Olisiko pienestä(2-5 laihtujaa) tsemppiryhmästä innostuneita?

pudotettavaa olis kyllä enemmänkin, mutta 10 kg näkyis jo kummasti!

Eilen jätin hiilarit vähäksi, eli ruokavalio on kasvis ja liha voittoinen. kalaa en oikein osaa ostaa.

Mulla kans raskauden jäljiltä ainakin 5 kg, ja vielä parempi jos tuo 10 lähtisi.

Nyt mittari näyttää 61. Tarkoitus on laihduttaa " viisaasti" vähentämällä herkkuja ja valitsemalla terveellisiä ruokia ostoskärryyn.

Nyt meitä on neljä...vielä viides siis mahtuisi mukaan. Onko teistä tuo idea pienestä ryhmästä hyvä? Kuinka saisimme ryhmän koon pysymään pienenä, toisin sanoen, kuinka siitä otsikossakin ystävällisesti ilmoittaa, että ääretöntä määrää tsemppaajia ei ryhmään otettaisi?



Olen pari kertaa ollut tällaisessa tsemppiryhmässä mukana, ja olen aika pian ollut ihan hukassa, kuka oli kukin jne. Minusta pieni ryhmä olisi kiva!



Olen 164 cm pitkä ja maanantain paino oli 73.8 Tavoite on n. 10 kiloa, tuonne 63 kg huitteille. Ennen lapsia olin 60-61 kg painossa, saatan rutistaa sinne asti, jos sitten siltä tuntuu.



Nyt lähtee...ja varmana!

Mä alotin alkuvuodesta yhdessä ryhmässä mut ryhmä oli niin suuri etten tiennyt kuka on kuka ja paljonko pudottanut...En sitten pysynyt siinä ryhmässä mukana ja ei tämä yksin laihduttaminen näytä onnistuvan,repsahduksia toisensa jälkeen. Pieni ryhmä olis mukavampi.

Mulla pudotettavaa olis ainakin 10-15kg,karppaamalla yritän,mutta kun se tuore leipä on NIIN hyvää...

HEI





Haluaisin mukaan... Pienten kilojen pudottaminen on niin hankalaa!

Olen 1½ vuodessa tiputtanut 5 kg. Vielä olisi 3 kg raskauden aloituspainoon eli 62.een. Se on tällähetkellä tavoitteeni. Sitten 60 ja siitä alaspäin 2 kiloin sarjoissa tuonne 52-54 kg. olen 153 cm. joten tuo 58 kg olisi BMI 25 joka olisi sitten " normaalipaino" .



Olen 2 ½ vuotiaan pojan opiskelija-äiti. Kesä menee pojan kanssa, joka antaa omat rajoituksensa mm. liikunnan suhteen. Täällä maalla on onneksi pihahommia ja kaupungissa (opiskelu paikkakunnalla) asfalttia jossa on hyvä kävellä rattailla.



Olisiko ensi maanantain punnituspäivä?

Jos haluamme pitää ryhmän pienenä, enempää uusia emme siis voi ottaa, nytkin meitä olisi jo yli alkuperäisen ajatuksen, 6 ihmistä. Se lienee niissä rajoissa, että pystytään toisiamme seurailemaan ja kannustamaan.



ENEMPÄÄ TÄHÄN RYHMÄÄN EI SIIS VOI OTTAA.

(Anteeksi huutaminen, siksi vaan, että ketjun lukijat hoksaavat :D)



Edelleen, ennen kuin asetamme punituspäivää jne, olisiko kenelläkään ideaa, miten otsikossa ilmoitamme ystävällisesti ryhmän olevan jo täynnä?



Mitenkäs ois jotenkin näin:



-LäpiHarmaanKiven- (ryhmä täynnä)



Olisiko parempia ehdotuksia?

En nyt ainakaan keksi mitään muutakaan. Palaan koneelle kunhan lapset nukkuu..

Minun täytyy ilmeisesti käydä ostamassa puntari. Edellinen meni vuosi sitten rikki, enkä ole uutta ostanut. Tiennyt ilman puntariakin, että painan liikaa. ikävä kyllä olen vain lihonut. Mutta luulen painavani 85 kiloa ja pituutta vain 170, joten pudotettavaa todellisuudessa parikymmentä. Mutta kymmenenkin auttaa, sitten en ole enää näin selvästi ylipainoinen.

Maanantai on hyvä minunkin mielestäni.



Muuten, eilen aamulla vaaka näytti 61,1 ja tänään 60,8, hih :)

Ei ole vielä kertaakaan raskauden jäljiltä näyttänyt noin vähän. Olen kyllä syönyt kevyesti...

No, katsotaan maanantaina. Ihan hirvittää nuo viikonlopun juhlat kun on kaikkia ihania herkkuja tarjolla, slurps :P No, pidän teidät mielessäni että saan voimaa kieltäytyä (Tai ottaa iiihan väähän vaan, jooko).

Tee jotain hyvää ja kevyttä ja syö sitä vatsa täyteen. Ei sinne vatsaan kovin paljon kakkua sen jälkeen mahdu ;-)

on ihan osuva ja erottuva nimi! - kannatan.

Minule tämä laihdutus alkaa tuntumaan jo kiven läpi kaivautumiselta :) 2 vuotta olen aina päättänyt laihtua ja on kuitenkin joka kerta tyssännyt alkuunsa.



Pehmomamma:

Kannattaa ostaa puntari! Ja digitaaliversio vielä. Meillä oli sellainen ikivanha viisarivaaka, ja nyt kävin maanantaina ostamassa digitaalivaakan. Kylläpä motivoi, kun heti näkee painon suunnan tarkasti! On muuten heti lähtenyt kivasti alaspäin (vaikka nesteitähän ne ensimmäiset toki...) Maanantaina oli 73.8 ja nyt näyttää 71.4 kg !



Tohkeilijakos se juhlien herkuttelemisia mietti:

Tup vinkki oli hyvä, että syöt mahan täyteen ennen juhliin menoa! Itse olen syönyt nyt aika paljon sellaista jogurtti-rahkamömmöä, mikä täyttää yllättävän hyvin. Purkki rahkaa ja sekaan mahdollisimman vähäkalorista ja - rasvaista jogurttia. Ja maista ilman muuta juhlissa herkkuja, mutta muista valita vähäkalorisimpia herkkuja tai ota niitä ihan pikkiriikkisen vähän. Tsemppiä koitokseen ;D



Maanantai sitten sovitaan punnituspäiväksi. Aloittaja voisi laittaa otsikkoon ryhmän nimen ja sulkeisiin " ryhmä täynnä" ja ehkä myös ensimmäiseen viestiin heti alkuun omalle rivilleen jokin ystävällinen viesti, että haluamme pitää ryhmän koon pienenä, ei kä uusia ikävä kyllä oteta mukaan. Ja sitten se oma viestipläjäys.



Jokaiseen viestiin voisi laittaa selkeästi myös oman aloituspainon, nykyisen painon ja tavoitepainon (tai välitavoitteen, itselläni se on tuo 10 kg).



Jippii....vielä ainakin olen intoa täynnä! Jos teiltä saisi tukea projektiin, se voisi jopa onnistuakin :)

Voisin nimittäin käydä äitipuolen luona puntarilla aina sunnuntai tai maanantai iltaisin, hänellä on sellainen " oikea" digivaaka.



Minä nimittäin punnitsen itseni vähintään kerran päivässä kun laihdutan, yleensä joka kerta ko kävelen vaa' an ohi. Ja se menee sterssin puolelle hetkittäin, koska painohan heittelee. Enkä voi/halua tehdä tälle tavalle mitään, siinä on ihan tarpeeksi tekemistä etten syö keksiä ja pullaa. (Onneksi meille ei niitä kukaan muu ostakkaan kun minä, ettei tarvi alkaa koko perheen ruokailu tapoja pistään uusiksi.)

Eihän painonvartioissakaan punnita ko kerran viikossa. Siinä oli oma jännitys, että miten on käynyt.



Niin minä olen tätä laihdutusta harrastellut useamman vuoden. 5 vuotta sitten aloitin. Pisteillä pudotin 10 kiloa, pääsin 68 kiloon. Tulin raskaaksi ja painoa tuli paljon... viimeisellä neuvola käynnillä 97 kg. Joitain kiloja putosi itsekseenkin, mutta taas painonvartioihin ja pääsin 75 kiloon. Toisen odotusaikana tuli taas parikymmentä kiloa. Viime kesänä karppaamalla pääsin alle 80, muistaakseni 77.



Mutta kun ne kilot eivät pysy poissa, jos palaa " entiseen elämään" . Olen siis taas mussuttanut itseni n 85 kiloon. Vuoden vaihteen jälkeen olen aloittanut laihdutuksen ehkä neljä-viisi kertaa. Jospa tämä nyt onnistuis... viikon olen ollut vähemmällä hiilari määrällä. Luokittelen itseni sokeririippuvaiseksi, siksi tämä menetelmä. Heinäkuussa sitten " pehmennän" ruokavaliota ja alan syömään hyviä hiilareita, mutta kohtuudella niitäkin. Samoin vähennän silloin rasvan käyttöä ja alan laskemaan mitä syön. hieno suunnitelma mutta saa nähdä miten käy.



Sitä en tiedä voinko tällätavalla syödä loputtomiin, mutta aloitan näin.

Tälläisiä mietteitä perjantai-iltana täällä.

Kuulostaa NIIN tutulta!

Minäkin uskon olevani pahimman laatuinen sokerinarkkari, olen aivan koukussa makeaan. Minäkin olen jo tänä vuonna aloittanut laihdutuksen varmasti 3-4 kertaa. Minunkin kiloni ovat tulleet (parikymmentä per raskaus) odotusaikoina. Viime keväänä sain painon putoamaan normaalin BMI:n rajoihin hetkeksi, eli pudotin tuonne 67 kiloon, mutta takaisin tulivat kun en pysynyt skarppina.





Naurattaa jo tätä sanoessani, mutta ihan oikeasti nyt tuntuu erilaiselta tämä homma. Jostain syystä minulla on sellainen tunne, että tämä laihdutus onnistuu ja pysyy. Minulla on nyt erittäin kova motivaatio päällä, haluan onnistua!



Näköjään tarvitsen jatkuvan pienen nälän tunteen ja tuon digitaalivaakan, että on tarpeeksi motivoitunut olo. Aiemmin kun laihdutin, söin terveellisesti, mutta niin että mahan ei jäänyt näläntunnetta, minusta tuntui, että syön liikaa, eikä koko homma onnistu. Nyt kun hienoinen nälkä on aina vähän, tiedän, että en ainakaan syö liikaa.



Syön kyllä monta kertaa päivässä, mutta mahdollisimman kevyesti ja proteiinipitoisesti, liikoja hiilihydraatteja välttäen (syön kyllä niitäkin).



Tuo digitaalivaakalla punnitus jonkun toisen luona kerran viikossa on vieläkin parempi ajatus!! Tuossahan olisi vielä se, että jos se toinen henkilö (kenne luona käyt punitsemassa) lupautuisi myös sinun tsemppikaveriksi tähän? Olisi motivaatiota viikko huhkia, että taas puntarille mennessä jotain tuloksia olisi. Minäkin tekisin niin, jos se olisi mahdollista. Minä olen samanlainen punnitsija, vähintään kerran päivässä käyn katsomassa kilot.

HEI



Sokeririippuvuus on aivan " oikea" riippuvuus. Mm. ruotsissa on paikka jossa vieroitetaan sokeririippuvaisia. Edellisessä kelan sanomissa oli juttu turunseudulla olittaneesta " sokru" nimisestä sokeririippuvaisten tukiryhmästä. Jutusta läytyi matskua mm. turun sanomista: http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2006-01-21,1…: (Jos ei tule suoraa linkkiä laita: www.turunsanomat.fi ja hae nimellä sokru)



Itse olen yrittänyt rehkiä tälläviikolla täällä maalla. Olen laittanut voileivälle kurkkua ja yhden tomaatin puolikkaan. Vielä kun laittaisi kevätsipulia. nam.



Itselläni on ongelma mässäily. Kun ostan keksiä saatan syödä kaikki kerrallaan. Myös fyysistä liikuntaa pitäisi harrastaa enemmän.



Poika meluaa siihen malliin että palataan myöhemmin.



minkä ikäisiä lapsia teillä muilla on?

En tainnu aiemmin vielä pahemmin itsestäni kertoa. Mulla ylipainoa kymmenisen kiloa ja keventäjissä aloitin maanantaina. Systeemi tuntuu kuin minulle tehdyltä, ja olen tosi motivoitunu :o) tukevaa miestä jo ihan ärsyttää.



Lapsia on 3, ja kilot raskauksien jälkeen jääneitä. Esikoinen on 7v poika, keskimmäinen 5v tyttö ja kuopus 2v8kk poika.



Mun ongelmana on ollu herkuttelu, melkein joka ilta on aiemmin rapissu karkkipussi tai sitten on mutustettu suklaata :( (niin ettei niitä raskauksia vissiin voi pelkästään syyttää?)

sovin, että meen huomenna illalla käymään puntarilla tuossa äitipuolen luona. Hän innostui kovasti, koska sielläkin 10 kiloa olis vyötäröllä liikaa vai oliko se 5 kiloa ja 10 senttiä. Mutta joka tapauksessa hyvä, että sieltäkin löytyy tukea ja kaveria. Teidäthän voi tänne " unohtaa" , jos paino ei alakkaan laskea ja ruokavalio ei pysy missään. Vois tulla paremmin käytyä lenkilläkin kun olis kaveri, joka pyytäis. Minulla siis pojat ovat 3,5 v ja 1v9kk.



Olen tuosta sokeririippuvuudesta lueskellut... taisin kehitellä riippuvuuden sokeriin kun luovuin nikotiinista. Osaksi siitä syystä karppaus on nyt keinona, muutenkin tahdon olla kaikki tai ei mitään tyyppiä. Eli joko paljon sokeria tai sitten ei yhtään. Ihan alle 20 g hiilareiden en taida päästä, mutta melko alas kuitenkin.



Oletteko muuten mitanneet senttejä laihdutuskuurien aikana?

Olen kahden lapsen äiti, poika 5v ja tyttö 2v. Vapaa-ajan liikunta on vähäistä, mutta töissä saan runsaasti hyötyliikuntaa, mikä auttaa tässä urakassa hirveästi.



En ole senttejä mittaillut, ehkä pitäisi. Tuntuu vaan niin helpolta huijata mittanauhan kanssa. Kuinka sen nauhan osaa kiristää joka mittauskerta samoin? Kun nuo läskit on aika pehmoisia ja nauha helppo kiristää niin, että helposti voi tulkita sentin lähteneen ;)



No, pidemmällä aikavälillä tietysti tuloksia näkyisi. Myös kuvat voisi olla hyvä ottaa. Ihan peruskuvat alusvaatteissa tai tiukoissa vaatteissa edestä, sivusta, takaa ja kasvot myös edestä ja sivusta. Olisipa kiva nähdä, kun jenkkakahvat ja poskien pyöreys häviää!





Tänään olen sortunut jäätelöön (kevyt oli kuitenkin) ja hampurilaiseen, mutta olin niin fiksu, että tajusin pyytää purilaisen ilman majoneesia.

Tällä kertaa on näköjään iso ero edellisiin laihdutuksiin. En ole yhtään masentunut " repsahduksestani" ja jatkan samaan malliin urakkaa, enkä jää sille tielle. Yksi jäätelö ja purilainen ei tätä urakkaa kaada!!



Huomenna on totuus sitten edessä. Lähtikö vyörymään eteenpäin tämä tavarajuna ;) ?