Miten uskonnollisissa perheissä varmistetaan, että nuori pidättäytyy avioliittoon asti?
Varsinkin, jos ei ole yhteisöä ympärillä kuten lestadiolaisilla?
Kommentit (21)
Se on uskon asia, rakas karitsa. Ja pikaliima hoitaa loput 👍🏻
Vierailija kirjoitti:
Sitä kutsutaan ilmeisesti nykyään kunniaväkivallaksi jos on mitään toiveita tai odotuksia lapsen käyttäytymisestä.
Ei kutsuta. Mutta sinulle on kyllä nimityksiä.
Kunniaväkivalta. Jos on edes epäilys suvun miehillä että tyttö/nainen on käyttäytynyt "huonosti" niin ei hyvin käy. On näitä täällä meilläkin, avatkaa silmänne.
Pidetään tarkasti silmällä ja naitetaan mahdollisimman nuorena soveliaalle puolisolle.
Olemme uskova perhe mutta en näe, että kenenkään pitäisi välttämättä odottaa avioliittoon. Ei se ole evankeliumin sisältö! Eikä se asia mitenkään meille vanhemmille kuulukaan.
Toivottavasti olemme pystyneet välittämään lapsilleni positiivisen kuvan seksuaalisuudesta. Olen sanonut lapsilleni, että odottaminen saattaa kannattaa, koska seksi on alue, jossa voi pahasti satuttaa itseään. Silti pitäisin paaljon pahempana, jos lapseni menisi liian nuorena/epäkypsänä avioliittoon, että pääsevät sänkyyn.
Syyllistämällä ja pelottelemalla. Ei toiminut.
Kyllä aika moni noissa piireissä pyörivistä nuorista on todella pahasti aivopestyjä ja surullisin osa jatkuvasti ahdistuneita omista teoistaan ja niiden seurauksista.
Se on jokaisen henkilökohtainen valinta. Ei sitä mitenkään valvota eikä varmisteta. Silloin jos nainen tulee raskaaksi ennen häitä, pari tietenkin "jää kiinni". Joskus vuosikymmeniä sitten pari joutui pyytämään seurakunnan edessä anteeksi, jos selvisi, että ovat harrastaneet seksiä ennen avioliittoa. Nykyisin homma kai hoidetaan jotenkin hienotunteisemmin. En ole ainakaan itse koskaan joutunut todistamaan tilannetta, onneksi.
Samalla tavalla kuin varmistamalla, ettei lapsi ole perversoitunut homoseksualistiksi.
Nämä nyt ovat aika lailla uskon asioita :D
Itse odotin avioliittoon saakka, mutta tuntuu että esimerkiksi exälläni mielenterveysongelmat alkoivat tuosta TRO-kampanjasta, ja parilla muullakin naisella. En ymmärrä, mutta ei kai ole tarkoituskaan ymmärtää. Jotkut ottaa asiat jotenkin liian vakavasti.
Helvetillä pelottelu, julkisellä häpeällä pelottelu, leimaaminen ja yhteisön ulkopuolelle jättämisen uhka tepsivät moniin.
tietyissä kulttuureissa on tapana ommella naiselta paikat umpeen ja mies pääsee ratkomaan ne auki hääyönä
Vierailija kirjoitti:
Olemme uskova perhe mutta en näe, että kenenkään pitäisi välttämättä odottaa avioliittoon. Ei se ole evankeliumin sisältö! Eikä se asia mitenkään meille vanhemmille kuulukaan.
Toivottavasti olemme pystyneet välittämään lapsilleni positiivisen kuvan seksuaalisuudesta. Olen sanonut lapsilleni, että odottaminen saattaa kannattaa, koska seksi on alue, jossa voi pahasti satuttaa itseään. Silti pitäisin paaljon pahempana, jos lapseni menisi liian nuorena/epäkypsänä avioliittoon, että pääsevät sänkyyn.
On täysin merkityksetöntä minkälaisen kuvan olette välittäneet seksuaalisuudesta sen rinnalla että olette paskoneet lapsen henkisen kehityksen mielikuvitusolennon palvonnalla.
Kielletään ja pelotellaan, mutta silti saavat neljän kilon keskosia.
No mun äiti suuttui, kun olin seurusteluaikana poikaystäväni (nyk. aviomieheni) luona yötä. Kun asuimme avoliitossa, hän ei suostunut käymään kodissamme.
En ole läheinen äitini kanssa. (Enkä muuten ole harrastanut seksiä kun mieheni kanssa, mutta sehän ei äidilleni kuulu.)
Vahtimalla 24h. Sitten pakkonaittamalla 12 vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Helvetillä pelottelu, julkisellä häpeällä pelottelu, leimaaminen ja yhteisön ulkopuolelle jättämisen uhka tepsivät moniin.
Luterilaisillahan on se karsea helvettioppi vieläkin mutta ei kai mitään häpeämistä muuten- vai?
Ei sitä voi mitenkään varmistaa, voi vaan opettaa mikä on Jumalan tahto siinä asiassa ja nuori sitten itse tekee sen mukaan tai sitä vastaan, ei toisen puolesta voi sellaista valintaa tehdä, edes oman lapsensa. Voi myös rukoilla nuoren puolesta senkin asian suhteen.
Sitä kutsutaan ilmeisesti nykyään kunniaväkivallaksi jos on mitään toiveita tai odotuksia lapsen käyttäytymisestä.