Lue keskustelun säännöt.
Miksi lapsi menee lukkoon vieraiden ihmisten kanssa?
05.10.2019 |
Lapseni on siis 7-vuotias ja olen vähän huolissani hänen suhtautumisestaan muihin ihmisiin. Jos joku vieras ihminen yrittää jututtaa häntä, hän jähmettyy ja hyvä kun saa edes sanaa suustaan ja voi katsoa samalla minua. Ei muuten kotona ole yhtään pidättyväinen mutta kodin ulkopuolella on, eli selvästi jännittää eikä osaa olla oma itsensä.
Kaikki saavat hänestä hyvin vaisun ja ujon kuvan, mikä harmittaa minua kun hän ei ole sellainen oikeasti. Jotenkin retket hänen kanssaan kärsii siitä että hän ei juurikaan puhu mitään eikä touhua samalla lailla kun muut samanikäiset. Onko tätä mä ihan normaalia?
Ei saisi verrata lasta muihin lapsiin mutta kieltämättä vähän olen kade niiden lasten äideille joilla on sosiaaliset lapset jotka eivät hirveästi vierasta ja rohkeasti menevät mukaan tilanteessa kuin tilanteessa. Tälläisten lasten kanssa on helppoa, luontevaa ja avointa.
Kommentit (32)
Puhuuko hän koulussa? Onko opettaja tai päiväkodin väki ollut hänestä huolissaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päiväkodin väki oli myös huolissaan kun aloitti päiväkodin koska oli niin hiljainen... pikkuhiljaa sitten muuttui puheliaammaksi. Koulusta ei ole tullut mitään palautetta joten en osaa sanoa onko rohkaistunut siellä, kyselen kyllä että mitä on koulussa tehnyt jne. Ja kuulostaa normaalilta.
Kun menemme yhdessä viettämään jonnekin muualle aikaa niin aina minun seurassani muuttuu vetäytyväksi jos vaikka juttelen jollekin muulle jne. En ole ikinä painostanut ja vaatinut häntä käyttäytymään erilailla, hänellä vain kestää niin kauan sopeutua sosiaalisiin tilanteisiin. Ap
Ujo ja hitaasti lämpiävä temperamentti? Jos menette vaikka kylään vähän vieraampien ihmisten luo, onko aluksi ujo ja lämpenee jossain vaiheessa vai onko koko vierailun ajan puhumaton?
Mä olen ollu samanlainen ja olen vieläkin vaikka ikää on jo vaik muille jakaa.
Vanhempani laittoivat kesätöihin sosiaalistumaan ja siellä opin jotenkin olemaan avuksi ja hyödyksi.
Ja kas kummaa,työni olen tehnyt asiakaspalvelussa,MUTTA: kotiini en oikein huoli ketään,olen äärimmäisen vaivautunut kun joku tulee kylään. EN pidä small talkista enkä tykkää rupatella muodista enkä häistä enkä käsilaukuista.
EI sen tarvii mennä ohi,todennäköisesti on vaan luonteeltaan ettei välitä muista ihmisistä.
Opetat vaan hyvät tavat,kiitos näkemiin ole hyvä :D Siis semmosta tavallista.
Ei me kaikki olla suunapäänä.
Hyvä niin.
Niin ei se ole ujoutta eikä arkuutta,se vaan on. Semmonen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsesi voisi hyötyä ulkomaan matkasta. Menkää vaikka Namibiaan.
Kannattaa etukäteen vaikka seurakunnan kautta tutustua johonkin mukavaan paikalliseen perheeseen, jossa on saman ikäisiä lapsukaisia.
Siellä vierailette muutaman kerran. Viekää mukananne palloja, niin lapset voivat leikkiä niillä porukalla. Lapsesi maailmankuva avartuisi, ja unohtaisi ujoutensa.
On koko vierailun ajan puhumaton ja haluaa olla kokoajan vierelläni, vaikka ollaan siellä kolme tuntia. Ei mene muiden lasten kanssa leikkimään. On enemmän kiinnostunut vieraassa paikassa herkuista.
Sitten taas samanikäisten serkkujen kanssa uskaltaa kyllä leikkiä, mutta ei vieraiden lasten. Ei siis helposti ystävysty kehenkään. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon vähän tollanen. Olen 33v. Olin jo ala-aste ikäisenä. Mulla kestää sopeutua sosiaalisiin tilanteisiin. Katselen ja tarkkailen, minkälaisten ihmisten kanssa olen tekemisissä. Vetäydyn vähän syrjään. Olen ollut asiakaspalvelussa kauan ja osaan nykyään sen myötä esittää sosiaalista ja avointa, mutta se väsyttää minua. En oikeasti ole sellainen. Onneksi saan nykyään tehdä töitä lähinnä yksin :D. Pidän ihmisistä, mutta en jaksa heitä kovin kauaa.
Minä olin sellainen "ujo" lapsena.
Minua olisi auttanut ehkä jos äiti olisi alkanut jutteleen kanssani muille yhdessä, jututtamaan pikkuhiljaa.
Niin, että ensin äidin kanssa niin sitten ehkä olisin pikkuhiljaa avannut suuta vaikka ujosti vielä jonkin aikaa.
Luonne on hyvä hiljainenkin. !!!! :)
Isompana se tasoittuu.
Kaikki äänekkäät ja reippaat ei edes ole oikeasti sosiaalisia yai taitavia ihmissuhteissa, vaan vain äänekkäitä ja reippaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi voisi hyötyä ulkomaan matkasta. Menkää vaikka Namibiaan.
Kannattaa etukäteen vaikka seurakunnan kautta tutustua johonkin mukavaan paikalliseen perheeseen, jossa on saman ikäisiä lapsukaisia.
Siellä vierailette muutaman kerran. Viekää mukananne palloja, niin lapset voivat leikkiä niillä porukalla. Lapsesi maailmankuva avartuisi, ja unohtaisi ujoutensa.
Saanko kysyä, miksi tästä on ei-tykätty?
Aikuiset hoitaa leikin lapsille. Leikin missä on selkeät säännöt.
Jonkun kivan leikin.
Siinä tutustuu.
Niin, ettei lasten tarvitse itse miettiä yhtään enempää kun leikkii sen leikin sääntöjen mukaan, niin hiljaisetkin pääsee mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi voisi hyötyä ulkomaan matkasta. Menkää vaikka Namibiaan.
Kannattaa etukäteen vaikka seurakunnan kautta tutustua johonkin mukavaan paikalliseen perheeseen, jossa on saman ikäisiä lapsukaisia.
Siellä vierailette muutaman kerran. Viekää mukananne palloja, niin lapset voivat leikkiä niillä porukalla. Lapsesi maailmankuva avartuisi, ja unohtaisi ujoutensa.
Saanko kysyä, miksi tästä on ei-tykätty?
No mitä vittua. Ei sitä nyt Namibiaan tarvitse lähteä, jos lapsi ei ole suuna päänä kyläpaikassa 😂 Mistä tollainen edes tuli mieleen 😃 Esitit sen niinkuin perhe lähtisi yhdessä muutaman kerran vaikkapa City Markettiin. Tuosta vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi voisi hyötyä ulkomaan matkasta. Menkää vaikka Namibiaan.
Kannattaa etukäteen vaikka seurakunnan kautta tutustua johonkin mukavaan paikalliseen perheeseen, jossa on saman ikäisiä lapsukaisia.
Siellä vierailette muutaman kerran. Viekää mukananne palloja, niin lapset voivat leikkiä niillä porukalla. Lapsesi maailmankuva avartuisi, ja unohtaisi ujoutensa.
Saanko kysyä, miksi tästä on ei-tykätty?
On ehkä pikkusen kaukaa haettu parannuskeino ujouteen :-D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi voisi hyötyä ulkomaan matkasta. Menkää vaikka Namibiaan.
Kannattaa etukäteen vaikka seurakunnan kautta tutustua johonkin mukavaan paikalliseen perheeseen, jossa on saman ikäisiä lapsukaisia.
Siellä vierailette muutaman kerran. Viekää mukananne palloja, niin lapset voivat leikkiä niillä porukalla. Lapsesi maailmankuva avartuisi, ja unohtaisi ujoutensa.
Saanko kysyä, miksi tästä on ei-tykätty?
No mitä vittua. Ei sitä nyt Namibiaan tarvitse lähteä, jos lapsi ei ole suuna päänä kyläpaikassa 😂 Mistä tollainen edes tuli mieleen 😃 Esitit sen niinkuin perhe lähtisi yhdessä muutaman kerran vaikkapa City Markettiin. Tuosta vaan.
Miksi ei? Namibiaan on helppo mennä, ja seurakunta auttaa varmasti. Teille koko perheelle voisi olla hyvä vähän ajatella elinpiiriänne laajemmin ja tehdä jotain ihan aikaisemmasta poikkeavaa.
Siinä se lapsikin vahvistuisi mukana.
Vierailija kirjoitti:
Anna lapsesi olla oma itsensä, mutta mahdollista totuttelu sosiaalisiin tilanteisiin, iän myötä todnäk reipastuu. Lapsi kyllä aistii, jos olet pettynyt häneen tai painostat.
ROHKAISTUU ei reipastuu!
Ai että mulla nousee savu korvista, kun ujoutta pidetään samana kuin ei-reipas, siis kun eihän se niin ole! Ujo lapsi voi olla ja yleensä onkin hyvinkin reipas. Hommat hoituu kenenkään patistelematta, on yleensä hyvä kuuntelemaan, sisäistämään asioita ja oppii kerrasta, koska ei säädä ja sählää ja ole äänessä ja kaikessa esillä. Ujolta lapselta vain puuttuu ROHKEUS sosiaalisissa tilanteissa.
T. Reippaiden ujojen äiti
Hahaha joo Namibiaan nyt äkkiä!! Kimpsut ja kampsut kokoon ja sitten vaan menette! Ei siinä kummempia. Muistatte vaan pallot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna lapsesi olla oma itsensä, mutta mahdollista totuttelu sosiaalisiin tilanteisiin, iän myötä todnäk reipastuu. Lapsi kyllä aistii, jos olet pettynyt häneen tai painostat.
ROHKAISTUU ei reipastuu!
Ai että mulla nousee savu korvista, kun ujoutta pidetään samana kuin ei-reipas, siis kun eihän se niin ole! Ujo lapsi voi olla ja yleensä onkin hyvinkin reipas. Hommat hoituu kenenkään patistelematta, on yleensä hyvä kuuntelemaan, sisäistämään asioita ja oppii kerrasta, koska ei säädä ja sählää ja ole äänessä ja kaikessa esillä. Ujolta lapselta vain puuttuu ROHKEUS sosiaalisissa tilanteissa.
T. Reippaiden ujojen äiti
Näin se on.
Vierailija kirjoitti:
Hahaha joo Namibiaan nyt äkkiä!! Kimpsut ja kampsut kokoon ja sitten vaan menette! Ei siinä kummempia. Muistatte vaan pallot.
😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna lapsesi olla oma itsensä, mutta mahdollista totuttelu sosiaalisiin tilanteisiin, iän myötä todnäk reipastuu. Lapsi kyllä aistii, jos olet pettynyt häneen tai painostat.
ROHKAISTUU ei reipastuu!
Ai että mulla nousee savu korvista, kun ujoutta pidetään samana kuin ei-reipas, siis kun eihän se niin ole! Ujo lapsi voi olla ja yleensä onkin hyvinkin reipas. Hommat hoituu kenenkään patistelematta, on yleensä hyvä kuuntelemaan, sisäistämään asioita ja oppii kerrasta, koska ei säädä ja sählää ja ole äänessä ja kaikessa esillä. Ujolta lapselta vain puuttuu ROHKEUS sosiaalisissa tilanteissa.
T. Reippaiden ujojen äiti
Tätä juuri tarkoitan. Lapseni on myös reipas, mutta sosiaalisissa kanssakäymisessä vieraiden kanssa taas ei. Mutta jos natsaa jonkun lapsen kanssa niin sitten on oma itsensä. Ei vain ole 'kaikkien kaveri' joka ilmenee ujosteluna ja vetäytymisenä. Ap
Anna lapsesi olla oma itsensä, mutta mahdollista totuttelu sosiaalisiin tilanteisiin, iän myötä todnäk reipastuu. Lapsi kyllä aistii, jos olet pettynyt häneen tai painostat.