Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Isovanhempien puheet lapselle lähdön hetkellä

Vierailija
27.09.2019 |

Mitä olisitte mieltä, jos olisitte olleet isovanhempien luona kylässä ja ette olisi jäämässä yöksi, koska pitää mennä kotiin seuraavaksi päiväksi, kun on muuta ohjelmaa (kahden tunnin ajomatka eli ei asuta ihan naapurissa). Kotiinlähdön hetkellä he alkaisivat höpöttää lapselle, että miksi et jää yökylään, jäisit nyt, olisi kiva, kun jäisit pidemmäksi aikaa. Kova ruinaaminen. Lapsi olisi alun perin ollut lähdössä ihan suosiolla hyvillä mielin kotiin, vaikka olikin ollut kivat leikit ja mukavaa, mutta näistä puheista hämmentyneinä alkaa autossa kovasti kysellä ja jankata, miksei voitu jäädä ja kyselisi koko illan ja monta seuraavaa päivää, että koska mennään, koska mennään. Kyseessä kohta 4v täyttävä lapsi.

Olenko nipo, kun mun mielestä tuollainen tavallaan vanhempien ohi puhuminen ei ole kiva juttu?

Kommentit (25)

Vierailija
21/25 |
27.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole asiallista, vaan ylikävelyä. Meillä tuota tehtiin kaiken aikaa. Aina kun kielsin, alettiin kysellä lapselta minun ohitseni. Sitten kun sanoin, että ei ole asiallista, alettiin jankata miten "et sinä Liisasta määrää". Haloo, kuka siitä kolmevuotiaasta määrää ellei vanhempi.

Et sinä sitä lasta kuitenkaan omista kuin jotain kotieläintä, että vain sinä ja vain sinä tiedät...

Verrattuna isovanhempaan vanhempi tietää kaiken lapsestaan, tämän arjesta ja elämästä ja isovanhempi vain pienen murto-osan. Kun on kyse yökylään jäännistä, niin isovanhemman tieto sen mahdollisuuksista liittyy vain omaan osuutensa (eli siihen haluaako ja voiko hän ottaa lapsen yökylään). Vanhempi tietää lapsen osuudesta 100% (eli haluaako lapsi, kykeneekö hän olemaan siellä ja onko isovanhempi ok yöpaikka kyseiselle lapselle). Ja lapsen halu jäädä on edellisestä kolmesta mainitusta pienin päätökseen vaikuttava tekijä, sillä lapsen ymmärrys joidenkin asioiden ja ihmisten vaikutuksesta häneen on äärimmäisen rajallinen. Hän ei ymmärrä kun häntä manipuloidaan, hän ei välttämättä ymmärrä kun häntä henkilökohtaisesti pahoinpidellään ja esimerkiksi kovin pieni lapsi ei edes ymmärrä jos joku häntä hyväksikäyttää (kyllä, tällaisiakin ihmisiä on, jotka näin tekevät). Näin ollen se meneekö lapsi jonnekin yökylään on vain ja ainostaan vanhemman päätösvallan oleva asia. Kenelläkään, siis yhtään kenelläkään, ei ole oikeutta vaatia toisen lasta itselleen yöksi.

Jos vanhempi taas on sellainen, ettei hän pysty huolehtimaan lapsestaan, niin oikea osoite tälle huolelle on lastensuojelu. Ihan sillä sanon, kun aina joku tulee lässyttämään, että on huonojakin vanhempia. Se onko vanhempi huono vai hyvä, ei edelleenkään vaikuta mitenkään siihen tosiasiaa , että vain laillinen huoltaja ja holhooja voi päättää lapsen hoitopaikat. Ei lapsi itse. Eikä todellakaan se isovanhempi, jonka juridiset oikeudet lapsenlapseensa ovat samat kuin naapurin Irmalla.

Vierailija
22/25 |
27.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole asiallista, vaan ylikävelyä. Meillä tuota tehtiin kaiken aikaa. Aina kun kielsin, alettiin kysellä lapselta minun ohitseni. Sitten kun sanoin, että ei ole asiallista, alettiin jankata miten "et sinä Liisasta määrää". Haloo, kuka siitä kolmevuotiaasta määrää ellei vanhempi.

Et sinä sitä lasta kuitenkaan omista kuin jotain kotieläintä, että vain sinä ja vain sinä tiedät...

Verrattuna isovanhempaan vanhempi tietää kaiken lapsestaan, tämän arjesta ja elämästä ja isovanhempi vain pienen murto-osan. Kun on kyse yökylään jäännistä, niin isovanhemman tieto sen mahdollisuuksista liittyy vain omaan osuutensa (eli siihen haluaako ja voiko hän ottaa lapsen yökylään). Vanhempi tietää lapsen osuudesta 100% (eli haluaako lapsi, kykeneekö hän olemaan siellä ja onko isovanhempi ok yöpaikka kyseiselle lapselle). Ja lapsen halu jäädä on edellisestä kolmesta mainitusta pienin päätökseen vaikuttava tekijä, sillä lapsen ymmärrys joidenkin asioiden ja ihmisten vaikutuksesta häneen on äärimmäisen rajallinen. Hän ei ymmärrä kun häntä manipuloidaan, hän ei välttämättä ymmärrä kun häntä henkilökohtaisesti pahoinpidellään ja esimerkiksi kovin pieni lapsi ei edes ymmärrä jos joku häntä hyväksikäyttää (kyllä, tällaisiakin ihmisiä on, jotka näin tekevät). Näin ollen se meneekö lapsi jonnekin yökylään on vain ja ainostaan vanhemman päätösvallan oleva asia. Kenelläkään, siis yhtään kenelläkään, ei ole oikeutta vaatia toisen lasta itselleen yöksi.

Jos vanhempi taas on sellainen, ettei hän pysty huolehtimaan lapsestaan, niin oikea osoite tälle huolelle on lastensuojelu. Ihan sillä sanon, kun aina joku tulee lässyttämään, että on huonojakin vanhempia. Se onko vanhempi huono vai hyvä, ei edelleenkään vaikuta mitenkään siihen tosiasiaa , että vain laillinen huoltaja ja holhooja voi päättää lapsen hoitopaikat. Ei lapsi itse. Eikä todellakaan se isovanhempi, jonka juridiset oikeudet lapsenlapseensa ovat samat kuin naapurin Irmalla.

Siis henkisesti pahoinpidellään tarkoitin, ei henkilökohtaisesti

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/25 |
27.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä toinen versio:

-Tulkaa nyt pian taas vielä kun täällä elossa ollaan!

- Koskas te lähdette meillä käymäån?

- No kattoo nyt, ehkä ensi kuussa, jos elossa ollaan..

Anteeksi kun naurattaa mutta tulee mieleen mitä isäni sanoi kun mummoni kuoli: "eihän se anoppi tehnytkään kuolemaa kuin vähän vajaat 30 vuotta."

Ja tämä siis sanottuna kaikella rakkaudella. Itsekin muistan kuinka mummo sanoi joka ikinen kerta hyvästellessä jotain "hyvä kun ehdittiin vielä nähdä", "ties vaikka ois viimeinen kerta" jne.

Apua, minun mummini teki tätä myös vuosikymmeniä, koskaan ei ollut näkemässä enää seuraavaa joulua/pääsiäistä/juhannusta/syntymäpäivää... Mitäpä siihen sanot....

Anoppini on nyt alkanut samaan, itku silmässä selittää miten kohta varmaan kuolee. Hänellä ei ole mitään pahoja sairauksia. On vaan jonkinlainen tapa kerjätä huomiota ja sääliä. En jaksa kauhesti olla myötätuntoinen tuollaisesta, minulta on kaksi parasta ystävää kuollut alle nelikymppisenä syöpään ja tapaturmaisesti. Anoppi on elänyt hyvän ja rikkaan elämän, olisi hänen kaikin puolin mahdollista olla vaan onnellinen ja tyytyväinen kun on näinkin kauan jo elänyt.

Mun äiti oli kans tällainen siihen asti, kun pääsi siihen ikään jossa hänen äitinsä kuoli. Sitten rauhoittui. Ja on siis 75v erittäin hyväkuntoinen nainen jolla ei mitään lääkkeitä käytössä. 

Vierailija
24/25 |
27.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuttu tarina :)

Ja lisämausteena se että lapsi on syötetty niin täyteen sokeria ja pullaa että oksentaa autoon.

Sivumausteena valittava kakara.

♻️

Vierailija
25/25 |
27.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttu tarina :)

Ja lisämausteena se että lapsi on syötetty niin täyteen sokeria ja pullaa että oksentaa autoon.

Sivumausteena valittava kakara.

♻️

Rumaa sanoa lapsia kakaroiksi