Olen raskaana ja aivan hukassa sen suhteen pidänkö lapsen vai en

Sain tietää olevani raskaana ja se oli aikamoinen shokki, sillä olen käyttänyt e-pillereitä jo useamman vuoden. Jostain syystä näin kuitenkin pääsi käymään. Lasta ei ole suunniteltu ja tilanne on hankala myös siksi, että koko tämän vuoden ajan parisuhde on ollut aika on-off-meininkiä. Miehessä sinänsä ei ole mitään vikaa, hän on hyväsydäminen, vastuullinen ja kunnollinen ihminen, ja olisi varmasti isänäkin sellainen. Eniten ongelmaa parisuhteeseen on aiheuttanut se, että itsellä on romanttiset tunteet hieman hiipuneet ja olleet hukassa ja on ollut pohdintaa siitä, kannattaako suhdetta jatkaa vai pitäisikö molempien koittaa etsiä jotain "suurempaa ja parempaa". Tälläkin hetkellä olemme ns. tauolla ja asumme erikseen, olemme asuneet jo useamman kuukauden, mutta kerran tässä sorruttiin sitten petipuuhiin ja tuloksena nyt tämä.

Ahdistaa ja itkettää, kun en tiedä mitä ihmettä pitäisi tehdä. Rehellisesti sanottuna molemmat vaihtoehdot, sekä lapsen pitäminen että abortti, tuntuvat huonoilta ja ahdistavilta valinnoilta. Olen aina ajatellut haluavani äidiksi jonain päivänä, mutta ehdottomasti tilanteessa, jossa parisuhde on onnellinen ja vakaa. Myös taloudellisen tilanteen olen toivonut olevan hyvä siinä kohtaa, mutta nyt niin ei ole, sillä en ole vielä kovin kauaa opiskelujen jälkeen ollut työelämässä. Johonkin oli pakko päästä purkamaan tätä asiaa, koska en ole kehdannut kertoa vielä vanhemmilleni asiasta ja ystäviä mulla ei oikeastaan ole, pari kaveria vaan, jotka eivät ole kovin läheisiä. Miehelle olen kertonut, mutta koen hänelle puhumisen eri asiaksi, koska asia koskettaa häntä eri tavalla ja hänellä tietenkin vaikuttaa tunteet yms näkemyksiin niin paljon - hän siis tuntuu olevan lapsen pitämisen kannalla, vaikka sanoi tukevansa mua myös, jos päädyn toiseen ratkaisuun.

N27