Tiedättekö miksi lääkärit ja hoitajat ja vastaavat eivät ole kovin empaattisia?

Entäs jos lääkäreille ja sairaanhoitajille aletaan syöttämäään empaattisialääkkeitä, niitä saa kuulema tehtyä yhdestä kasvista.

Olen empaattinen ihminen sosiaalialalla, työkaverit sanovat kiltiksi.

Toinen työvuosi meni illat itkiessä, sitten tein työtä siinä, että vapaa-ajalla en ajattele työtä.

Olen itkenyt asiakkaiden kanssa, halannut, ottanut kädestä, nauranut ja kiroillut. Tilannetajun omistan, 25v alalla ilman valituksia.

Osa mun työpaikalla samanmoisia, osa pitää tätä pelkkänä työnä ja mielestäni kohtelee asiakkaita tylysti.

Vierailija kirjoitti:

Ei empatia ole täysillä tunteessa mukana elämistä. Se on sympatiaa.

Tämä.

Tätäkin ketjua lukiessa tulee ilmi, että moni ei edes tiedä, mitä empatia tarkoittaa. Empatia EI ole "tunteessa mukana elämistä", lässytystä, kyvyttömyyttä vetää rajoja itsen ja potilaan/asiakkaan/kenen tahansa välille tai työasioiden murehtimista vapaa-ajalla. Klassinen esimerkki sympatian ja empatian eroista on se kaivoon pudonneen ihmisen tapaus. Sympaattinen ihminen hyppää kaivoon tämän seuraksi ja sitten molemmat itkevät siellä kurjuuttaan. Empaattinen ihminen heittää kaivoon tipahtaneelle köyden, jotta tämä pääsee kipuamaan sieltä takaisin ylös.

Suomalaisten epäempaattisuus pitää siinä mielessä paikkansa, että täällä harva osaa tuntea aitoa empatiaa. Sympatia eli juuri se mukana nyyhkiminen ja voivottelu tuntuu olevan yleisempää. Ehkä moni ei siksi osaa kohdata mm. sairaita tai surevia ihmisiä, kun ei osata erottaa omia tuntemuksia sen toisen ihmisen tuntemuksista ja sitten ahdistutaan väistämättä.

Vierailija kirjoitti:

Empatia on sitä, että kykenee asettamaan itsensä potilaan ja läheisten näkökulmaan. Empaattinen hoitaja ei lässytä, vaan huomioi hoitaessaan esimerkiksi sen, että kertoo potilaalle ja omaisille etukäteen, mitä seuraavaksi toimenpiteessä/hoidossa tehdään tai tapahtuu. Hän myös hoitaa kivun ennakoivasti, antaa vaikkapa kivuliaalle leikkauspotilaalle kipulääkkeen ennen haavan puhdistusta ja siteiden vaihtamista. Hän tunnistaa herkästi henkisen tuen tarpeen myös silloin kun potilas ei pue sitä sanoiksi. Empaattinen hoitaja ei muutu välinpitämättömäksi potilaan tarpeille siksi, että on nähnyt valtavan määrän potilaita ja näiden vaivoja. Hän ei paadu, vaan pienillä asioilla tsemppaa ja luo turvallisuutta. Hän on kohtelias, asiallinen ja monesti vähäeleisellä tavalla kuitenkin lämminhenkinen ja turvallinen.

Todella hyvin sanottu. Kiteytit asian ytimen täydellisesti.

Tarkoitatko nuilla vastaavilla, vastaavia mestareita?

Tutkimusten mukaan lääkäreissä on paljon psykopaatteja, samoin myös hoitajissa. Eli tavallaan psykopatia on edellytys alalle pääsemiseen. Muitakin syitä on esimerkiksi tässä https://www.quora.com/Why-are-so-many-medical-professionals-psychopaths

.... jokainen poimikoot sopivat.

Mua kiinnostaisi tietää, mistä ap kuvittelee tietävänsä, ketkä esimerkiksi niistä hänen kohtaamistaan hoitajista olivat empaattisia (se yksi) ja miten empatia/sen puute hänen mielestään hoitajasta ja hänen toiminnastaan näkyy? Niinkuin moni on jo ketjussa todennut, se että ihminen toimii tietyn ammatillisen etäisyyden säilyttäen ei tarkoita kylmyyttä eikä tunteettomuutta.

Vierailija kirjoitti:

Tutkimusten mukaan lääkäreissä on paljon psykopaatteja, samoin myös hoitajissa. Eli tavallaan psykopatia on edellytys alalle pääsemiseen. Muitakin syitä on esimerkiksi tässä https://www.quora.com/Why-are-so-many-medical-professionals-psychopaths

.... jokainen poimikoot sopivat.

Vedät kyllä mutkia nyt suoriksi aika tehokkaasti: lääkäreissä/hoitajissa on paljon psykopaatteja--->psykopatia on edellytys alalle pääsemiseen. Et vissiin voi ihan tuollaista johtopäätöstä tehdä kuitenkaan?

En edes tiennyt, että lääketieteen ja hoitoalan ihmiset eivät ole empaattisia. Eli vastaus ap:n kysymykseen: en tiedä.

Jokaiseen ammattikuntaan mahtuu erilaisia ihmisiä ja eri aloille hakeudutaan erilaisin motiivein. Empatia ei liity mitenkään siihen, että kykenee ihmisläheisessä työssä suhtautumaan ammattimaisesti asiakkaisiin ja ottamaan riittävää etäisyyttä kaikista ihmiskohtaloista. Empatia tarkoittaa kykyä asettua toisen asemaan ja kokemaan myötätuntoa. Empatia ei tarkoita sitä, että imitoi ja heittäytyy muiden ihmisten tunnetiloihin, päin vastoin sellainen vain osoittaisi tunne-elämän ja itsesäätelyn puutetta. Empaattinen ihminen ei välttämättä edes ilmaise tai näytä myötätuntoaan, ainakaan jokaiselle jota kohtaan empatiaa tuntee. Siinä ap on kyllä oikeilla jäljillä, että emotionaalisesti kuormittavassa työssä on pakko olla kykyä ottaa etäisyyttä ja käsitellä rationaalisella tavalla muiden ihmisten tunnetiloja, sillä muuten myötätuntouupumus iskee nopeasti. Jos sinua hoitava tai auttava työntekijä ei surkuttele ja pahoittele tilannettasi, se ei tarkoita työntekijän empatian puutetta. Ei kaikki voi surkutella kaikkien kohtaloita tai pitää teennäisiä tsemppipuheita. Ja vaikka joku työntekijä omasta mielestään osoittaisi sanoin ja elkein empatiaa, niin joku asiakas ei sitä välttämättä osaa tulkita sellaiseksi tai se ei asiakkaalle riitä. Jotkut ihmiset kaipaavat hirveästi muilta vahvistusta ja myötäilyä, mikä toki kertoo taas enemmän heidän oman tunne-elämän ja kiintymyssuhteiden puutteesta - eikä niinkään heitä auttavien ammattilaisten empatian puutteesta.

Psykopaatteja ylipäätään on aika vähän, ei heitä hoitoalallekaan silloin "paljon riitä". Vaikka liiallinen herkkyys ja empatiakyky on alalla haitta, niin kyllä niiden täydellinen puuttuminenkin aika nopsaan näkyisi ja taival hoitajana voisi olla aika lyhyt. Lääkäreinä todennäköisempiä.