotekoista pakotusta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi Ruotsilla ja Tanskalla menee taloudellisesti paremmin kuin Suomella? Koska valtio tukee kaupungistumista ja aktiivisesti kehittää Tukholman ja Kööpenhaminan aluetta. Täällä rahat pumpataan Jämijärven siltarumpuihin ja Lieksan palvelutaloihin.
No ne siltarummut on pakko pitää kunnossa, kun siellä Jämijärvellä on ehkä vielä asukkaita kuitenkin, lisäksi tukkirekat tarvitsevat kohtuullisen kestävät tiet ja siltarummut, maanviljelitkään eivät pääse pelloilleen, ellei ko. systeemit ole kunnossa. Ja mitenkäs ne miljoonat kesämökkiläiset..? Marjastajat, sienestäjät ja metsästäjätkin arvostavat kulkumahdollisuuksia. Näistä hankkeistäahyötyvät siis yhtälaillla kaupunkilaiset kuin paikalliset maalaisetkin. Lisäksi ne työllistävät. Mistä nämä työttömäksi jäävät jämijärveläiset saisivat töitä? Helsingin Mäkkäriltä?
Ja maalla asuvana voin sanoa, että tiestön kunto maaseudulla on rapistunut viimeisen 20 vuoden aikana todella paljon. Meidän kylätie esim. aurataan lumesta vain kun lunta tulee todella paljon ja vasta sitten, kun kaupunkialueen kaikki tiet on aurattu. Hiekoitus saadaan ehkä 2 kertaa talvessa, toissakesänä kuivan kauden aikana soratiemme käytiin kerran kastelemassa. Lähinnä siitäkin valittivat mökkiläiset. Tie on täynnä kuoppia ja reikiäkin on, keväällä vesi lainehtii suurempien ojien kohdalla tiellä. Mitään ei tehdä, ellei jatkuvasti vaadita ja usein ei sittenkään.
Myös kaikesta muusta on säästetty: kyläläisten aikoinaan talkoilla rakennettu valaistu latu on jätetty hoitamatta jo vuosien ajan, ellemme itse pitäisi sitä jonkinlaisessa kunnossa, ei olisi latua ollenkaan. Koulu on lakkautettu. Kirjastoauto ei enää käy. Kuitenkin täällä tuotetaan ruokaa kaupunkeihinkin. Kaupunkilaiset myy puita metsistään ja käyvät täällä virkistäytymässä kukin omilla tavoillaan. Emme kyllä ihan hirveästi vaadi, olemme sitkeitä, koska tiedämme, että emme viihtyisi kaupungissa. Maallahan ihmiset ovat tutkimustenkin mukaan onnellisempia kuin kaupungeissa. Palveluja ei tarvtise lisätä, mutta kyllä esim. tiet pitäisi pitää kohtuullisessa kunnossa.
Suomen talous sakkaa pelkästään siksi, että meillä ei ole johtopaikoilla eikä hallituksessa talousosaajia, luovuutta ei arvosteta. Koulutus on hyvä asia, mutta sitä arvostetaan joskus liikaakin, monen lahjakkuus jää täysin käyttämättä. Maaseutumatkailuun pitäisi panostaa, esim. japanilaiset ovat hyvä kohderyhmä, he pitävät Suomesta todella paljon. Ei pitäisi yrittää ratkaista ongelmia sillä tavalla, jolla ne ongelmat ovat syntyneet, vaan kokonaan uusilla tavoilla.
Miksi? Kaupungistumisen vastustaminen on kepulaista uuspuhetta joka tarkoittaa suomeksi sitä että etelän rikkaiden on tuettava ilman mitään rajoitteita pohjoisen missä tahansa korvessa asustavia rakentamalla sinne infrastruktuurit vaikka yhtä tilaa varten.
Kaupungistumista on tapahtunut jotain kymmeniä tuhansia vuosia tai mites vanhoja noi vanhimmat kylät onkaan. Siihen on syynsä koska yhdessä asumisesta on etua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä kaupungistuminen on väliaikainen trendi. Ilmastonmuutos kääntää suunnan toisinpäin. Kohta nuo nyt arvottomat talot isoilla tonteilla ovat kuuminta hottia. Ruuan hinta kipuaa pilviin, jos haluaa syödä, on parasta metsästää, kalastaa, keräillä, kasvattaa itse. Kaikki tulee muuttumaan ja mennään ajassa taaksepäin sellaiset 50-60 v. Näin ennusti vaarini, joka nyt on jo kuollut. Hän sanoi, että tulevaisuudessa pärjää se, jolla on peltotilkku ja osaamista viljelyyn. Nähtäväksi jää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Ruotsilla ja Tanskalla menee taloudellisesti paremmin kuin Suomella? Koska valtio tukee kaupungistumista ja aktiivisesti kehittää Tukholman ja Kööpenhaminan aluetta. Täällä rahat pumpataan Jämijärven siltarumpuihin ja Lieksan palvelutaloihin.
No ne siltarummut on pakko pitää kunnossa, kun siellä Jämijärvellä on ehkä vielä asukkaita kuitenkin, lisäksi tukkirekat tarvitsevat kohtuullisen kestävät tiet ja siltarummut, maanviljelitkään eivät pääse pelloilleen, ellei ko. systeemit ole kunnossa. Ja mitenkäs ne miljoonat kesämökkiläiset..? Marjastajat, sienestäjät ja metsästäjätkin arvostavat kulkumahdollisuuksia. Näistä hankkeistäahyötyvät siis yhtälaillla kaupunkilaiset kuin paikalliset maalaisetkin. Lisäksi ne työllistävät. Mistä nämä työttömäksi jäävät jämijärveläiset saisivat töitä? Helsingin Mäkkäriltä?
Ja maalla asuvana voin sanoa, että tiestön kunto maaseudulla on rapistunut viimeisen 20 vuoden aikana todella paljon. Meidän kylätie esim. aurataan lumesta vain kun lunta tulee todella paljon ja vasta sitten, kun kaupunkialueen kaikki tiet on aurattu. Hiekoitus saadaan ehkä 2 kertaa talvessa, toissakesänä kuivan kauden aikana soratiemme käytiin kerran kastelemassa. Lähinnä siitäkin valittivat mökkiläiset. Tie on täynnä kuoppia ja reikiäkin on, keväällä vesi lainehtii suurempien ojien kohdalla tiellä. Mitään ei tehdä, ellei jatkuvasti vaadita ja usein ei sittenkään.
Myös kaikesta muusta on säästetty: kyläläisten aikoinaan talkoilla rakennettu valaistu latu on jätetty hoitamatta jo vuosien ajan, ellemme itse pitäisi sitä jonkinlaisessa kunnossa, ei olisi latua ollenkaan. Koulu on lakkautettu. Kirjastoauto ei enää käy. Kuitenkin täällä tuotetaan ruokaa kaupunkeihinkin. Kaupunkilaiset myy puita metsistään ja käyvät täällä virkistäytymässä kukin omilla tavoillaan. Emme kyllä ihan hirveästi vaadi, olemme sitkeitä, koska tiedämme, että emme viihtyisi kaupungissa. Maallahan ihmiset ovat tutkimustenkin mukaan onnellisempia kuin kaupungeissa. Palveluja ei tarvtise lisätä, mutta kyllä esim. tiet pitäisi pitää kohtuullisessa kunnossa.
Suomen talous sakkaa pelkästään siksi, että meillä ei ole johtopaikoilla eikä hallituksessa talousosaajia, luovuutta ei arvosteta. Koulutus on hyvä asia, mutta sitä arvostetaan joskus liikaakin, monen lahjakkuus jää täysin käyttämättä. Maaseutumatkailuun pitäisi panostaa, esim. japanilaiset ovat hyvä kohderyhmä, he pitävät Suomesta todella paljon. Ei pitäisi yrittää ratkaista ongelmia sillä tavalla, jolla ne ongelmat ovat syntyneet, vaan kokonaan uusilla tavoilla.
Maaseutumatkailusta puuttuu yritteliäisyyttä. Majoitusliikkeet ovat valtaosin ketjuhotellien varassa, joissa standardisoitu perusmajoitus on hinnoiteltu ylihintaiseksi. Ei minkäänlaista elämystä, ei pittoreskeja maalaishotelleja ei mitään. Muissa maissa tämäkin osataan, mutta eipä kannata katsella suomalaista haja-asutusaluetta siltä osin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän pikkukaupunki kasvaa ja kukoistaa, syntyvyys on korkea, lapsia on paljon. Talot menevät hyvin kaupaksi, myös ympäröivältä maaseudulta ihan kohtuulliseen hintaan. Itseasiassa tuttu kinnteistönvälittäjä sanoi, että juuri maaseudun talot tekevät nyt kauppansa. On paljon nuoria pareja, joilla on koiria, hevosia yms. ja tarvitsevat ja haluavat tilaa. Kuulemma selkeä suunta on nyt sellainen, että nuoret muuttavat maalle ja vanhemmat ihmiset kaupunkeihin.
Vierailija kirjoitti:
Tämä kaupungistuminen on väliaikainen trendi. Ilmastonmuutos kääntää suunnan toisinpäin. Kohta nuo nyt arvottomat talot isoilla tonteilla ovat kuuminta hottia. Ruuan hinta kipuaa pilviin, jos haluaa syödä, on parasta metsästää, kalastaa, keräillä, kasvattaa itse. Kaikki tulee muuttumaan ja mennään ajassa taaksepäin sellaiset 50-60 v. Näin ennusti vaarini, joka nyt on jo kuollut. Hän sanoi, että tulevaisuudessa pärjää se, jolla on peltotilkku ja osaamista viljelyyn. Nähtäväksi jää.
Vaaris on katsonut liikaa Mad Maxia :D
Mitään olennaista muutosta ei koskaan ole tapahtunut kuin hyvin pitkällä aikaväillä. En sano että tämä on mahdoton skenaario, mutta emme me sitä näe, eivätkä lapsenlapsemmekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyn aina joskus sukuloimassa maalla, ja minusta tuntuu, että ihmiset siellä eivät täysin näe, miten näivettynyt maaseutu jo on. He kyllä kognitiivisesti tietävät, mitä palveluita siellä on ja ei ole, mutta koska he ovat koko ajan eläneet siellä, he eivät näe muutoksen suuruutta ja tilanteen surkeutta. Kuten kylmään veteen kattilaan laitettu sammakko jne.
Minustakin olisi ihan kiva, että maaseudulla olisi asutusta ja elämää. Ei kuitenkaan niin kiva, että itse olisin valmis sinne muuttamaan.
Kepun ollessa hallituksessa valtio on vuosikymmenien ajan yrittänyt puuttua luonnolliseen kaupungistumiskehitykseen. Sen seurauksena meillä on nyt maaseutu täynnä paikalleen rapistuvia arvottomia kiinteistöjä, joita kukaan ei halua.