Lue keskustelun säännöt.
Pitkä ajomatka ja tapailemani mies vaatii että ajan puolet matkasta, vaikka olen ajanut autoa viimeksi 15 vuotta sitten
11.10.2019 |
Eli meillä pienimuotoinen lomareissu suunnitteilla mutta taitaa nyt sitten kaatua tähän. Olin 15 vuotta sitten pahassa kolarissa ja sen seurauksena melkein vuoden pyörätuolissa. Minulle jäi tästä trauma, enkä sen jälkeen ole pystynyt ajamaan. Mies sanoo, että minun pitää ajaa puolet matkasta, koska hänen keskittymisensä alkaa herpaantua siinä 4-5 tuntia ajettuaan. (matka kestää 9,5h)
Minä en kertakaikkiaan uskalla ajaa ja suuntakin on sellainen, etten ole siellä ennen ajanut. Miten ratkaista tilanne?
Kommentit (46)
No voi jestas. Aika ymmärtämätön mies. En itse edes uskaltaisi (varsinkaan näillä keleillä) hypätä kyytiin, jos ratissa olisi henkilö, joka ei ole autoa ajanut 15 vuoteen. Jakakaa matka tarvittaessa vaikka kahdelle päivälle, jos mies ei tosiaan tuota kauempaa pysty keskittymään edes taukojen avulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unohdatte koko reissun, koska eihän tuosta nauti kumpikaan. Junalla ja lentämälläkin pääsee.
Ette lähde. Tai menette osan matkasta junan kyydissä autonne kanssa.
Älkää lähtekö matkalle, tai matkustakaa junalla tai bussilla.
Onneksi en tapaile tuota miestä, mulla ei ole ajokorttia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siten, että sinä yrität jo päästä tuosta peikostasi ja ajat. Ei tuollaisissa asioissa pidä velloa hautaan asti ja jos ei muu auta niin menet terapiaan.
Miehen pitäsi tehdä puolet kotitöistä, jne mutta heidän pitäsi edelleen ajaa perheen lomamatkat yksin. Tasa-arvoa sovelletaan vain kun se sopii naisen itsekäisiin tarpeisiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa mieltä kuin eka vastaaja! Ei voi olettaa että mies ajaa matkan yksin, jos keskittymiskyky ei kestä koko matkaa. Ei myöskään voida olettaa että sinä ajat, koska sinulla on syysi olla ajamatta, ja se syy on ihan oikea eikä mitään leikkiä. Jäätte matkalle yöksi tai ette tee reissua ollenkaan. Tai onko reissuun mahdollista lähteä junalla, lentokoneella tms? Onko sinne määränpäähän pakko ajaa?
Vierailija kirjoitti:
Siten, että sinä yrität jo päästä tuosta peikostasi ja ajat. Ei tuollaisissa asioissa pidä velloa hautaan asti ja jos ei muu auta niin menet terapiaan.
Miehen pitäsi tehdä puolet kotitöistä, jne mutta heidän pitäsi edelleen ajaa perheen lomamatkat yksin. Tasa-arvoa sovelletaan vain kun se sopii naisen itsekäisiin tarpeisiin?
Eipä taida olla kyse perheestä tässä tapauksessa. Ja voisin kuvitella, että ap on kertonut onnettomuudestaan ja ajamispelostaan tapailukumppanilleen jo tätä ennen ja mies on silti halunnut jatkaa tutustumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ehdotan että menet autokoululle ja ostat pari ajotuntia. Rauhallisen opettajan kanssa opetat itsesi ajamaan uudestaan ja pääsemään pelostasi.
Älä lähde matkalle jos et pysty ottamaan vastuuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siten, että sinä yrität jo päästä tuosta peikostasi ja ajat. Ei tuollaisissa asioissa pidä velloa hautaan asti ja jos ei muu auta niin menet terapiaan.
Miehen pitäsi tehdä puolet kotitöistä, jne mutta heidän pitäsi edelleen ajaa perheen lomamatkat yksin. Tasa-arvoa sovelletaan vain kun se sopii naisen itsekäisiin tarpeisiin?
Eipä taida olla kyse perheestä tässä tapauksessa. Ja voisin kuvitella, että ap on kertonut onnettomuudestaan ja ajamispelostaan tapailukumppanilleen jo tätä ennen ja mies on silti halunnut jatkaa tutustumista.
Se on aivan sama mikä on perheen tilanne koska on kerrottu, jne, mutta on aivan naurettavaa velloa tuollaisessa pelossa vuosikausia.
Vaihdatte tunnin välein. Sä saat totutella pikkuhiljaa ajamiseen ja mies saa huilata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hö, on siinäkin mies. Meidän mies ajaa välillä etelästä pohjois-suomeen, eikä pysähdy, kuin kerran tankkaamaan ja samalla juo kahvit. Sanoo, ettei ole mikään ihme juttu ajaa putkeen aamusta myöhään iltaan.
Miksei julkisia voida käyttää? Mikäli loppumatkasta ei ole tarjolla mitään julkista kulkuneuvoa niin taittaisin puolet matkasta taksilla tai yöpyisin jossain. Täysin ehdottoman miehen kanssa en lähtisi mihinkään.
Minua kiusasi isot pojat koulussa, ja sain tosi pahat traumat tästä. Nyt (30 vuotta myöhemmin) vaadin, että joku muu kuljettaa minua aina sinne, minne haluan. Kyllä tämä tulisi jokaisen ymmärtää!
Mun aviomies asuu 500 km päässä minusta, joka toisen viikon,koska hänellä on lapsi.
Välillä lähden hänen mukaansa viemään lasta kotiinsa, ja mies ajaa eestaas tämän matkan.
Olen minäkin välillä ajanut loppumatkasta, mutta yleensä mies ajaa.
Ja tämä 1000 km siis päivän aikana.
Kuusi tuntia yhteen suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Minua kiusasi isot pojat koulussa, ja sain tosi pahat traumat tästä. Nyt (30 vuotta myöhemmin) vaadin, että joku muu kuljettaa minua aina sinne, minne haluan. Kyllä tämä tulisi jokaisen ymmärtää!
Kaikki eivät koe tarpeelliseksi miellyttää jotain miestä. Mikä ongelma siinä on jos kumpikin maksaa oman osansa tulevasta matkasta jos tämä tullaan taittamaan julkisilla tai yöpymään jossain?
Vaikeuksia luvassa, unohda tämä seurustelusuhde.
Sinulle sopii mies jolla ei ole autoa eikä ajokorttia-tasa-arvoista .
Puolitatte matkan pysähtymällä yöksi.