Masennus ja määräaikainen työ

Up

Onko kenelläkään kokemuksia?

Hei nyt ensimmäiseksi hakemaan apua. Haluatko todella olla sellaisessa paikassa työssä, jossa lentäisi pihalle siitä, että ymmärtää ja osaa hakea sitä apua, jos ja kun sitä tarvii?

Oletko opettaja? Työterveys kuuluu myös määräaikaisille (kunhan sijaisuus kestää muistaakseni yli 3kk), joten nyt apua hakemaan. Sairastumiselle ei voi mitään, eikä työkyvyttömänä voi mennä töihin. Saat jatkaa sopimuksen loppuun sairausjaksosta huolimatta, ja uutta työtä löytyy kyllä, kunhan olet terve. Tsemppiä?

Kiitos teille neuvoista. En ole opettaja, mutta pelkään muuten vain työni puolesta. Jotenkin tässä tilanteessa tuntuu ihan kamalalta ajatus, että menettäisin vielä työni. Tuntuisi nöyryyttävältä saada potkut, kun muutenkin on kamala olo. Sen takia en kehtaa mennä lääkäriin. En edes tiedä, miten kertoisin asiani, koska en oikeasti tiedä, mikä minua vaivaa. On vain selittämättömän paha olo koko ajan.

Ap.

Mene ensiviikolla yksityiselle hakee apua ja jatka töitä.

No onnistuisiko mennä sitten ihan vaikka yksityiselle puolelle käymään juttelemassa jollekulle? Pahimmassa tapauksessa teet itsestäsi työkyvyttömän, jollet hae apua.

Toivottavasti paranet.

Suosittelen ramavit ta ferroforte valmistetta 10ml aamulla ja esim. 19 maissa...

Auttaa minulla tuohon oloon.

Oikeastaan sun ei tarvitse tietää mikä vaivaa. Se ei ole sun tehtävä ja niitä juttuja kyllä avataan sitten myöhemmin. Itsellekin oli hirveää ottaa se ensimmäinen askel ja hakea apua mielenterveyden ongelmiin. Äänestä kuuli, että olin itkuun purskahtamaisillani, kun soitin ja selitin, että tarvitsisin apua, en tiedä olenko masentunut vai mikä minua vaivaa. Puhelimessa oli rauhallinen ja empaattinen ihminen, joka otti todesta ja antoi lääkärinajan muistaakseni seuraavalle viikolle. Nopeamminkin olisin päässyt, mutta en kokenut niin huonossa jamassa olevani. 

Yritä hakea apua. Se on monelle tosi vaikeaa, mutta voi olla, että kohta et pääse sieltä peiton alta enää mihinkään. 

Tää on perseestä tämä palsta....

Enkä jaksa enää perustella edes...

Hakatkaa päätänne seinään sitten.

Voivoi,onpa kauheeta...

Kiitos teille tuesta. Olen tänäänkin maannut koko päivän sängyssä ja miettinyt, että eipä maailma paljon menettäisi, jos minua ei olisi. En tajua, miten pystyn menemään huomenna töihin.

Jos tilaan ajan yksityiselle, onko ihan varmaa, että työnantaja ei saa tietää? En kyllä aio ottaa mitään sairaslomaa vastaan, mutta jos saisi edes jotain pillereitä, että selviää hengissä. En voi mennä oikein mihinkään terapiaankaan, koska en aio olla töistä pois. En halua selittää yhtään mitään kenellekään.

Onko ruokavaliosi kunnossa? Paljon kasviksia, hedelmiä, marjoja ja ylipäätään kuituja. Kun ei tunne oloaan hyväksi, tulee helpiati laiminlyöneeksi itsensä.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen, ruoka merkitsee oloon enemmän kuin äkkiseltään uskoisikaan.

Nykyään tuntuu olevan niin, että määräaikainen sentään tietää työsopimuksensa keston, kun taas ”vakkarille” voi koittaa yt:t milloin vain.

Riittää että kerrot lääkärille ajatuksesi, sen että ahdistaa ja tuntuu pahalta. Sun tehtävä ei ole tietää diagnoosia. Työpaikkaa ei menetä sen takia, että hakee apua. Jos lääkäriin meno tuntuu vaikealta, soita jollekin läheiselle ja pyydä mukaan tukihenkilöksi.

Haluaisin, että joku voisi soittaa puolestani ajan, mutta ei ole ketään. Kukaan ei huomaa pahaa oloani.

Ruokavalio on osittain kunnossa. Syön paljon kasviksia ja marjoja päivässä, mutta tulee syötyä aika paljon suklaata ja karkkia. Ruokahalu on välillä huono.

Olen ihan varma, että menetän työpaikkani tai sopimusta ei yhtäkkiä jatketakaan. Määräaikaiset ovat meillä huonossa asemassa.

Kun haet apua ha saat masennuslääkkeitä ssri, veikkaisin. Olet sen jälkeen parinviikon päästä ihan eri ihminen... Hae apua yksityiseltä, et välttämättä tarvitse edes sairaslomaa, jos jaksat muutaman viikon vielä sinnitellä, kunhan alkaa lääkkeet vaikuttamaan, nämä on aivokemia juttuja, ei sun tarvii nykyaikana kärsiä, eikä työnantajalle, sun lääkitykset kuulu. Itse oon syöny iät ja ajat noita, ja todella on apua. Jos lopetan, itsestäni tulee just itkuinen ja ahdistunut.