Lue keskustelun säännöt.
Varmin tapa pysyä sinkkuna on kyläillä pariskuntien luona
13.10.2019 |
Menee kylmät väreet kun ajattelen sitä kaikkea sontaa mitä parisuhteisiin liittyy.
Kun vierailee pariskuntien luona on ysein hirvittävä teeskentely päällä ja kaikki on ah niin ihanaa. Ilmeistä paistaa epätoivo.
Kahden kesken valitetaan sitten kaikesta.
Hyi että, tiedättekö miltä näytätte ulospäin.
Ihana olla yksin, saa valita milloin haluaa seuraa.
Kommentit (22)
Juuri samaa mieltä. Tuli myös mieleen tuosta toisesta ketjusta. Lapsia en ole jättänyt tekemättä sen takia että seurailen monenkin lapsiperheen arkea.
Mutta parisuhdetta en halua koska kaikki lähipiirini parisuhteet on niin huonoja. Ainaista silmienpyörittelyä, tuhahtelua, selän takana haukkumista, kokoajan kinaamista.
Ei, ei - en ymmärrä ollenkaan miksi nämä ihmiset on yhdessä kun on niin kamalaa. Jos olisinkin joskus nähnyt toimivan parisuhteen mutta enpä ole. N44
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkein paras ehkäisykeino on vierailla perheiden luona, joilla on pieni lapsi tai useampia.
Ne pariskunnat nahistelee, koska toinen osapuoli ei ole halunnut sinua kylään.
hei, nyt on aika katkeraa valitusta
Nimenomaan en ole katkera.
Toisin kuin ne jotka nahistelevat huonossa suhteessa.
Ja hyvää suhdetta en ole minäkään koskaan nähnyt, itsellä enkä muilla. Ja ikää 40v. Jokainen joka päästää lähelleen kertoo suhteestaan niin älyttömiä juttuja että usko hyvään parisuhteeseen on mennyt aikoja sitten.
Nautin tästä elämäntilanteesta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tervetuloa meille, niin näet esimerkin hyvästä parisuhteesta. Olemme tasavertaisia kumppaneita, kinastella ei tarvitse. Joka ilta on mukava mennä puolison kanssa nukkumaan ja joka aamu olemme onnellisia, että heräämme toistemme vierestä.
7. Onneksi olkoon teille. Tärkeintä onkin että on itse onnellinen. Et voi kuitenkaan olettaa että teidän elämä olisi jonkun toisen mielestä kadehdittavaa. Ne uhraukset joita itse teet hyvillä mielin, voi toiselle olla kauhistus. Jos oma elämä pyörii puolison ehdoilla; yleensä suhde näyttäytyy harmonisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jaa. Meillä kävi kaverit aikoinaan kylässä, ja ilmoittivat seuraavana päivänä, että hekin menevät naimisiin. Meillä on hyvä liitto nyt kestänyt 25 vuotta ja heilläkin 20, eikä taida kumpikaan teeskennellä.
Vielä varmempi tapa on seurata vanhempien avio-onnea koko lapsuutensa ja nuoruutensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on jännä juttu, että parisuhteessa olevat ystävät ja kaverit kannustavat minua haparoivissa yrityksissäni löytää parisuhde, ja sitten seuraa vartin parin keskustelu siitä, mikä kaikki on vialla heidän suhteessaan, ja kuinka mietitään eroa.
Ei silti, jos tuo tapailemani nainen myöntyisi seurusteluun, olisin valmis ottamaan vastaan sen kaiken ikävänkin. Kenen tahansa kanssa en viitsisi vaivautua.
Parisuhde ja perhe-elämä on ainakin minulle se mikä tekee onnelliseksi. Kymmenen vuotta yhteiseloa ja kaksi lasta. Edelleen rakastetaan toisiamme ja yhdessä on hyvä olla. Seksikin vain paranee vuosien myötä.
Joskus on riitaa, mutta sitten taas sovitaan. Enimmäkseen ollaan yhtä mieltä asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta huvittavaa on se, että sinkkuna olevat kaverini yrittävät kannustaa minua eroamaan hyvästä liitosta. Esim yksi kaverini oli parisuhteessa kun tutustuimme. Molemmilla oli huono kausi menossa (ihan pienet lapset) ja rankkaa muutenkin. Hän erosi, minä en. Niin kauan yritti ehdotella että itsekin järtäisin mieheni jonka kanssa menee nyt hyvin, kunnes tapasi uuden miehen ja nyt ei enää haluakaan että eroan.
Senkus olet yksin, hittojakos oikeasti KETÄÄN kiinnostaa :DDDDDDDDDDD luuletko että me parisuhteessaolevat ollaan jotenkin kateellisia sinulle? ei tod. t. onnellinen vaimo ja äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta huvittavaa on se, että sinkkuna olevat kaverini yrittävät kannustaa minua eroamaan hyvästä liitosta. Esim yksi kaverini oli parisuhteessa kun tutustuimme. Molemmilla oli huono kausi menossa (ihan pienet lapset) ja rankkaa muutenkin. Hän erosi, minä en. Niin kauan yritti ehdotella että itsekin järtäisin mieheni jonka kanssa menee nyt hyvin, kunnes tapasi uuden miehen ja nyt ei enää haluakaan että eroan.
Parisuhteen ulkopuolisen ei mielestäni ole sopivaa ehdottaa toiselle eroa. Mitä omissa ja muiden suhteissa havainnut, niin karkeasti sanoen kun sana "ero" sanotaan ensimmäisen kerran ääneen, se on vain ajan kysymys.
En koko 34-vuotisen elämäni varrella tajunnut koskaan kuinka toisten ihmisten parisuhteet voivat aiheuttaa niin paljon tunteita muissa ihmisissä. Sitten kun tapasin mieheni, niin aika paljon tuntui ihmisillä olevan sanottavaa, sekä päin naamaa että selän takana. Vaikka tämä aloitus onkin kieli poskessa väänetty :D
Iso osa oli vilpittömästi onnellinen puolestani, ja osa ei halunnut minulle parisuhdetta. Parisuhteeni oli uhka niille jotka olivat vertailijoita, ja koska minä olin aina ollut se suhteeton, tai se jolla tapailu kaatui johonkin seikkaan, niin tuntui heistä jotenkin uhkaavalta että olin tilanteessa josta oikeasti olikin syntymässä otain muuta kuin siihen astinen roolini antoi ymmärtää. Milloin oli mieheni juoppo, milloin en jaksaisi hänen lapsiaan, milloin olimme liian erilaisia toisillemme, ja auta armias kun suhteessa tuli jotain kärhämää, ja siitä erehdyin muutamalle ystävälle(nykyään he eivät enää ole ystäviä, vaan kavereita ja tuttavia) purkamaan, niin jo oltiin hieromassa käsiä yhteen ja vakuuttelemassa että en ole parisuhdeihminen, tai että löytäisin jostain vielä varmasti paremman. Tämä kaikki naamioitiin välittämisen ja huolenpitämiseen.
Oi niitä aikoja! :D Nyt ollaan oltu yhdessä 5 vuotta, ja nämä ystävät ovat jääneet, koska heistä paljastui ikäviä piirteitä, ja käsitykseme ystävyydestä poikkesi lopulta niin pahasti toisistamme.
Harva läheinen ihmissuhde on täysin ongelmaton koko ajan. Silti ihmiset usein kaipaavat toisten seuraa.
Ap kuulostaa kyllä vähemmän positiiviselta ihmiseltä ja ilmeisesti kaverit ovat samaa sorttia. Sellaisen ihmisen seura on raskasta parisuhteessa, mutta myös kaverisuhteista.
Parisuhde on kahden itsenäisen ihmisen tiivistä yhteiseloa, joten on selvää että molemmilla on erilaisia tarpeita ja haluja. Hyvässä suhteessa molempien tarpeet ja halut tulevat tunnistetuksi ja huomioiduiksi, eikä suhde ole alisteinen kummallekaan. On asioita, joita hyväkään parisuhde ei osapuolilleen tarjoa, mutta sen ei tarvitse estää ihmistä toteuttamasta itseään. Esim. mieheni ei pidä matkustelusta, joten matkustan sen sijaan itsekseni tai ystävieni kanssa. Luulen, että moni parisuhde kompastuu siihen, että yritetään mahtua samaan muottiin ja ei kyetä terveeseen itsenäisyyteen suhteessa.
Näin on!
Olen nähnyt sen saman teatterin kun kotiin tullessa täytyy teennäisesti suukot vaihtaa (vieraiden läsnäollessa, camoon, aikuiset ihmiset) ja sitten heti sihautetaankin kalja auki kun sitä omaa siippaa ei selvin päin ilkeä katsella.