Lue keskustelun säännöt.
Milloin tiesit, että nyt on aika erota?
08.10.2019 |
Milloin se lopullinen eropäätös tuli? Mistä voi olla varma, ettei suhde toimi enää eikä sitä voi pelastaa?
Kommentit (16)
Kun kaksvuotias sano isi älä huua, äiti rauhotu (kun itkin).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomasin olevani baarissa kuin pikkupoika karkkikaupassa. Siihen saakka viettelykset eivät olleet vaikuttaneet minuun juuri mitenkään. Eivätkä vaikuta nykyisinkään.
En mistään. Hän vain jätti. Onneksi.
siitä kun ei ole enää keskusteluyhteyttä. lapset lämmittävät omat ruokansa tai ovat muuttamassa pois, seksieläm'ä on väljähtynyttä, miehelle ei seksi maistu, naiselle ei muna lopsahda automaattisesti suuhun iltaisin saatikka aamuisin., nainen lihoo seksielämän ulkopuolelle jne onhan näitä
Mies lähti hotellilomalle salarakkaansa kanssa. Viikon päästä oli huoltajuus- ja ositussopimus tehty. Valehteleva paska oli se mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun pystyin pettämään. Ero tuli melko pian, yhteispäätöksellä. Pettämisestä en koskaan jäänyt kiinni, nyt parisuhteessa sen kanssa, jonka kanssa petin.
Siitä kun huomasin jatkuvasti miettiväni että puhuukohan mies nyt totta vai valehteleeko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki tavallaan osuvat kohdilleen.
En vaan itse ole saanut lähdettyä, vaikka kyllä pitäisi. Olisi pitänyt jo kauan sitten.
En voinut luottaa enää mitenkään vaikka kuinka yritin. Ilmoitin, että se oli tässä minun osaltani. Äijä meni ja petti tosiaan, en tiedä pettikö uudestaan, mutta luottamus meni. En jaksa arvailla onko mielitietty lojaali vai ei. Onnellisesti varattu nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin kun aloin saada todella pahoja paniikkikohtauksia jo matkalla miehen luo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun ei jaksa edes riidellä. Toisen vastaukset on ihan sama, kun tiesi jo ne vastaukset kysymättäkin. Ahdisti yhteinen vapaa-aika. Välillä tietysti oli parempia ja ihania hetkiä, mutta valtaosin tuntui, että kaikki on nyt nähty.
Kun tajusin, että mies manipuloi tarkoituksella. Siihen asti olin ajatellut, että kyse oli luonne- ja kommunikointitapaeroista, ja jaksoin yrittää neuvotella asioista. Mutta lopulta tapahtui tilanne, joka ei voinut enää olla vahinko tai sattuma, ja sillä hetkellä kylmenin miestä kohtaan täysin, koska tajusin, että hän ei ollut koskaan keskustellut tai neuvotellut kanssani, vaan laskelmoidusti vedellyt naruista saadakseen haluamansa lopputuloksen. Sen jälkeen halusin vain päästä hänestä eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolmen vuoden yrittäminen, jotta avioliitto pelastuisi ei tuottanut tulosta, kun ex ei halunnut. Ihastuin ja rakastuin toiseen.
Tänään jätti, tosin vain seurustelimme vuoden. Monta kuukautta merkit olivat näkyvissä. Nainen ei halunnut suudella enää, tosin seksiä kylläkin. Whatsapissa viestit lyhenivät ja lyhenivät. Siinä 7-8 kuukauden jälkeen alkoi jotenkin kääntyä asiat.
Jotenkin pahaenteistä kun lähetti heti aamulla viestin että voiko käväistä 17:00 tänään meillä. TUo pari paitaa.
Ei kukaan lähetä 7:00 aamulla viestiä parin paidan takia.
No, oli se pahoillaan että joutui jättämään: tunteet vain kuolivat ja sillä siisti. Ja itsekin alan ymmärtää että ei sitä rakkautta olisi riittänyt. Olenko kauhea/epävakaa ihminen kun heti laitan pari profiilia nettipalstoille?
Siitä, etten enää halunnut yrittää pelastaa sitä. Molemmilla kerroilla puoliso oli jo luovuttanut ja kun tämä meni perille omaan tajuntaan, luovutin itsekin. Puolisot olisivat varmaan pitkäänkin lusineet väljähtäneessä suhteessa jos minä en olisi pistänyt toimeksi ja eronnut.